Tutkimushanke etsii ratkaisuja kannattavaan levätuotantoon – levässä suuri potentiaali ilmastonmuutoksen torjuntaan

Levänviljelyssä on paljon potentiaalia, mutta siihen liittyy tällä hetkellä teknisiä haasteita, jotka rajoittavat taloudellisesti kannattavan käytön yleistymistä. Yksi keskeisimmistä haasteista on kasvatetun biomassan laadun seuranta osana viljelyprosessia. Tehokkaiden seurantamenetelmien puuttuminen voi johtaa kokonaisten viljelmien menetykseen.

Business Finlandin rahoittama ROBA-hanke (Robust Algae Systems) purkaa esteitä ja luo taloudellisesti kannattavia prosesseja levien viljelyyn käyttämällä muun muassa edistyksellistä mittaustekniikkaa, bioprosessitekniikkaa, laskennallisia menetelmiä ja synteettistä biologiaa.

Jyväskylän yliopistossa tehtävässä tutkimuksessa levien kasvua seurataan spektrikameroilla, joiden avulla on tarkoitus havaita mahdolliset poikkeamat leväviljelmässä.

– Käytämme spektrikameroita, koska toisin kuin normaalit kamerat, ne ymmärtävät myös tarkasti levien värissä tapahtuvat muutokset, jotka ilmentävät muutoksia laadussa. Kamerat on myös aseteltu niin, etteivät ne häiritse leviä, kuvailee tutkijatohtori Pauliina Salmi Jyväskylän yliopistosta.

Kaupallisessa tarkoituksessa leväviljelmiä kasvatettaisiin joko avoimissa altaissa tai fotobioreaktoreissa, joita tarkkailevien kameroiden tarkoitus olisi varmistaa levien korkea tuottavuus ja havaita mahdolliset kilpailevien organismien aiheuttamat riskit ja muut leväbiomassan laadussa tapahtuvat muutokset heti niiden ilmaantuessa.

Leväviljelyssä hyödyntämätöntä kaupallista potentiaalia – apua ilmastonmuutoksen torjunnassa

Kasvaessaan levät pystyvät sitomaan suuria määriä hiilidioksidia, joten niillä on suuri potentiaali tukea ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Optimitilanteessa levistä voidaan saada lähes kaikkea mitä fossiilisesta öljystäkin, eli esimerkiksi polttoaineita ja biomuoveja. Lisäksi levissä on myös paljon ravintoarvoa. Tämä on eräänlainen kaksoisvoitto, koska samalla levä myös sitoo hiilidioksidia osana hyödyntämisprosessia, Salmi kuvailee.

Hankkeessa mukana olevan Nesteen tavoitteina on laajentaa uusiutuvien raaka-aineiden kirjoa tukemaan uusiutuvan energian tuotannon kasvua tulevaisuudessa.

– Mikrolevät ovat yksi potentiaalisista uusiutuvista ja skaalautuvista tulevaisuuden raaka-aineista, joita Neste kehittää. Tavoitteenamme on laajentaa uusiutuvien raaka-aineiden kirjoa sekä löytää ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. ROBA-projekti edistää näiden tavoitteiden saavuttamista keskittymällä konseptiin, jossa hiilidioksidia otetaan jalostamoilta talteen mikrolevien avulla, sekä kehittämällä biomassan reaaliaikaista monitorointia, kertoo Nesteen Aviation Feedstock -liiketoiminnan johtaja Jason Michael Blake.

Neste pyrkii hiilineutraaliin tuotantoon vuoteen 2035 mennessä.

Yhteystiedot

Pauliina Salmi
Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
pauliina.u.m.salmi@jyu.fi
+358 50 528 7911

Mervi Toivari
Johtava tutkija, VTT
mervi.toivari@vtt.fi
+358 40 708 1039

Lisätietoa hankkeesta

ROBA:n kokonaisbudjetti on 1,4 M€ ja sen päärahoittaja on Business Finland. VTT:n, Jyväskylän yliopiston, Business Finlandin ja Nesteen lisäksi hankkeessa ovat mukana seuraavat sidosryhmät: Agri-Biotech, Aircohol, Owatec, Pixact, Soilfood, Specim ja Timegate. Yhteistyökumppanit tukevat hanketta arvokkaalla asiantuntemuksella ja näkemyksellä bioprosessien mittaustekniikoista, fotobioreaktorikokoonpanoista, leväbiomassasta saatavista tuotteista ja prosessilaitteista. Hanke on osa Nesteen Veturia.