Helsingin yliopisto

Tutkimus tukee siirtymää kohti ilmastoviisasta karjataloutta Itä-Afrikassa

Jaa

Miten jokapäiväinen ruoka ja toimeentulo taataan ihmisille, joiden perinteinen paimentolainen elämäntapa väistyy? Nelivuotinen ESSA-hanke käynnistyi vuoden alussa ja sen käynnistystilaisuus järjestetään webinaarina 17.5. 2021 kello 9-13.

Hankkeessa haetaan uusia elinkeinoja perinteisen karjatalouden rinnalle. Kuva: Petri Pellikka
Hankkeessa haetaan uusia elinkeinoja perinteisen karjatalouden rinnalle. Kuva: Petri Pellikka

Karjatalous ja paimentolaisuus ovat pääasiallinen toimeentulonlähde lähes 300 miljoonalle ihmiselle Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Mantereen pinta-alasta noin 40% on kasvintuotantoon huonosti sopivia kuivia ja puolikuivia alueita, joilla karjatalouden harjoittaminen on mahdollista. Etiopiassa ja Keniassa karjatalouden osuus maataloussektorin bruttokansantuotteesta on liki 20 prosenttia.

Paimentolaiset ovat vuosisatojen ajan kyenneet sopeutumaan haastaviin ilmasto-oloihin laidunkiertoa hyödyntämällä, mutta kaupallisen maanviljelyksen leviäminen, väestönkasvu, maanomistuksen muutokset ja ilmastonmuutoksen seurauksena yleistyneet sään ääri-ilmiöt uhkaavat paimentolaiselämäntapaa ja heikentävät karjataloutta harjoittavien kotitalouksien ruokaturvaa.

Karjataloudelle elintärkeiden vesivarojen ehtyminen ja laidunmaiden kuivuminen ovat seurausta maisematasolla tapahtuvasta maankäytön muutoksesta, jossa metsiä ja pensaikkoja raivataan viljelys- ja laidunmaaksi ja hakataan polttopuuksi. Puuston häviäminen ylänköjen rinteiltä vaikuttaa valuma-alueiden hydrologiaan vähentäen ekosysteemien vedensitomiskykyä ja varastointia, josta alarinteiden ja tasankojen asukkaiden maa- ja karjatalouselinkeinot ovat riippuvaisia. Metsien raivaaminen ja puunkäyttö aiheuttavat myös kasvihuonekaasupäästöjä ja vähentävät samalla alueen hiilivarantoa.

Karjatalous toisaalta käyttää paljon pinta-alaa siihen nähden paljonko elinkeino tuottaa ravintoa maailman nopeimmin kasvavalle väestölle Afrikassa. Karja on usein rinnastettavissa omaisuuteen, eikä elinkeinoon, niin kuin sen englanninkielinen nimikin (livestock = elävä osake) antaa ymmärtää. Osasta karjatalouden pinta-alasta voitaisiin harjoittaa maataloutta. Samalla kun karja laiduntaa, se myös köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta, ja ruohovartista kasvillisuutta syödessään kuluttaa kasvillisuutta ja maaperää muuttaen maanpinnan lämpötilaoloja ja aiheuttaen eroosiota.

Vesitase puntarissa

Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema Keniassa ja geotieteiden ja maantieteen osaston tutkijat johtavat professori Petri Pellikan johdolla nelivuotista (2021–2024) Euroopan Unionin kehitysyhteistyöinstrumentin DeSIRA-ohjelman (Development of Smart Innovation through Research in Agriculture) rahoittamaa Earth observation and environmental sensing for climate-smart sustainable agropastoral ecosystem transformation in East Africa (ESSA) -hanketta, joka pyrkii lisäämään tietoa ylänköjen metsäpeitteen ja puolikuivien alankojen keskinäisestä suhteesta ja niiden monitoimisten maatalousekosysteemien dynamiikasta, erityisesti vesivarojen osalta Etiopiassa ja Keniassa.

ESSA -hanke tutkii vesitaseen lisäksi kasvillisuuden muutoksen aiheuttavia tekijöitä, määrittää karjatalouden prosessien hiilijalanjälkeä ja kehittää kaukokartoitusmenetelmiä karjan määrän arvioitiin sekä ympäristömuutosten seurantaan.

Tutkimuksen kohteena ovat karjatalouden harjoittajat, joiden elinkeinoa pyritään tutkittuun tietoon perustuen monipuolistamaan muun muassa mehiläistarhauksen ja kasviperäisten (esim. Adanosia digitata eli apinanleipäpuu, Aloe vera ja Prosopis juliflora) tuotteiden valmistuksen avulla. Mehiläistarhaus edellyttää meden ja siitepölyn lähteen eli akaasiapuiden ylläpitoa. Prosopis juliflora –vieraskasvilajista kehitetään polttopuubrikettejä, jotta alkuperäistä puumaista kasvillisuutta ei käytettäisi puuhiilen tuotantoon, joka on vieläpä lailla kielletty Keniassa.

