Tutkimus: suomalaisten ilmastohuoli ei juuri ohjaa ostopäätöksiä – ruokaostosten ilmastovaikutukset huomioidaan enemmin kuin esimerkiksi auton hankinnan

Suomalaiset ovat eurooppalaisista eniten huolissaan ilmastonmuutoksesta suurimpana tulevaisuutta uhkaavana tekijänä. Tämä selviää kesällä julkaistusta Eurobarometristä*. POP Pankin teettämän tutkimuksen mukaan huoli ei kuitenkaan välttämättä heijastu suomalaisten arkeen. Sekä Eurobarometrissä että POP Pankin IROResearchilla teettämässä tutkimuksessa huomio kiinnittyy valtaosin ruokaostoksiin, kun taas Tilastokeskuksen* mukaan lähes kolmannes (28,7 %) suomalaisten kulutusmenoista muodostuu asumisesta ja siihen liittyvistä kuluista kuten sähköstä ja vedestä.

POP Pankin tutkimuksessa sähkötoimittajan ja kodinkonehankintojen osalta ekologisuus painottuu joka viidennen suomalaisen valinnoissa. Joka kolmas (32 %) tutkimukseen vastanneista ei huomioi hankintojensa ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Vastaavasti vain 14 prosenttia sanoi huomioivansa ympäristövaikutukset kaikissa hankinnoissaan. Väittämän ”Ympäristöystävällisyys täydentää hankinnan kokonaishyötyjä” kanssa samaa tai lähes samaa mieltä on 63 prosenttia vastaajista.

”On merkittävää, että juuri suomalaiset ovat eurooppalaisista eniten huolissaan ilmastonmuutoksesta. Tekoja toivotaan puheiden sijaan. Jos ajattelutavan muutos on kiinni itsestään, niin tutkimuksemme viittaa siihen, että tehtävää riittää vielä. Ruokaostosten yhteydessä ilmastovaikutusten miettiminen on jo hyvä askel, mutta ympäristön ja myös oman talouden kannalta on hyvä tarkastella isompien menoerien, kuten auton tai asumisen vaikutuksia. Pitkä käyttöikä, kierrätettävyys tai energiatehokkuuden kautta kartutettava säästö voi tuoda arjessa helposti huomaamattomaksi jäävän hyödyn. Toinen on, että markkinoilla on ehdoiltaan kilpailukykyisiä lainavaihtoehtoja, jotka on tarkoitettu nimenomaan ympäristön kannalta kestäviin hankintoihin kuten vaikka lämmitysmuodon vaihtamiseen”, toteaa POP Pankin rahoituksen kehityspäällikkö Niina Jolkkonen.

Tietoa on, mutta sitä kaivataan myös lisää, POP Pankki julkaisi käyttämistään vaikutusarviointilaskureista nettiversiot

Hankintojen ympäristövaikutuksia selvittäneestä tutkimuksesta ilmenee, että 43 prosenttia suomalaisista kaipaa lisätietoa hankintojensa ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Erityisesti naiset (51 prosenttia) ja 18–34-vuotiaat aikuiset (56 prosenttia) haluaisivat tietää enemmän hankintojensa vaikutuksista ympäristöön. Samoin pääkaupunkiseudulla asuvat (55 prosenttia) toivoivat enemmän tietoa omien valintojen ekologisuudesta.

30 prosenttia suomalaisista on testannut hiilijalanjälkilaskurilla omat päästövaikutuksensa. 18–24-vuotiaat (46 prosenttia) olivat tarkistaneet päästövaikutuksiaan kaikista ahkerimmin. Myös 25–34-vuotiasta 43 prosenttia oli testannut hiilijalanjälkilaskuria.

”EU:n kestävän rahoituksen toimintaohjelman yhtenä tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta ja vertailumahdollisuuksia eri vaihtoehtojen välillä. Tutkimuksemme mukaan moni suomalainen kokee olevansa tietoinen hankintojensa ympäristövaikutuksista, mutta kuten nähdään, sitä ei kuitenkaan hyödynnetä hankintoja tehdessä. Ehkä tarjolla olevassa tiedossa on niin sanottu kohtaanto-ongelma sen osalta, millaista tietoa todellisuudessa kaivataan”, sanoo POP Pankin yrityspalvelujen kehityspäällikkö Pekka Maskuniitty.

”Olemme julkaisseet ympäristövaikutuksien arvioinneissa meillä pankeissa käyttävistä laskureistamme verkkosivuversiot, joiden avulla jokainen voi arvioida erilaisten ympäristöystävällisten hankintojen hiilidioksidipäästöjä. Tässä vaiheessa laskureilla voi arvioida kodin energiatehokkuuteen, lämmitysmuotoon tai auton vaihtoon liittyvän päästövähennyksen. Näitä arvioita voi käyttää esimerkiksi edellä mainittujen ympäristövaikutuksia painottavien lainojen hakemisessa”, summaa Maskuniitty.

IROResearch Oy:n POP Pankille tekemän tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 17.-25.8.2021. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.