Tutkimus tunnisti Audi-miehen – statusautojen omistajissa on keskivertoa enemmän itsekkäitä kuskeja
Sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist on huomannut liikenteessä saman ilmiön kuin moni muukin: Audi- ja BMW-merkkisten autojen kuljettajat tuntuvat rikkovan liikennesääntöjä ja ajavan häikäilemättömästi paljon muita useammin.
– Olin pannut merkille, että nopeiden saksalaisautojen kuljettajat ajavat muita useammin päin punaisia, eivät anna tietä jalankulkijoille ja ajavat häikäilemättömästi ja ylinopeutta, sanoo Lönnqvist, joka työskentelee professorina Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.
Aiempi tutkimus on osoittanut, että kalliita autoja ajavat rikkovat liikennesääntöjä muita useammin. Ilmiötä on selitetty tavallisesti sillä oletuksella, että varallisuudella on turmeleva vaikutus, joka johtaa esimerkiksi ns. statustuotteiden kulutukseen ja epäeettiseen käyttäytymiseen eri tilanteissa.
Lönnqvist käänsi kysymyksen päälaelleen ja pohti, onko pikemminkin niin, että tietyn tyyppiset ihmiset suosivat statusautoja riippumatta heidän varallisuudestaan ja että heillä on lisäksi taipumus rikkoa liikennesääntöjä.
Vastatakseen kysymykseen tutkijat tarkastelivat suomalaiskuluttajia. Yhteensä 1 892 autonomistajaa vastasi paitsi kysymyksiin, jotka liittyivät heidän autoonsa, kulutustottumuksiinsa ja varallisuuteensa, myös kysymyksiin, jotka luotasivat heidän persoonallisuuttaan. Vastausten analysointiin käytettiin viiden persoonallisuustekijän mallia, joka on yleisin tapa mitata yksilön ominaisuuksia. Malli perustuu viidelle keskeiselle persoonallisuustekijälle (avoimuus, tunnollisuus, tunne-elämän tasapainoisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus).
Vastaus oli yksiselitteinen: itsekeskeiset miehet, jotka ovat riidanhaluisia, omapäisiä, epäsympaattisia ja epäempaattisia, omistavat huomattavasti muita useammin Audin, BMW:n tai Mercedeksen kaltaisen statusauton.
– Nämä persoonallisuuspiirteet selittävät sekä halun omistaa statustuotteita että sen, miksi kyseiset henkilöt rikkovat liikennesääntöjä muita useammin, Lönnqvist toteaa.
Hän huomauttaa myös, että varallisuus on luonnollisesti edellytys statustuotteiden omistamiselle ja että rikkaat ajavat näin ollen muita useammin statusautoilla.
– Mutta havaitsimme, että vähemmän sovinnolliset persoonallisuustyypit suosivat statusautoja. He pitävät itseään usein muita parempina ja haluavat myös näyttää sen muille.
Tunnollisetkin suosivat statusautoja
Yllättävämpää oli, että tutkimuksen mukaan myös toinen persoonallisuustyyppi tuntee vetoa statusautoihin: tunnolliset. Nämä ihmiset ovat pääsääntöisesti kyvykkäitä, kunnianhimoisia, luotettavia ja hyvin organisoituneita. He huolehtivat asioistaan ja terveydestään ja pärjäävät usein myös työelämässä.
– Luultavasti tämä yhteys liittyy heidän laatuajatteluunsa eli siihen, että he arvostavat hyvää laatua. Kaikilla automerkeillähän on tietty imago, ja ajamalla luotettavalla autolla he viestivät samalla ulospäin olevansa luotettavia, Lönnqvist selittää.
Yhteys tunnollisen persoonallisuuden ja statusautojen suosimisen välillä havaittiin sekä miesten että naisten keskuudessa. Sen sijaan yhteys itsekeskeisen persoonallisuuden ja statusautojen välillä havaittiin vain miesten, ei naisten, keskuudessa. Lönnqvistillä ei ole suoraa vastausta siihen, mistä asia johtuu. On mahdollista, että autoilla ei yksinkertaisesti ole samaa merkitystä statussymbolina naisille.
Luksuskulutuksen tutkimuksessa ei ole aiemmin juuri käytetty viiden persoonallisuustekijän mallia, mutta Lönnqvist uskoo, että tutkimus voi valottaa tällaisen kulutuksen syitä.
– Olisi hienoa, jos kuluttajien valittavissa olisi kestäviä tapoja osoittaa statusta sellaisen pinnallisen luksuskulutuksen sijaan, jonka seuraukset ovat usein kielteiset. Jo nyt voimme nähdä, että sähköautosta on tulossa statussymboli ja että suuripäästöiset kaupunkimaasturit eivät ole enää niin suosittuja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Jan-Erik Lönnqvist, jan-erik.lonnqvist@helsinki.fi
P. 050 415 4567
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme