Varma

Työkyvyttömyyseläkehakemukset laskussa, koronan jälkitila työkyvyttömyyden syy 21 hakemuksessa

Jaa

Varmaan tulleiden työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä väheni 3 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Eniten työkyvyttömyyseläkettä haettiin mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Kuntoutushakemukset vähenivät 4 prosenttia.

Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Varmaan noin 6 500 vuonna 2021. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen hakemusmäärä väheni peräti 6 prosenttia, osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemusten määrä puolestaan kasvoi 7 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Kaikkien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä oli noin 12 500, joka on 3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Luku pitää sisällään myös määräaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen eli kuntoutustukeen tehdyt jatkohakemukset.

Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden keskimääräinen alkamisikä 52 vuotta

– Hakemusmäärän lasku jatkui edellisvuoden tapaan, vaikka työkykyyn koettiin kohdistuvan kuormitustekijöitä esimerkiksi koronatilanteen pitkittymisen johdosta. Huolestuttavaa on se, että alle 45-vuotiaiden suhteellinen osuus hakijoista kasvoi, eläkejohtaja Jyrki Rasi sanoo.

Suurin ikäryhmä uusien työkyvyttömyyseläkkeiden saajissa oli 60 vuotta täyttäneet, ja varsinkin osatyökyvyttömyyseläkkeet painottuivat lähempänä eläkeikää oleviin.

– Tämä kertoo positiivisesta kehityksestä. Osaeläkkeen avulla työelämässä voi jatkaa kevennetyllä työpanoksella, kun työkykyä on vielä jäljellä. Osatyökyvyttömyyseläkkeissä selkeästi suurin työkyvyn alenemisen syy oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet, Jyrki Rasi kertoo.

Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden keskimääräinen alkamisikä kohosi hieman ja ylitti 52 vuotta.

– Uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysosuus oli aiempaan tapaan varsin suuri, Eläketurvakeskuksen tilastointitavan mukaan 39,4 prosenttia. Se on huolestuttavan korkea ja kertoo osaltaan siitä, että sairauspäivärahakaudet pitkittyvät vaikka hakijoiden työkyky ei ole alentunut työntekijän eläkelaissa määritellyllä tavalla, vaan heillä arvioidaan olevan työkykyä jäljellä muuhun kuin omaan työhönsä, Jan Schugk sanoo.

Koronan jälkitila keskeinen työkyvyttömyyden syy 21 hakemuksessa

Mielenterveyden häiriöt olivat vuonna 2021 keskeisin työkyvyttömyyden syy: 40 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin mielenterveyden häiriön vuoksi. Yleisimpinä häiriöinä olivat edellisvuosien tapaan masennus ja ahdistuneisuushäiriöt.

Koronaviruksen aiheuttama työkyvyttömyys ei ainakaan vielä ole juuri näkynyt eläkehakemuksissa. Vuonna 2021 Varmassa käsiteltiin 21 hakemusta, joissa koronainfektion jälkitila oli keskeinen työkyvyttömyyden syy.

– Kahdelle hakijalle on myönnetty työkyvyttömyyseläke, kahdeksalle kuntoutustuki, yhdelle osakuntoutustuki ja 10 hakemusta on hylätty. Myönnöissä kyse oli pääosin tilanteista, joissa covid-infektio oli aiheuttanut selkeitä elinvaurioita. 12 tapauksessa kyse oli sellaisista long covid -oireista, jotka hakija yhdisti koronaan, mutta joita tutkimuslöydökset eivät selittäneet. Niissä tapauksissa, joiden osalta etuus päädyttiin myöntämään, hakijan työkykyä alensivat merkittävästi muut sairaudet kuin covid-infektion aiheuttamiksi koetut selittämättömät oireet, ylilääkäri Jan Schugk selvittää.

– Koronaviruspandemia tuo vaikeasti ennakoitavaa arvaamattomuutta työkyvyttömyyden kehitykseen. On mahdollista, että vuosien 2020–2021 myönteinen kehitys sairauspäivärahojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden osalta taittuu vuonna 2022. Käytettävissä olevien tietojen mukaan Kelaan saapuneet sairauspäivärahahakemukset lisääntyivät 10–15 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Kasvu painottui erityisesti mielenterveysperusteisiin sairauspäivärahakausiin, mikä ennakoi mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkehakemusten lisääntymistä vuonna 2022, Jan Schugk arvioi.

