Tutkimus käsittelee liikesuhdetta erityisesti sen normiston näkökulmasta. Liikesuhteiden normit määrittävät, millaiset toimintatavat ovat liikesuhteessa odotettuja ja hyväksyttäviä. Pitkäaikaiset liikesuhteet perustuvat ajan myötä kehittyvään yhteisymmärrykseen eli niin kutsuttuihin sanattomiin psykologisiin sopimuksiin.

Tutkimuksen mukaan Nokia muutti Elcoteqin liikesuhteen normistoa yksipuolisesti. Näin tehdessään Nokia toimi vastoin laajempaa toimialan ja pohjoismaisen yhteiskunnan normistoa, jonka muodostamisessa se oli ollut itse aiemmin mukana. Suomalaiset elektroniikan ja tietoliikennetekniikan toimijat ovat olleet maailmalla tunnettuja luomastaan luottamukseen perustuvasta normistosta.

Tutkimus koostuu Nokian ja Elcoteqin liikesuhdetta käsittelevästä historiallisesta sekundäärisestä datasta: haastatteluista, julkaisuista ja muusta julkisesti saatavilla olevasta dokumentaatiosta, ja se tuo uutta näkökulmaa keskusteluun vastuullisesta liiketoiminnasta. Tutkimus on tehty Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikössä.

Erilaisista normistoista syntyi ristiriitoja

Elektroniikkatuotteiden ja komponenttien valmistaja Elcoteq toimi Nokian sopimusvalmistajana ja vaikutti siten olennaisesti Nokian matkapuhelinten korkeaan laatuun 27 vuotta kestäneen liikesuhteen aikana. Liikesuhde tuotti paljon menestystä: työpaikkoja, verorahoja, teknologisia innovaatioita sekä uutta suomalaista itsetuntoa ja rohkeutta.

Liikesuhteen kehittyessä muodolliset ja juridisesti sitovat sopimukset jäävät usein taka-alalle, koska sopimuskumppaneilla on jo hyvä käsitys toistensa odotuksista, arvoista ja toimintavoista. Tämän vuoksi suhteen ohjaavina normeina korostuvat luottamus ja vastavuoroisuus.Liikesuhteet kuitenkin muuttuvat jatkuvasti muun muassa siksi, että ihmiset organisaatioissa vaihtuvat, jolloin suhteeseen liittyvät psykologiset sopimukset sekä häviävät että muodostuvat uudelleen.

Nokian uusi offshoring-strategia (toimintojen siirto ulkomaille) 2000-luvun alusta lähtien sekä sen mukana muodostuneet liikesuhteet Aasiaan pohjautuivat erilaisille arvoille ja normistoille kuin syvään luottamukseen, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen perustunut liikesuhde Elcoteqiin. Nokian Aasiassa omaksuma rooli ja liikesuhteiden normit läikkyivät myös sen liikesuhteisiin Euroopassa synnyttäen ristiriitoja. Nokian johto perusteli muuttunutta strategiaa hyvän bisneslogiikan näkökulmasta: suomalaisuudestaan huolimatta Nokian piti tehdä päätökset globaalina toimijana huomioiden kansainvälinen kilpailu ja markkinakohtainen normisto.

Nokia kohtasi Aasiassa yllättäviä haasteita: teollisuusvakoilua, laatuongelmia, immateriaalioikeuksien menetyksiä ja mainehaittoja. Myös Nokian uusien kumppaneiden tehtaiden työskentelyolosuhteet aiheuttivat rajuja reaktioita: vuonna 2010 Nokian uuden sopimusvalmistajan Foxconnin 18 työntekijää teki itsemurhan hyppäämällä Long Huanin tehtaan katolta ja vuotta myöhemmin 150 Foxconnin työntekijää uhkasijoukkoitsemurhalla, ellei heidän sietämättömiin työolosuhteisiinsa saataisi parannusta.

Tutkimuksen mukaan liikesuhteiden sosiaaliset vaikutukset kytkeytyivät normien legitimointiin ja valta-aseman hyödyntämiseen.Nokian toimintojen siirto ulkomaille johti koko eurooppalaisen toimialaverkoston murentumiseen ja sen myötä esiin nousseisiin sosioekonomisiin seurauksiin.

Vuonna 2005 Elcoteqin vetämä Nokiaan liittyvien suomalaisten yritysten alihankintaverkosto kattoi 19 yritystä ja työllisti noin 57 000 ihmistä maailmanlaajuisesti.

Sosiaalisten vaikutusten merkitys korostuu liikesuhteissa

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että johtajien ja muiden käytännön toimijoiden olisi olennaista pyrkiä ymmärtämään niitä erilaisia sosiaalisia vaikutuksia, joita liikesuhteilla ja etenkin niiden normistojen muutoksella on niin liikesuhteen sisäiseen toimintaan kuin myös liikesuhdetta ympäröivään yritysten verkostoon.

Mikäli liikesuhteen luonnetta (yhteistyön laajuutta) muutetaan hyvässä yhteisymmärryksessä, voidaan muutoksen positiivisia vaikutuksia korostaa ja negatiivisia minimoida. Liikesuhteiden vastuullista johtamista tulisi pyrkiä korostamaan: liikesuhteet tuottavat hyvinvointia esimerkiksi työpaikkojen, työurien, innovaatioiden ja talouskasvun myötä, mutta ne voivat myös edesauttaa epäinhimillisiä työolosuhteita, työttömyyttä ja sosiaalista levottomuutta. Kun yrityksessä tunnetaan liikesuhteen historia, luonne ja tulevaisuuden kehityssuunnat, on mahdollista myös ennakoida suhteen sosiaalisia vaikutuksia.

Artikkeli: Journal of Business Research 149 (2022), 193–206: Ilkka Ojansivu, Sari Laari-Salmela, Jan Hermes: The social impact of the Nokia-Elcoteq business relationship: Examining the consequences of legitimating relationship norms

 Ilkka Ojansivun tutkijaprofiili