Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimushankkeessa käytiin läpi kotimaisia, nykyisiä ja potentiaalisia maankäyttösektorin, metsän ja maatalouden hillintätoimia. Lisäksi tarkasteltiin kuluttajien ja yritysten näkemyksiä ilmastoyksiköiden ostamisesta ja käytöstä sekä maanomistajien ja viljelijöiden halukkuutta osallistua vapaaehtoisille hiilimarkkinoille.

”Erityisesti hillintätoimien pysyvyydessä, uskottavan perusuran määrittämisessä ja lisäisyyden osoittamisessa on selkeitä puutteita. Myös eri osapuolten tavoitteet ovat osittain ristikkäisiä, mutta on tärkeää löytää kompromisseja ja lisätä markkinoille osallistuvien tahojen määrää”, sanoo vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.

Tutkimuksen mukaan yritykset haluaisivat ensisijaisesti kompensoida jäljelle jääviä päästöjään. Esteinä kotimaisten ilmastoyksiköiden käytölle on kuitenkin niiden laskeminen myös valtion ilmastotavoitteen hyväksi ja sen vaikutukset ostettujen yksiköiden käyttöön muun muassa yritysten hiilineutraaliustavoitteissa.

"Valtio kyllä haluaisi, että yritykset tukisivat vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta yritysten täytyisi kokea saavansa siitä riittävästi hyötyä, kuten ne kokevat saavansa omien päästöjensä kompensoinnista", sanoo metsäekonomisti Matti Valonen.

Maanomistajia kiinnostavat eri hillintätoimet kuin yrityksiä ja kuluttajia

Maanomistajia vapaaehtoisille hiilimarkkinoille osallistumisessa houkuttelee erityisesti mahdollisuus saada lisätuloja tavanomaisen metsä- tai maatalouden harjoittamisen ohessa. Metsänomistajia houkuttelevat eniten sellaiset hillintätoimet, jotka lisäävät puuntuotantoa, ja viljelijöitä taas toimet, jotka nostavat raaka-ainetuotantoa.

”Tästä seuraa ristiriitoja, koska tuotannon lisääntyminen aiheuttaa ongelmia esimerkiksi suhteessa hillintätoimien lisäisyyteen sekä pysyvyyteen. Maanomistajille houkuttelevimmat hillintätoimet voivat siis olla varsin erilaisia kuin vapaaehtoisille hiilimarkkinoille soveltuvimmat toimet tai yritysten ja kuluttajien haluamat toimet”, kertoo metsäekonomisti Laura Aalto.

Kuluttajat innostuneempia kulutusmuutoksista kuin hiilimarkkinoista

Tutkimuksessa tehtiin loppuvuodesta 2022 kuluttajakysely, jossa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä vapaaehtoisista hiilimarkkinoista. Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi 2004 ihmistä. Vastaajat jakaantuivat väestöä hyvin edustavasti, ja aineisto on väestöpainotettu.

Tulokset osoittavat, että kuluttajille päästöjen kompensointi voi vaikuttaa viherpesulta, ja hiilimarkkinoihin liittyvä epätietoisuus on suurta. Hiilineutraaliuteen ja kompensointiin liittyvät väittämät herättävät yleisesti epäluottamusta kuluttajien keskuudessa. Kuluttajien asenteet ovat merkityksellisiä, koska ne vaikuttavat vuorostaan yritysten toimintaan.

Kyselyn perusteella suomalaisilla kuluttajilla on kuitenkin kiinnostusta vähentää omia päästöjään, mutta omien tottumusten muuttaminen on selvästi kompensaatioiden ostoa houkuttelevampaa. Vastaajista 63 % sanoi olevansa kiinnostunut vähentämään kulutustaan elääkseen ilmastoystävällisemmin, kun kompensaatiopalvelujen ostamisesta oli kiinnostunut vain 8 prosenttia. Vain joka kymmenes vastaaja ei olisi kiinnostunut muuttamaan omassa toiminnassaan mitään.

Vastaajista 70 % oli sitä mieltä, että kompensaatiolla viherpestään oman kulutuksen aiheuttamia päästöjä, mutta toisaalta 67 % piti hyvänä, että yritykset vähentävät kompensoinnin avulla ilmastovaikutuksiaan. Naiset pitivät kompensaatioita yleisemmin hyödyllisinä kuin miehet. Maaseudulla asuvat olivat muualla Suomessa asuvia kriittisempiä ja pitivät kompensaatioita keskimääräistä useammin viherpesuna ja oman kulutuksen haittojen siirtämisenä muiden vastuulle.

Raportti ”Vapaaehtoiset hiilimarkkinat maankäyttösektorilla - kehitys, kysyntä ja toimenpiteet Suomessa” on julkaistu PTT:n sivuilla osoitteessa
https://www.ptt.fi/julkaisut/vapaaehtoiset-hiilimarkkinat-maankayttosektorilla-kehitys-kysynta-ja-toimenpiteet-suomessa/

Tutkimushankkeessa julkaistaan vielä ensi vuoden alussa laajempi loppuraportti vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehityksestä. Hankkeen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuus.