Suomen ympäristökeskus

Tutkimus: Tuotteiden elinkaaripäästöihin perustuva kulutusvero vaatii tarkkaa harkintaa ja parempaa tietopohjaa

Jaa
14. huhtikuuta julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa selvitettiin, olisiko tuotteiden elinkaaren aikaisiin kasvihuonekaasujen päästöihin perustuvasta kulutusverosta saatavissa lisää tehoa ilmastopolitiikkaan. Tällaisten kulutusverojen toteuttaminen on kuitenkin vaativaa ja edellyttää tarkkaa harkintaa.

VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteisessä tutkimushankkeessa on selvitetty sekä eri tuotteiden elinkaaripäästöjä että käytännön mahdollisuuksia toteuttaa Suomessa päästöihin perustuva kulutusvero. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa ja se pohjautuu muun muassa hallitusohjelmassa esitettyyn tavoitteeseen päästöjen vähentämisestä kotitalouksien kulutustottumuksia muuttamalla. Hankkeen vetäjänä on toiminut VATT:n erikoistutkija Piia Remes.

Ilmastopolitiikan tavoitteiden kiristyessä ja globaalin hiilen hinnan puuttuessa vaaditaan yhä enemmän kansallisia toimia ilmastopolitiikan tehostamiseksi ja kasvihuonepäästöjen alentamiseksi. Hallitusohjelmassa on siksi asetettu tavoite selvittää mahdollisuuksia säätää sekä kotimaisia että tuontituotteita koskeva elinkaaripäästöihin perustuva kulutusvero. 

”Jotta vero voitaisiin suunnitella niin, että sillä olisi toivottu ohjausvaikutus, pitäisi tietää, missä määrin vero siirtyy tuotteen hintaan ja kuinka muuttunut hinta vaikuttaa kuluttajien valintoihin. Meillä ei ole vielä näitä tietoja juuri millekään tuotteelle”, sanoo VATT:n erikoistutkija Piia Remes.

”Elinkaaripäästöihin perustuvassa kulutusverossa toinen suuri tietotarve liittyy päästötietoihin. Vaikka tuotteiden hiilijalanjälkiä koskeva tiedontuotanto on kehittynyt viime vuosina ja tietoa kertyy nopeasti, tiedonhankinta ei ole kuitenkaan vielä riittävän vakiintunut niin laajaan käyttötarkoitukseen kuin elinkaariperusteinen kulutusvero olisi. Erityisesti maankäytön merkitys tuotteiden hiilijalanjäljissä tunnetaan vielä huonosti”, kertoo kehittämispäällikkö Ari Nissinen Sykestä.

Päästöperusteinen kulutusvero voisi soveltua tuotteisiin, joiden kulutusperäiset päästöt ovat suuret, eivät vaihtele merkittävästi tuottajien välillä eivätkä kuulu muun päästöohjauksen piiriin. Esimerkiksi eläinperäiset elintarvikkeet olisivat tällainen tuoteryhmä.

Veron toteuttaminen olisi kuitenkin nykytiedoilla vaikeaa, sillä päästöjen määrittämistä ja päästötietoja pitää vielä parantaa. Verojen vaikutuksia kuluttajahintoihin ei tunneta hyvin. Samoin hintojen vaikutuksista kuluttajien valintoihin ei ole riittävästi tietoa. Tämänhetkisillä tiedoilla erilaiset vero-ohjauksen kustannukset - myös ympäristö- ja muut hyvinvointivaikutukset laajasti huomioiden - voisivat olla suuremmat kuin hyödyt.

Lisätietoja

Erikoistutkija Piia Remes, VATT, puh. 040 304 5538, piia.remes@vatt.fi

Kehittämispäällikkö Ari Nissinen, Syke, puh. 0295 251 457, ari.nissinen@syke.fi

Julkaisu: Elinkaaripäästöihin perustuva kulutusverotus (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:23)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

CORRECTION: The blue-green algae situation calm both in the Baltic Sea and in lakes8.6.2023 13:32:26 EEST | Press release

The blue-green algae situation has remained calm in sea areas and inland waters, as typical in early summer. Some blue-green algae observations have been made in lakes, and at the moment blue-green algae is present at two observation sites in Southern Finland. Yellowish pollen may also be visible in water bodies and at sea, and this may resemble blue-green algae blooms. CORRECTION: Link "Observations of blue-green algae on map" corrected

Korrigerat pressmeddelande: Blågrönalgläget lugnt både i Östersjön och i sjöarna8.6.2023 13:07:33 EEST | Tiedote

I början av sommaren har algläget varit lugnt i havsområdena och insjöarna. En del observationer av blågrönalger har gjorts i sjöarna och även för närvarande förekommer blågrönalger på två observationsplatser i södra Finland. I vattendragen och till havs kan det fortfarande synas gulaktigt pollen som kan likna blomning av blågrönalger. Obs! Länken "Aktuella blågrönalgsläget på kartan" korrigerades.

Korjattu tiedote: Sinilevätilanne rauhallinen sekä Itämerellä että järvillä8.6.2023 13:02:36 EEST | Tiedote

Alkukesälle tyypillisesti sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena merialueilla ja sisävesillä. Joitain sinilevähavaintoja on tehty järvillä, ja tälläkin hetkellä sinilevää esiintyy kahdella Etelä-Suomen havaintopaikalla. Vesistöissä ja merellä voi myös edelleen näkyä kellertävää siitepölyä, joka voi muistuttaa sinileväkukintaa. Huom! Tiedotteen linkki "Kartta leväseurannan havainnoista viikolla 23" korjattu viemään vuoden 2023 havaintoihin.

MEDIAKUTSU: Tervetuloa Sinisen siirtymän politiikka kestävyysmurroksessa -tiedotustilaisuuteen 12.6. klo 9.008.6.2023 11:25:03 EEST | Tiedote

Suomen vesipolitiikka kaipaa tavoitteiden ja ohjauksen kokonaisvaltaista uudistamista, esittävät Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman BlueAdapt-tutkimushankkeen tutkijat. Sinisen talouden kestävyyssiirtymän toteuttamiseksi tutkijat esittävät toimenpideohjelmaa, joka pohjautuu ennen kaikkea tarpeeseen kohdistaa vesien laatuun vaikuttaviin tai vesivaroja ja vesiekosysteemejä hyödyntäviin toimialoihin eriytynyttä politiikkaa.

Suojelualuesuunnittelussa huomioitava ilmastonmuutoksen ja maankäytön vaikutukset8.6.2023 09:00:00 EEST | Tiedote

Suojelualueverkostolla on keskeinen rooli luontokadon torjumisessa, mutta ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat myös suojelualueille. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vetämän Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI) -hankkeen tulosten mukaan maamme suojelualueiden ilmasto on jo muuttunut. Tulevaisuudessa muutokset voimistuvat, ja ne voivat yhdessä suojelualueiden ympäristön maankäytön kanssa vaikuttaa merkittävästi luonnonvaraisten lajien ja luontotyyppien säilymiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme