Jyväskylän yliopisto

Työaika on muuttunut hitaasti – voiko lyhennetty työviikko olla uusi kilpailuvaltti?

Jaa
Viime aikoina lyhennetyn työajan kokeilut ovat saaneet tavallista enemmän huomiota. Toimisiko meilläkin, moni kysyy. Kokenut työajan tutkija Timo Anttila ja terveystaloustieteen professori Petri Böckerman Jyväskylän yliopistosta pohtivat sitkeästi pintansa pitäneen normaalin työajan haastajia.
Intensiivinen työ ja 24/7 -elämäntapa haastavat normaalia työaikaa, sanoo tutkija Timo Anttila. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Petteri Kivimäki
Intensiivinen työ ja 24/7 -elämäntapa haastavat normaalia työaikaa, sanoo tutkija Timo Anttila. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Petteri Kivimäki

Iso-Britanniassa toteutettiin lyhennetyn työviikon kokeilu, jonka onnistuminen sai hiljattain paljon maailmanlaajuista huomiota.

Ehkäpä enemmän kuin aiemmat kokeilut, arvioi Timo Anttila, joka on tutkinut työaikaa, sen muutoksia ja vaikutuksia pian 30 vuotta.

”Tällaisen kokeilun jälkeen kysytään usein, että miksi ei meilläkin”, Anttila myöntää.

Myönteisiä kokemuksia lyhentämisestä on kuulunut myös Ruotsista ja Islannista.

Suomessa lyhyemmän työajan kokeiluja on ollut verraten vähän, viimeksi lamavuosina 1990-luvulla. Kokeilut on tyrmätty helposti työvoimapulaan ja vanhenevan väestön työvoimatarpeisiin vedoten. Työajan lyhentämiseen liittyvät keskustelut on myös ohitettu sillä perusteella, että kaikilla ei ole työtunteja tarpeeksi, sanoo Anttila

”Onko tapahtunut jotakin sellaista muutosta, että työaikaa pitäisi tosiaan miettiä uusiksi? Voisiko se ollakin yrityksille kilpailuvaltti? Se olisi uusi tulokulma”, Anttila sanoo.  

Kahdeksan tunnin työpäivä ja viiden päivän työviikkoon siirryttiin Suomessa 1960-luvulla. Tästä poikkeaminen on ollut hämmästyttävän maltillista, sanoo Anttila.

Timo Anttila ja terveystaloustieteen professori Petri Böckerman pohtivat normaalin työajan haastajia JYUnity-verkkolehdessä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Intensiivinen työ ja 24/7 -elämäntapa haastavat normaalia työaikaa, sanoo tutkija Timo Anttila. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Petteri Kivimäki
Intensiivinen työ ja 24/7 -elämäntapa haastavat normaalia työaikaa, sanoo tutkija Timo Anttila. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Petteri Kivimäki
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kvanttipäivässä pääsi testaamaan kvanttitietokoneen simulaattoria - tutkijan mukaan kvanttiteknologiaa on 10 vuoden päästä käytössä monessa paikassa19.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopistossa juhlistettiin kansainvälistä kvanttipäivää 12.4. Resonate-tapahtumassa, jossa oli mahdollista tutustua kvanttiteknologian tutkimukseen, testata kvanttitietokoneen simulaattoria ja pelata kvanttifysiikkaa hyödyntäviä pelejä. Informaatioteknologian tiedekunnan professori Teiko Heinosaaren mukaan kvanttiteknologian sovelluksia tullaan näkemään käytössä usealla eri alalla luultavasti seuraavan 10 vuoden aikana.

Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä - Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia15.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye