Tutkimus: Uusia tehokkaita antibiootteja tarvitaan nopeasti

Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa (Pyörälä, ym. 2022, Parviainen, ym. 2019) selvitettiin Suomen koko väestön antibioottien kulutusta avohoidossa lähes vuosikymmenen ajalta. Tutkimuksissa hyödynnettiin Kelan sairausvakuutuksesta korvattavien lääkeostojen ja lääkekorvauskustannusten tietoja. 

Tutkimustulokset osoittavat, että Suomessa on onnistuttu vähentämään sekä antibioottien kokonaiskulutusta että laajakirjoisten antibioottien kulutusta. Hyvistä tuloksista huolimatta muu tutkimustieto osoittaa, että samalla aikajaksolla antibiooteille vastustuskykyinen (ESBL) E. coli-suolistobakteeri on lisääntynyt Suomessa ja muualla maailmassa. Tutkimuksissa on arvioitu, että gram-negatiivisten suolistobakteerien merkitys kuolemanvaaran aiheuttajana on edennyt erittäin merkittäväksi globaalisti. Vuonna 2022 Euroopan lääkeviraston julkaisemassa yhteisraportissa antibioottiresistenssin arvioidaan edenneen jo hiljaiseksi pandemiaksi.

Uusia infektioiden hoitokeinoja tarvitaan nopeasti

Tuoreen tutkimustiedon perusteella antibioottien hallittu käyttö ei yksin riitä antibioottiresistenssin hallintaan. Antibioottipulan välttämiseksi ja modernin terveydenhuollon turvaamiseksi tarvitaan nopeasti uusilla vaikutusmekanismeilla toimivia tehokkaita bakteeriantibiootteja sekä uusia hoitomuotoja infektiotauteihin. Näiden lisäksi vanhat, tiettyihin bakteereihin vaikuttavat kapeakirjoiset antibiootit, kuten penisilliini, ja kapeakirjoiset virtsatietulehduslääkkeet tulisi pitää markkinoilla.

– Antibioottiresistenssin uhka koskettaa sekä ihmisten että eläinten terveyttä, toteaa Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen.

– Ilman laajaa keinovalikoimaa ja globaalia yhteistyötä antibioottien saatavuustilanne voi kriisiytyä jo tulevina vuosina. Antibioottiresistenssin lisääntymisen myötä terveydenhuoltomme palaisi aikaan, jolloin antibiootteja ei vielä ollut keksitty. Tällöin tavallisetkin infektiot olisivat jälleen potilaalle kohtalokkaista.

Lääkekehitys tarvitsee taloudellista panostusta myös yhteiskunnalta

Euroopan lääkevirasto (EMA), Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC), Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ottivat kantaa antibioottiresistenssin uhkaan yhteisraportissaan ja korostavat, että tilanteen hallintaan ja uusien hoitokeinojen saamiseksi tarvitaan vahvaa kansainvälistä poliittista tahtoa sekä yhteiskunnan eri toimijoiden taloudellista sitoutumista. Akateeminen tutkimus kaipaa rahoitusta ja lääketeollisuus taloudellisia kannustimia voidakseen jatkaa antibioottien kehitystyötä, jotta markkinoille saadaan vihdoin uusia tehokkaita bakteeri-infektioiden hoitokeinoja useiden vuosien jälkeen.

Suomessa toimii kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan asiantuntijaryhmä (MTKA), jossa on edustajia eri hallinnonaloilta. Asiantuntijaryhmä on julkaisut toimenpideohjelman antibioottiresistenssin hallinnaksi vuosille 2017–2021, ja päivittää ohjelmaa parhaillaan.

Lue lisää

Pyörälä E, Sepponen K, Lauhio A, Saastamoinen L. Outpatient Antibiotic Use and Costs in Adults: A Nationwide Register-Based Study in Finland 2008–2019. Antibiotics 2022. Julkaistu 22.10.2022.  

Parviainen S, Saastamoinen L, Lauhio A, Sepponen K. Outpatient antibacterial use and costs in children and adolescents: a nationwide register-based study in Finland, 2008–16. Journal of antimicrobial chemotherapy 2019. Julkaistu 8.5.2019

Antimicrobial Resistance Collaborators. Global burden of bacterial antimicrobial resistance in 2019: a systematic analysis. The Lancet. Julkaistu 19.1.2022.

Lauhio A. Uhkana pula tehokkaista bakteeriantibiooteista. Suomen lääkärilehti. Julkaistu 6.5.2022.

Antibioottiresistenssi. Sic! 4/2020. Julkaistu 6.11.2020.

EMA, ECDC, OECD, EFSA yhteisraportti 7.3.2022 Antimicrobial Resistance in the EU/EEA—A One Health Response.