Työeläkealan it-kulut kääntyivät laskuun vuonna 2020
21.6.2021 07:30:00 EEST | Työeläkevakuuttajat Tela | Tiedote

Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan kokoamasta selvityksestä, joka tehtiin nyt yhdeksättä kertaa. Koko työeläkealan yhteinen tiedonkeruu mahdollistaa kattavan ja järjestelmällisen seurannan alan it-kuluista ja niiden kehittymisestä.
– Vuodesta 2016 tulorekisterihanke aiheutti työeläkealan it-kustannuksissa merkittävää nousua, joka taittui vuonna 2020. Suurimmat työt valmistuivat vuoden 2019 aikana, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan kehityspäällikkö Mikael Kulikoff.
Tulorekisteri otettiin käyttöön vuoden 2019 alussa. Siitä lähtien työeläkevakuuttajat saivat kaikki uudet ansiotiedot tulorekisteristä. Tietojen perusteella määritetään työeläkevakuutusmaksut ja jokaisen tuleva työeläke. Vuoden 2021 alusta lähtien myös eläke- ja etuustiedot on ilmoitettu tulorekisteriin.
– Tulorekisterin ensimmäinen, ansiotietoihin liittyvä vaihe työllisti työeläkealaa suuresti. Eläke- ja etuustietojen mukaan ottamisesta aiheutui huomattavasti vähemmän kuluja, Kulikoff kuvaa.
Kuluista valtaosa ylläpitoa
Vuonna 2020 alan it-kustannuksista suurin osa (62,3 %) aiheutui tietojärjestelmien ylläpidosta ja tuotannon hoidosta. Kolmannes (33,7 %) kuluista kohdistui kehitysinvestointeihin. Pienimmän osuuden (4,1 %) muodostivat lakimuutoksista aiheutuvat pakolliset muutostarpeet.
Työeläkealan it-kuluihin vaikuttaa järjestelmissä käsiteltävä suuri tietomäärä: järjestelmissä on tiedot kaikkien Suomessa töitä tekevien nykyisistä ja entisistä työsuhteista, ansaituista palkoista ja eläkkeistä. Vuoden 2020 lopussa vakuutettuja oli noin 2,5 miljoonaa ja työeläkkeensaajia reilut 1,5 miljoonaa.
Yhteisten järjestelmien käyttö säästää kustannuksissa. Työeläkeala hakee jatkuvasti kustannustehokkuutta järjestelmäyhteistyöllä ja yhteisellä palvelujen kehittämisellä.
Uudistettu raportointipa tehostaa kuluseurantaa
Vuonna 2019 it-kulujen seurannassa otettiin käyttöön uusi raportointitapa, joka alkoi takautuvasti vuodesta 2017. Muutos helpottaa esimerkiksi isojen it-hankkeiden investointien ja töiden seurantaa, sillä sen myötä kustannukset kohdistuvat tarkemmin juuri siihen vuoteen, jolloin ne ovat syntyneet. Uuden raportointitavan takia vuosien 2017–2020 luvut ovat vertailukelpoisia keskenään, mutta niitä ei voi verrata aikaisempiin vuosiin 2012–2016.
Selvitykseen on kerätty tiedot kaikilta Telan jäseniltä eli lakisääteistä työeläketurvaa hoitavilta yksityisten ja julkisten alojen työeläkevakuuttajilta sekä Eläketurvakeskukselta. Selvityksen kattavuuden arvioidaan olevan noin 99 % alan it-kustannuksista.
Selvityksen luvut pähkinänkuoressa:
- Tietotekniikan kokonaiskustannukset koko työeläkealalla olivat 238 miljoonaa euroa vuonna 2020.
- Kokonaiskuluista noin 214,4 miljoonaa euroa rahoitettiin vuosittain kerättävillä työeläkemaksuilla. Loput 23,6 miljoonaa oli sijoitustoimintaan liittyviä it-kuluja, jotka rahoitetaan sijoitustoiminnan tuotoilla.
- It-kuluista kohdistui vuonna 2020 ylläpitoon ja tuotantoon 62,3 %, kehitysinvestointeihin 33,7 % ja lakimuutoksista aiheutuneisiin muutostarpeisiin 4,1 %.