Kuntoutushakemukset vähenivät – onko työkykyongelmia jäänyt piiloon?

Kuntoutushakemusten määrä jatkoi edellisvuonna alkanutta vähenemistä. Hakemuksia tuli Varmaan 4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Myös työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä alkaneiden kuntoutusten määrä väheni 3 prosenttia.

– Kuntoutushakemusten kehityksessä pohdituttaa, vaikuttaako hakemusten vähenemiseen terveydenhuollon kuormitus tai koronatilanteen aiheuttamat poikkeusolot työpaikoilla siten, että työkykyongelmia olisi jäänyt piiloon, Jyrki Rasi sanoo.

Työkyvyttömyyden tilannekuva poikkeuksellisen monisäikeinen

Valtaosa Varman asiantuntijapalveluiden kautta tarjotusta työkykyjohtamisen tuesta yritysasiakkaille kohdentui organisaatioihin, joissa on tunnistettavissa kohonneita tai korkeita työkyvyttömyysriskejä.

– Varman tukea kaivattiin ensisijaisesti työkyvyttömyysriskien tunnistamiseen sekä näitä alentavien toimenpiteiden suunnitteluun. Koronan myötä organisaatiot ovat kiinnittäneet erityistä huomiota myös siihen, kuinka henkilöstön työskentelytavat ja toimintamallit ovat muuttuneet ja miten uusia käytäntöjä tulisi tukea, työkykyjohtaja Pia Kontti kertoo.

– Työkyvyttömyyden tilannekuva on tällä hetkellä poikkeuksellisen monisäikeinen. Pidemmän aikavälin myönteisen trendin taakse kätkeytyy kehityskulkuja, joiden seurantaan ja hallintaan on kiinnitettävä huomiota. Keskeiset teemat ovat nuorten työkyky, mielenterveys, korkean hylkäysprosentin taustalla olevat syyt, sekä korona-ajan mahdolliset pidemmän aikavälin jälkiseuraukset. Tällaisessa tilanteessa on erityisen tärkeää luoda ennakoivaa näkymää ja riskienhallintaa työnantajan, työterveyshuollon ja eläkevakuuttajan yhteistyönä, sanoo työkyvyttömyysriskin hallinnasta vastaava johtaja Pauli Forma

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Varma
Varma
Salmisaarenranta 11
00180 Helsinki

010 2440http://www.varma.fi


Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on vastuullinen ja vakavarainen eläkevarojen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla yli 918 000 henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2020 Varman maksutulo oli 4,9 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 6,0 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli syyskuun 2021 lopussa 56,6 miljardia euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Varma

Vårt företagsansvarsprogram grundar sig på omsorgsfull förvaltning av pensionsmedlen samt aktuella teman som biologisk mångfald, mänskliga rättigheter och en hållbar värdekedja11.5.2022 15:02:25 EEST | Tiedote

Ansvarsfullhet är en integrerad del av all vår verksamhet. Varmas ansvar för pensionsmedlen, våra kunder, vår personal och vår gemensamma miljö sträcker sig långt in i framtiden. Vårt mål är att vara en föregångare inom ansvarsfullhet i arbetspensionsbranschen. Utvecklingen av ansvarsfrågor styrs av ett företagsansvarsprogram som vi nyligen uppdaterat.

Our Sustainability Programme’s cornerstone is taking care of pension assets – increasing significance in biodiversity, human rights, and a sustainable value chain11.5.2022 13:26:03 EEST | Press release

Sustainability is at the core of all Varma's operations. Varma’s responsibility for managing pension assets, and for our customers, employees and shared environment, spans far into the future. Our goal is to be a sustainability pioneer in the pension insurance sector. The development of sustainability is steered by the Sustainability Programme that we have recently updated.

Varman vastuullisuusohjelman kivijalkana eläkevaroista huolehtiminen, nousevia teemoja luonnon monimuotoisuus, ihmisoikeudet ja arvoketjun vastuullisuus6.5.2022 10:39:55 EEST | Tiedote

Vastuullisuus on osa kaikkea Varman toimintaa. Varmalla on pitkälle tulevaisuuteen ulottuva vastuu eläkevarojen hoitamisesta, asiakkaistamme, varmalaisista ja yhteisestä ympäristöstämme. Tavoitteenamme on olla työeläkealan vastuullisuuden suunnannäyttäjä. Vastuullisuuden kehittämistä ohjaa vastuullisuusohjelma, jonka olemme juuri päivittäneet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme