Työehtosopimusten yleissitovuus saa suomalaisilta vahvan tuen

Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia pitää tärkeänä, että ammattiliitot sopivat asioista työntekijöiden puolesta myös silloin, kun niistä sovitaan paikallisesti.

SAK:n työmarkkinapäällikön Karoliina Huovilan mukaan tulokset kertovat siitä, että suomalaiset eivät halua sopia työehdoistaan ilman sopimisen ammattilaisten eli ammattiliittojen ja luottamusmiesten tukea. Hän painottaa, että alakohtaiset yleissitovat työehtosopimukset turvaavat työntekijöille työn tekemisen vähimmäisehdot, sillä niitä on noudatettava kaikissa alan yrityksissä.

– Työntekijän turva perustuu vahvasti yleissitoviin työehtosopimuksiin. On hienoa, että yleissitovuus saa laajasti kannatusta suomalaisilta. Tärkeä kysymys on nyt se, miten uhattuna olevan järjestelmän säilyminen turvataan tulevaisuudessa.

Karoliina Huovila painottaa, että työehtosopimukset ja niiden pohjalta tapahtuva työpaikkatason sopiminen muodostavat työnantajaa ja työntekijää palvelevan kokonaisuuden, jossa työehdot määräytyvät oikeudenmukaisesti ja työpaikan erityistarpeet huomioiden.

– Yleissitovuuden säilymisestä täytyy huolehtia myös jatkossa. Alalla edustavimman työehtosopimuksen pitäisi olla yleissitova, jotta työn tekemisen vähimmäisehdot voidaan turvata. Se, onko yritys työnantajaliiton jäsen, ei saisi olla ratkaisevassa asemassa yleissitovuuden ja työntekijöiden työehtojen määräytymisessä.

Kyselyn vastaajista selvä enemmistö (63 %) torjuu ajatuksen siitä, että paikallisesti työehdoista pitäisi voida sopia huonommin kuin mitä työehtosopimuksiin on kirjattu. Kaksi kolmesta (68 %) epäilee, että työnantajapuoli pyrkii paikallisen sopimisen avulla horjuttamaan ammattiyhdistysliikkeen asemaa Suomessa.

– Ilman luottamusta ei synny sopimuksia. On harmillista, että viime aikoina työnantajapuolella on tehty ratkaisuja, jotka horjuttavat sopimusjärjestelmää ja vaikeuttavat sopimista työehdoista, Karoliina Huovila sanoo.

Epävarmat työsuhteet koettelevat erityisesti nuoria

SAK:n teettämässä kyselyssä yli puolet (56 %) suomalaista katsoo, että pätkätyöt ja muut epätyypilliset työsuhteet on hyväksyttävä osaksi nykyajan työelämää. Erityisen vahvasti tätä mieltä ovat alle 31-vuotiaat nuoret (75 %). Karoliina Huovila pitää tulosta huolestuttavana.

– Se kertoo työsuhteiden pirstoutumisesta ja siitä, että erityisesti nuoret joutuvat usein tekemään työtä epävarmoissa työsuhteissa kuten vastentahtoisesti nollatuntisopimuksilla.

Karoliina Huovilan mukaan lainsäädäntöä on kehitettävä niin, että se turvaa nykyistä paremmin oikeudenmukaiset työehdot työsuhteen muodosta riippumatta.

– Työlainsäädäntö lähtee usein siitä olettamuksesta, että työsuhde on kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva. Tämä ei ole varsinkaan nuorten todellisuutta tänä päivänä.

Tutkimuksen aineiston keräsi SAK:n toimeksiannosta TNS Kantar 29.6.–16.7.2021. Kyselyyn vastasi 1 117 henkilöä, jotka edustavat Suomen työikäistä (18–64-vuotiaat) väestöä pois lukien Ahvenanmaa.

Kyselyn tuloksia käydään läpi SAK:n Tulevaisuus tänään-virtuaalitapahtumassa lauantaina 9. lokakuuta klo 11 alkavassa keskustelussa. Keskustelemassa ovat Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi ja Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen. Voit seurata klo 10–12 lähetettävää virtuaalitapahtumaa Facebookin tapahtumasivulla ja Youtuben SAKtuubi-kanavalla.