Tutkimus: Työstä jäädään vanhuuseläkkeelle hyvässä vireessä

Neljä viidestä juuri vanhuuseläkkeelle jääneestä suomalaisesta kokee voivansa hyvin, selviää Ilmarisen tekemästä kyselytutkimuksesta. Eläkkeelle siirtyminen on mieluinen elämänmuutos. Entistä useampi eläkkeelle jääneistä kokee myös, että olisi jaksanut jatkaa työelämässä fyysisten ja henkisten voimavarojen puolesta.

Ilmarisen tutkimuksen mukaan 80 % vanhuuseläkkeelle siirtyneistä arvioi hyvinvointinsa ja terveytensä hyväksi. 86 % vastaajista piti elämänlaatuaan hyvänä ja 73 % tunsi elämänsä merkitykselliseksi. Parhaiten voivat kaupungissa asuvat, perheelliset ja toimihenkilönä työskennelleet. Hiukan keskiarvoa huonommin voivat puolestaan yksinäiset, työttömät, maaseudulla asuvat ja yrittäjänä työskennelleet eläkeläiset.

Eläkkeelle siirtyminen oli selkeälle enemmistölle (84 %) kyselyyn vastaajista myönteinen asia. Suurin osa vastaajista aikoi panostaa eläkkeellä henkiseen (83 %) ja fyysiseen (84 %) hyvinvointiin. Kaksi kolmesta (66 %) aikoi aloittaa uuden harrastuksen.

Neljä viidestä vastaajasta arvioi, että olisi edelleen jaksanut tehdä ansiotöitä fyysisten (80 %) ja henkisten (79 %) voimavarojen puolesta. Näin vastanneiden osuus on kehittynyt erittäin myönteisesti viime vuosina: vuonna 2012 Ilmarisen vanhuuseläkkeelle jääneille tehdyssä kyselytutkimuksessa 65 % vastaajista koki, että olisi voinut jatkaa ansiotyössä fyysisen kunnon puolesta ja 73 % henkisten voimavarojen puolesta.

– Kaiken kaikkiaan työelämästä vanhuuseläkkeelle siirtyy terveitä ja hyvinvoivia suomalaisia, joilla on edessään useita iloisia eläkevuosia. Tutkimuksemme perusteella voi myös arvioida, että eläkeuudistukseen sisältyvä eläkeiän nousu ei jaksamisen kannalta muodostu ongelmalliseksi. Eläkevuosien hyvinvoinnin perusta luodaan jo työvuosina, sanoo Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen.

Ilmarinen selvitti juuri vanhuuseläkkeelle siirtyneiden vointia ja virettä kyselytutkimuksella. Tutkimustulokset julkistettiin Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämässä iAreena-seminaarissa Helsingissä 2. helmikuuta.

Hyvinvointitietoa haetaan verkosta, mutta vertaisarvio painaa enemmän

Juuri eläkkeelle jääneet ovat aktiivisia ja tekevät jo nyt paljon säännöllisiä tekoja hyvinvointinsa eteen. 71 % vastaajista syö oman näkemyksensä mukaan terveellisesti, 66 % harrastaa liikuntaa ja 64 % tapaa ystäviä ja sukulaisia.

– Eläkeläisen kolme hyvinvoinnin tekijää ovat terveellinen ravinto, sosiaaliset suhteet ja liikunta. Eläkeläiselle hyvää liikuntaa ovat esimerkiksi säännölliset kävelylenkit, joissa hiukan hengästyy, Kettunen vinkkaa. 

Tutkimukseen vastaajista 39 % käy säännöllisesti terveystarkastuksissa ja 18 % lääkärillä tai fysioterapiassa hoitamassa sairautta.

– Terveidenkin eläkeläisten kannattaa käydä terveystarkastuksissa säännöllisesti parin vuoden välein etenkin, jos suvussa on alttiutta joihinkin sairauksiin. Monia vakaviakin sairauksia voidaan nykyisin hoitaa aikaisempaa tehokkaammin. Eläkeläisten terveystarkastukset eivät sellaisenaan kuulu julkisen terveydenhoidon piiriin, mutta niitä tarjoavat yksityiset lääkäriasemat, Kettunen sanoo.    

Ilmarisen tutkimuksen mukaan eläkkeelle jääneen omaan hyvinvointiin vaikuttavat eniten oma ja läheisten terveys sekä harrastukset. Oma hyvinvointi kiinnostaa juuri eläkkeelle jääneitä. Tietoa hyvinvoinnista haetaan useimmiten verkosta (69 %), lääkäriltä (57 %) ja mediasta (56 %). Kysyttäessä kenen antama hyvinvointitieto vaikuttaa omaan käyttäytymiseen, eniten mainintoja saivat lääkäri (63 %), puoliso (43 %) ja sukulaiset sekä ystävät (31 %).  

– Verkosta haetaan tietoa, mutta lääkärin, puolison ja ystävien sanaan hyvinvointiasioissa luotetaan. Tutkimuksemme mukaan miehillä painaa puolison sana jopa yhtä paljon kuin lääkärin. Kaiken kaikkiaan vertaisarvio tuntuu olevan se, mitä uskotaan, Kettunen pohtii.

Ilmarisen verkkokyselytutkimukseen vastasi marras-joulukuussa 2017 yhteensä 776 vastikään vanhuuseläkepäätöksen saanutta henkilöä. Vastausprosentti kyselyyn oli 55 prosenttia. Vastaajien keski-ikä oli 63,5 vuotta. Joka kymmenes vastaajista jäi vanhuuseläkkeelle työttömänä. Vastaajat edustavat hyvin yksityiseltä sektorilta vanhuuseläkepäätöksen saaneita​.

Vastaajissa ei ole työkyvyttömyyseläkkeen saajia. Työkyvyttömyyseläkettä saa noin 24 % väestöstä vanhuuseläkeiän alkaessa.

iAreenassa ajankohtaisia puhujia ja teemoja    

iAreena on Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämä seminaari ajankohtaisesta ikääntyvien asioihin liittyvästä teemasta. Tapahtuma järjestettiin nyt kahdeksannen kerran. Tämän vuoden teemana oli ”Missä vireessä eläkkeelle?”. Ilmarisen ylilääkärin Seppo Kettusen esittelemän Ilmarisen tutkimuksen lisäksi akatemiatutkija Sari Stenholm Turun yliopistosta luennoi aiheesta ”Ikääntyvästä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi – utopiaa vai totta?” Lisäksi Sanna Aavaluoma Suhteessa oy:sta pohti ikääntyneen mielen hyvinvointia. 

Toimittaja Johanna Korhosen vauhdittamassa debatissa päivän teemaan pureutuivat Sanna Aavaluoma, tutkija Minna Pietilä Vanhustyön keskusliitosta sekä Heurekan Dialogi ajassa -näyttelyn opas Anatoli Korelin. Tilaisuuden päätössanoissa Vanhustyön keskusliiton kehittämisjohtaja Teija Mankkinen korosti vanhuuteen varautumisen merkitystä hyvän elämän ja ikääntymisen osatekijänä.

Lisätietoja

• Seppo Kettunen, ylilääkäri, Ilmarinen, yhteydenotot Ilmarisen viestinnän kautta p. 010 284 2570
• Jouni Vatanen, tutkija, Ilmarinen, p. 050 571 2309