Tutkimus tuo kättä pidempää ammatillisen toimijuuden edistämiseen

Työelämän tehokkuusvaatimukset haastavat organisaatiot työntekijöineen jatkuvaan uudistumiseen.

– Ammatillinen toimijuus on keskeinen tekijä organisaatioiden kehittämisessä, sillä se lisää yhteisöjen tuottavuutta ja yksilön vaikutusmahdollisuuksia, sanoo aikuiskasvatuksen professori Anneli Eteläpelto Jyväskylän yliopistosta.

Ammatillinen toimijuus tarkoittaa sitä, että työntekijä vaikuttaa aktiivisesti omaan työhönsä ja hänellä on todellisia vaikutusmahdollisuuksia työyhteisönsä toimintaan.

Toimijuutta mitattava myös määrällisesti

Suomalaiset organisaatiot ovat kaivanneet käytännön keinoja, joiden avulla toimijuutta tukevaa johtamista voidaan tehdä kustannustehokkaasti sekä osana arjen johtamistyötä.

– Työelämästä on noussut tarve ammatillisen toimijuuden kvantitatiiviseen mittaamiseen. Samoin on ollut tarvetta toimijuuden kehittämishankkeiden pitkäkestoisen vaikuttavuuden arviointiin, Eteläpelto sanoo.

Tuore kaksiosainen tutkimus vastaa työelämän tarpeeseen: tutkimuskokonaisuuden välituloksena on kehitetty ammatillisen toimijuuden mittari ja arvioitu johdon valmennusohjelman pitkäkestoista vaikuttavuutta.

Päättynyt kaksivuotinen hanke on jatkoa vuonna 2012 alkaneelle tutkimukselle; molempia hankkeita on rahoittanut Työsuojelurahasto. Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Anneli Eteläpelto, Päivi Hökkä, Susanna Paloniemi ja Katja Vähäsantanen.

­Helppokäyttöinen mittari kertoo nykytilanteesta

Kehitetty mittari on helppokäyttöinen arviointimenetelmä ammatillisen toimijuuden mittaamiseksi erilaissa töissä ja työyhteisöissä.

­ – Mittari tarjoaa työntekijöille, työyhteisöille, kehittäjille ja johdolle tietoa toimijuuden senhetkisestä tilasta työyhteisöissä, kertoo yliopistotutkija Katja Vähäsantanen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat ammatillisen toimijuuden rakentuvan kolmesta ulottuvuudesta: vaikuttamisesta työssä, työkäytäntöjen kehittämisestä sekä ammatillisen identiteetin neuvottelusta.

Mittarin kehitystyö pohjaa laajaan aineistoon, jota kerättiin koulutuksen, terveydenhuollon, pelastustoimen ja informaatioteknologian aloilta.

Johto saa voimaa valmennuksilla

Toisena osana tutkimusta hankkeessa arvioitiin aiemmin kehitetyn johdonvalmennusohjelman pitkäkestoista vaikuttavuutta.

Valmennuksen tavoitteena on tarjota johtajille välineitä työyhteisön ja työntekijöiden voimaannuttamiseen, ammatilliseen uudistumiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen.

Työskentelytavat perustuvat yhteistoiminnallisiin ja luoviin menetelmiin.

– Tutkimuksen tulokset osoittivat, että valmennus vahvisti johtajien toimijuutta työssä. Vahvistunut toimijuus ilmeni ymmärryksen lisääntymisenä, uudenlaisina tapoina tehdä työtä sekä vuorovaikutusosaamisen vahvistumisena, Vähäsantanen kertoo.

Lisätietoja:
Anneli Eteläpelto, professori, Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos, puh. 040 575 5490,  anneli.etelapelto@jyu.fi 
Katja Vähäsantanen, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos, puh. 040 805 3651, katja.vahasantanen@jyu.fi