Uusia elinkeinoja naisille

Nämä karjatalouden rinnalla harjoitettavat elinkeinot voivat tuottaa ansaintamahdollisuuksia erityisesti naisille ja nuorille parantaen heidän asemaansa paimentolaisyhteisöissä. Hanke kartoittaa näiden rinnakkaisten elinkeinojen sosioekonomisia vaikutuksia ja hyödyntämispotentiaalia laajamittaisen karjatalousjärjestelmän muutoksen käynnistämiseksi itäisessä Afrikassa. Tavoitteena on kehittää ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja, jotka edistävät puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämistä peitteisenä sekä tukevat karjatalouden harjoittajien sopeutumista ilmastonmuutoksen ja maankäytön muutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin.

ESSA -hanke toteutetaan Etiopiassa ja Keniassa yhteistyössä kahdeksan tutkimuslaitoksen kanssa: International Livestock Research Institute (ILRI), International Center of Insect Physiology and Ecology (icipe), University of Nairobi, Addis Ababa University, Kenya Agricultural and Livestock Research Organisation (KALRO), Ethiopian Agricultural Research Council Secretariat (EARCS) ja Regional Center for Mapping the Resources for Development (RCMRD). Euroopasta mukana on Helsingin yliopiston Earth Change Observation Laboratoryn lisäksi IHE Delft Institute for Water Education (IHE) Alankomaista.

Europan Unionin virkaa tekevä suurlähettiläs Keniassa, Katrin Hagemann, toteaa, että hanke tuo monia hyötyjä Keniaan ja Etiopiaan. Kumppanuus Helsingin yliopiston ja  paikallisten tutkimuslaitosten välillä edistää tutkitun tiedon välitystä ja koulutusta.

Hanke on erityisen tärkeä Kenialle, jonka pinta-alasta on liki 90% kuivia karjatalousalueita, jolla asuu liki 40% maan 50-miljoonaisesta väestöstä. Elinkeinojen monipuolistaminen ja kestävän karjatalousekosysteemin aikaansaaminen on erityisen tärkeätä ilmaston muutoksen takia, kiteyttää Hagemann.

Hankkeen käynnistyswebinaari järjestetään maanantaina 17.5.2021 klo 9.00-13.00.

Tervetuloa kuulemaan mielenkiintoisia puheita ja esityksiä sekä keskustelemaan tärkeistä aiheista.

Tarkempi ohjelma sekä linkki ilmoittautumiseen.

Lisätietoja hankkeesta: Professori Petri Pellikka, puh. 050-4154701, email. petri.pellikka@helsinki.fi

Tämä tutkimusprojekti on Euroopan Unionin rahoittama.

Euroopan Unioni ei ole vastuussa toteuttavien organisaatioiden viestintämateriaalin sisällöstä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Hankkeessa haetaan uusia elinkeinoja perinteisen karjatalouden rinnalle. Kuva: Petri Pellikka
Hankkeessa haetaan uusia elinkeinoja perinteisen karjatalouden rinnalle. Kuva: Petri Pellikka
Lataa
ESSA hanke toimii Kenian ja Etiopian karjatalousalueilla, jossa sijaitsee myös Helsingin yliopiston Taita tutkimusasema.
ESSA hanke toimii Kenian ja Etiopian karjatalousalueilla, jossa sijaitsee myös Helsingin yliopiston Taita tutkimusasema.
Lataa
Apinanleipäpuu eli baobab on jättiläispuu Afrikan savannilla, jonka hedelmistä saadaan ravintoa. Kuva Petri Pellikka.
Apinanleipäpuu eli baobab on jättiläispuu Afrikan savannilla, jonka hedelmistä saadaan ravintoa. Kuva Petri Pellikka.
Lataa
Tämä tutkimusprojekti on Euroopan Unionin rahoittama.
Tämä tutkimusprojekti on Euroopan Unionin rahoittama.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Enemmistö suomalaisista pitää koronavarokeinoja tärkeänä myös molempien rokotteiden jälkeen23.6.2021 10:09:50 EEST | Tiedote

Suomalaiset ovat yhä motivoituneita noudattamaan toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tutkimuskyselyyn vastanneet tiedostivat, että rokotekattavuuden kasvaessa suojaaminen on edelleen tärkeää. Valtaosa (88 %) piti itsensä ja muiden suojaamista vähintään jossain määrin tärkeänä ensimmäisen rokoteannoksen saamisen jälkeen ja 65 % vielä molempien rokoteannosten jälkeen.

Evon tiedekansallispuistohankkeen tiedetyöryhmä: kansalaiset mukaan tieteen tekemiseen ja luonnon havainnointiin18.6.2021 15:44:36 EEST | Tiedote

Tiedetyöryhmän juuri valmistuneessa raportissa esitetään tiedekansallispuiston tutkimustoimintaan ja tutkimuksen havainnollistamiseen ideoita ja sisältöjä, joiden kantava ajatus on kansalaisten vahva osallistaminen. Raportissa korostuu asiantuntijoiden näkemys luonnonsuojelun tärkeydestä tieteen tekemiselle. Lisäksi tiedetyöryhmä ehdottaa säätiön perustamista toiminnan tueksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme