Työeläkkeet ovat avioero-osituksen unohdettu varallisuuserä

Tiina Väisäsen väitöstutkimuksessa ”Eläkkeet avioero-osituksessa" tarkastellaan yhtä puolisoiden tärkeintä varallisuuserää: lakisääteisiä työeläkeoikeuksia ja niiden merkitystä avioeron jälkeen toteutettavassa omaisuuden jaossa eli osituksessa.

Tutkimuksessa arvioidaan, tulisiko työeläkeoikeudet ottaa huomioon jaettaessa puolisoiden omaisuutta avioerotilanteessa. Nykyisellään näin ei tehdä, eli ne ovat ikään kuin turvasäilössä ositukselta. Tutkimuksen keskeisin väite on, että puolisoiden työeläkeoikeudet olisi perusteltua ottaa osituksessa huomioon. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista nykyistä avioliittolakia tulkitsemalla, vaan työeläkeoikeuksien huomioon ottaminen osituksessa vaatisi muutoksia lainsäädäntöön.

Kyse merkityksellisestä varallisuudesta

Ositussääntelyn lähtökohtana on, että avioliiton päättyessä puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus puolitetaan. Sääntely perustuu olettamalle, jonka mukaan puolisoiden välillä vallitsee avioliiton aikana taloudellinen yhteisyys ja he myös toimivat perheen hyväksi parhaan kykynsä mukaan. Sääntely rakentuu lisäksi ajatukselle, että puolisot ovat yhdenvertaisia ja heidän taloudelliset ponnistelunsa perheen hyväksi ovat yhtä arvokkaita.

– Työeläkeoikeudet ovat sellaista puolisoiden varallisuutta, jonka kerryttämiseen toinen puoliso yleensä välillisesti avioliiton aikana vaikuttaa. Ne ovat ansiotuloon perustuvia oikeuksia, eli eräänlaista myöhennettyä palkkaa, ja ne voidaan siten rinnastaa puolisoiden ansio-omaisuuteen, jonka puolittamista on tyypillisesti pidetty oikeudenmukaisena niin Suomessa kuin muuallakin, Väisänen sanoo.

Taloudellisesti tarkastellen kysymys on merkittävä: Tilastojen mukaan kaikkien Suomessa jo kertyneiden työeläkeoikeuksien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri kuin kotitalouksien nettovarallisuus yhteensä. Aihe on merkittävä myös siksi, että osituksia ratkotaan vuosittain tuhansia: Tilastojen mukaan nykyisin solmituista uusista avioliitoista noin neljä kymmenestä päättyy eroon. Kaikkiaan joka vuosi tuomitaan noin 13 000 avioeroa.

Yksinkertaista ratkaisua ei ole

Nykyinen sääntely, jossa työeläkeoikeuksia ei oteta osituksessa huomioon, voi aiheuttaa epäoikeudenmukaisia tilanteita, sillä työeläkeoikeudet jakautuvat usein epätasaisesti puolisoiden kesken. Syitä tähän voivat olla esimerkiksi perheen sisäinen työnjako (vain toinen puoliso vastannut perhevapaista) tai toisen puolison toimiminen yrittäjänä. Lisäksi epäoikeudenmukaisia ositustilanteita saattaa joskus aiheutua siitä, että puolisoiden vapaaehtoiset eläkesäästöt usein otetaan osituksessa huomioon. Erilaisia eläkeoikeuksia kohdellaan siten osituksessa eri tavoin.

Ongelma on huomioitu paitsi Eläketurvakeskuksen selvityksissä myös kansainvälisten järjestöjen toimesta. Esimerkiksi naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n CEDAW-yleissopimuksen toimeenpanoa valvovan komitean mukaan puolisoiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden kannalta voisi olla tärkeää, että avioliiton aikana kertyneet eläkeoikeudet olisi mahdollista jakaa avioerotilanteessa.

Ongelman ratkaiseminen on kuitenkin hankalaa. Eläkeoikeuksien osittaminen vaatisi ratkaisuja moniin kysymyksiin ja aihe on kaikkiaan vaikea, sillä työeläkeoikeudet ovat erityislaatuista, kollektiiviseen eläketurvaan liittyvää ja osittain sosiaaliturvaan rinnastettavaa varallisuutta, joka on kytköksissä monimutkaiseen työeläkejärjestelmään. Työeläkeoikeuksien osittamisessa olisi siis otettava huomioon paitsi avioliittolaki myös monimutkainen työeläkelainsäädäntö.

Parhaiten työeläkeoikeuksien osittaminen saataisiin toteutettua kokonaisratkaisulla siten, että puolisoiden työeläkeoikeudet ositettaisiin erillisessä prosessissa. Näin toimitaan esimerkiksi Saksassa, mutta sikäläinen järjestelmä on monimutkainen. Muissa Pohjoismaissa asiaa on lainvalmistelutasolla pohdittu, mutta mahdollisuus ositukseen on kuitenkin torjuttu. Siellä eläkeoikeuksien osituksessa aiheuttamia kohtuuttomimpia tilanteita on pyritty korjaamaan erilaisin lainsäädännöllisin osittaisratkaisuin.

On oletettavaa, että Suomessa päädyttäisiin samanlaiseen johtopäätökseen kuin muissa Pohjoismassa. Siksi Väisäsen tutkimuksessa on tarkasteltu myös erilaisia osittaisratkaisuja: Ruotsissa omaksuttua vapaaehtoisten eläkevakuutusten sovittelusäännöstä sekä Norjassa ja Tanskassa omaksuttuja hyvityssäännöksiä. Niistä on saatavissa käyttökelpoisia malleja myös Suomeen.

Esitetyt korjausmallit tarjoaisivat kuitenkin oikeussuojaa vain niille puolisoille, joilla muuta ositettavaa omaisuutta on riittävästi siten, että sillä kyetään tasoittamaan työeläkeoikeuksien aiheuttamat erot. Lisäksi ne tarjoaisivat korjauskeinoja vapaaehtoisten eläkevakuutusten osituksessa aiheuttamiin epätasapainoisiin tilanteisiin.

Lisätietoa väitöstilaisuudesta:

OTL Tiina Väisänen väittelee 30.9.2022 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Eläkkeet avioero-osituksessa – Tutkimus lakisääteisten työeläkeoikeuksien merkityksestä avioeron jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessa". Väitöstilaisuus järjestetään Kielikeskuksen juhlasalissa, osoitteessa Fabianinkatu 26.

Vastaväittäjänä on emeritusprofessori Markku Helin, Turun yliopisto, ja kustoksena on Tapani Lohi.