It-kulujen jakautuminen toiminnoittain vuonna 2020:
- vakuutustoiminta 29,1 % (vakuutusten hoito ja vakuutettujen tietoihin työsuhteen aikana liittyvät it-prosessit)
- korvaustoiminta 24,7 % (eläkkeensaajiin liittyvät it-prosessit, kuten eläkehakemusten käsittely, päätöksenteko, eläkkeiden maksaminen ja neuvonta)
- sijoitustoiminta 9,9 %
- infrastruktuuri 27,9 % (laitteet, tietoliikenne ja käyttöpalvelut)
- hallinto ja muut 8,4 %.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikael Kulikoffkehityspäällikkö
Puh:040 722 1270mikael.kulikoff@tela.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela
Kutsu toimittajille: Eläkeikä ylös vai työkyky kuntoon? Telan webinaarissa 12.11. käännetään katse työkykyyn ja työurien pidentämiseen9.11.2026 14:06:29 EET | Kutsu
Työurien pidentämiseksi on väläytetty vanhuuseläkeiän nostamista. Mutta mitä hyötyä korkeammasta eläkeiästä on, jos yhä useampi menettää työkykynsä jo paljon aikaisemmin? Telan webinaarissa kysytään, miten työeläkekuntoutusta ja työkyvyn tukea pitäisi uudistaa, jotta yhä harvempi joutuisi työelämästä pysyvästi sivuun. Tervetuloa kuulemaan työeläkevakuuttajien ja palkansaajakeskusjärjestöjen näkemykset aiheeseen. Työstä sivuun vai takaisin mukaan? -webinaarissa torstaina 12.11.2026 klo 17.30–19.00 äänessä ovat SAK:n, Akavan, STTK:n, Ilmarisen ja Telan asiantuntijat.
Telan artikkeli: Eläkkeet eivät ole julkistalouden ongelmien syy – eivätkä oikotie valtiontalouden tasapainoon5.11.2026 07:38:50 EET | Artikkeli
Eläkekeskustelu käy kuumana. Työeläkejärjestelmästä etsitään vetoapua alijäämäiseen valtiontalouteen esimerkiksi indeksijäädytyksistä. Sanottakoon vielä kerran: työeläkejärjestelmä on kestävässä kunnossa eikä sopeutuksia tarvita työeläkkeiden turvaamiseksi.
Uusi Q&A-tietopaketti laittaa työeläkejärjestelmän sopeutuskeinot puntariin23.10.2026 13:24:32 EEST | Uutinen
Julkisuudessa on viime aikoina esitetty lukuisia keinoja, joilla työeläkejärjestelmästä toivotaan vetoapua valtiontalouden vahvistamiseksi. Keskustelua vauhdittavat entisestään valtiovarainministeriön ensi viikolla julkaistavat kartoitukset, jotka käsittelevät julkisen talouden sopeutusvaihtoehtoja. Telan uusi Q&A-tietopaketti kokoaa yhteen yleisimmät työeläkejärjestelmää koskevat ehdotukset ja arvioi niiden vaikutuksia valtiontalouteen ja työeläkkeiden kestävyyteen.
Tela-blogi: Työeläkejärjestelmän kestävyys ei edellytä eläkeiän nostoa22.10.2026 08:02:47 EEST | Blogi
Vaikka eläkeikä on keskeinen osa eläkejärjestelmää, ei valtiovarainministeriön esitys eläkeiän nostamisesta liity millään tavalla suoraan työeläkejärjestelmän kestävyyteen. Taustalla on sen sijaan toiveet työvoiman tarjonnan lisäämisestä sekä rahojen löytämisestä valtiontalouden alijäämän paikkaamiseen. Eläkeleikkauksilla spekuloidessa tulisi päättäjien ottaa samalla kantaa siihen, kenen eläkelupaukseen niillä puututtaisiin ja kuinka suurelta osin.
Kutsu toimittajille: Eläkerahastoista Euroopan kasvun vauhdittajia? Jännitteisiin pureudutaan eläkealan eurooppalaisen edunvalvontajärjestön AEIP:n vuosikonferenssissa 29.10. Helsingissä21.10.2026 08:21:54 EEST | Kutsu
Eläkerahastoihin kohdistuu Euroopassa kasvavia odotuksia: niiden toivotaan rahoittavan kasvuyrityksiä, infrastruktuuria, innovaatioita ja muita pitkän aikavälin investointeja. Mutta kuinka paljon eläkerahastoilta voidaan odottaa ja millä ehdoilla? Miten yhteiskunnan investointitarpeet sovitetaan yhteen eläkerahastojen perustehtävän eli eläkkeiden turvaamisen kanssa? Löytyykö Euroopasta riittävän houkuttelevia ja tuottavia sijoituskohteita? Millaista keskustelua EU:ssa ylipäätään käydään eläkerahastojen roolista kasvun tukijoina? Muun muassa tähän teemaan liittyviä jännitteitä avataan eläkealan eurooppalaisen edunvalvontajärjestön AEIP:n vuosikonferenssissa Helsingissä 29.10.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

