Korona on saanut monen suomalaisen kokeilemaan ensimmäisen kerran digitaalisia terveyspalveluja. Ifin toteuttaman Terveysbarometri-tutkimuksen mukaan joka toinen suomalainen on käyttänyt jotakin terveydenhuollon etäpalvelua, eli esimerkiksi etälääkärin vastaanottoa tai sairaanhoitajan puhelinneuvontaa, viimeisen parin vuoden aikana. Kasvua on vuosi sitten toteutetusta vastaavasta tutkimuksesta lähes 10 prosenttiyksikköä.

Erilaisista digitaalisista terveyspalveluista etälääkärin vastaanottoa kertoo käyttäneensä 14 prosenttia suomalaisista, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Sairaanhoitajan puhelinneuvontaa on käyttänyt 32 prosenttia ja terveyschattia 13 prosenttia. Naiset käyttävät terveydenhoidon etäpalveluja selvästi miehiä useammin.

Tiedot käyvät ilmi Ifin toista kertaa toteuttamasta Terveysbarometri-tutkimuksesta, johon vastasi 1001 suomalaista lokakuussa 2020.

Ifin korvaamat etälääkärikäynnit kolminkertaistuneet

Digitaalinen asiointi on lisääntynyt merkittävästi kaikissa ikäluokissa viimeisen vuoden aikana. Yli 60-vuotiaissa on eniten niitä, jotka eivät ole kokeilleet mitään etäpalvelua. Eri palveluista etälääkärin vastaanotolla ovat käyneet muita useammin 40–49-vuotiaat ja sairaanhoitajan puhelinneuvontaa ovat hyödyntäneet eniten yli 60-vuotiaat.

– Ifin yksityisasiakkaissa näemme vielä suuremman kasvun, sillä korvaamamme etälääkärikäynnit ovat vuoden aikana yli kolminkertaistuneet. Ylivoimaisesti eniten etälääkäriä käytetään erilaisten ohimenevien virus- ja tulehdussairauksien kuten flunssan, korvatulehduksen ja influenssan takia. Nyt etälääkäriä on alettu kuitenkin hyödyntää aiempaa laajemmin: käynnit esimerkiksi tapaturmien, ihosairauksien ja allergioiden sekä muiden kroonisten sairauksien vuoksi ovat lisääntyneet huomattavasti, kertoo Ifin yksityisasiakkaiden henkilövakuutuksista vastaava johtaja Tero Hoikkala.

Etälääkäri arveluttaa yhä lähes joka viittä – palvelua käyttäneet hyvin tyytyväisiä

Suomalaiset ovat perinteistä lääkärin vastaanottokäyntiä tyytyväisempiä viimeisimpään etälääkärikäyntiinsä. Etälääkärikäynnille annetaan kouluarvosanaksi keskiarvona 8,56 ja perinteiselle lääkärikäynnille 8,24. Molemmat arvosanat ovat nousseet viime vuodesta. Kiitettävän arvosanan etälääkärikäynnille antaa kolme viidestä, perinteiselle lääkärikäynnille joka toinen. ​

– Asetelma on kääntynyt korona-aikana, sillä vielä vuosi sitten fyysisellä vastaanotolla asiointiin oltiin tyytyväisempiä. Digitaalisiin terveyspalveluihin liittyykin selkeä ristiriita: Osalla on edelleen vahvoja ennakkoluuloja niitä kohtaan, sillä lähes joka viides kuvasi tutkimuksessa etäpalveluja arveluttaviksi. Kun palvelua sitten kokeilee, kokemus on useimmiten hyvin myönteinen, varmasti ennen kaikkea sen vaivattomuuden vuoksi, pohtii Tero Hoikkala.

Useimmin etälääkäripalvelut koetaan kuitenkin tutkimuksen mukaan nopeaksi (48 %), matalan kynnyksen palveluksi (44 %) ja helpoksi (43 %). Yli puolet suomalaisista kertoo haluavansa hyödyntää enemmän digitaalisia terveyspalveluja. Vain neljä prosenttia suomalaisista ei olisi valmis käyttämään etälääkäripalvelua missään tilanteessa.

Näissä tilanteissa suomalaiset ovat valmiita käyttämään etälääkäripalveluja perinteisen vastaanoton sijaan:

1. Reseptin uusimisessa, 71 %
2. Kun ei ole varma, ovatko oireet riittävän vakavia, 50 %
3. Jotta lääkäriajan saaminen nopeutuisi, 44 %
4. Jos sopivaa lääkäriä ei ole löydy riittävän lähellä, 40 %
5. Jotta säästyy matkustamisen vaivalta, 37 %
6. Useimmissa vaivoissa ja sairauksissa, 22 %
7. Jotta työpäivään ei tule pitkää katkosta, 15 %
8. Arkaluonteisissa/intiimeissä asioissa, 14 %
9. Mielenterveyteen ja sen hoitamiseen liittyvissä palveluissa, 13 %
10. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnosoinnissa ja hoidossa, 9 %

Terveysbarometri-kyselytutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov Finland. Tutkimuksessa haastateltiin 1001 aikuisikäistä suomalaista terveydenhoitoon liittyen. Tiedot kerättiin lokakuussa 2020 YouGovin kuluttajapaneelissa. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä vastaavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin ± 2,8 %-yksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla). Tuloksia on verrattu lokakuussa 2019 toteutettuun vastaavaan tutkimukseen.