Täyden työkyvyttömyyseläkkeen hakemukset vähenivät Varmassa yli 5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös osittaisen työkyvyttömyyseläkkeen hakemusten määrä on kääntynyt kevään aikana laskuun.

– Hakemusten määrän laskuun ovat vaikuttaneet sekä koronapandemian aiheuttamat muutokset työelämään että taloustilanteeseen. Aiemmasta kehityksestä tiedetään, että työkyvyttömyyseläkehakemukset lisääntyvät talouden noususuhdanteessa ja vähenevät laskusuhdanteessa, ylilääkäri Jan Schugk kertoo.

– Hakemusten määrissä on lisäksi ollut korona-aikana selkeää vaihtelua kuukausittain. Tähän vaihteluun ei ole nähtävissä selkeää yksittäistä syytä. Hakemusten kokonaismäärä on kuitenkin pysynyt ilahduttavasti lasku-uralla, eläkejohtaja Jyrki Rasi täydentää.

Kokonaisuudessaan työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Varmaan alkuvuonna 5 400.

– Sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin perustuvat hakemukset että mielenterveyden häiriöihin perustuvat hakemukset vähenivät, mutta koska mielenterveysperusteisten hakemusten lasku oli niukempaa, lisääntyi niiden suhteellinen osuus hakemuksista, Jan Schugk kertoo.

Varmassa käsitelty 11 eläkehakemusta, joissa koronavirus on työkyvyttömyyden keskeinen syy

Koronaviruspandemian seuraukset näkyvät työkyvyttömyyseläkehakemuksissa, kun Kelan kolmensadan päivän sairauspäivärahakausi on käytetty, eivätkä kaikki sairastuneet ole toipuneet työkykyiseksi. Alkuvuoden aikana olemme Varmassa käsitelleet 11 työkyvyttömyyseläkehakemusta, joissa keskeinen työkyvyttömyyden syy on ollut COVID-19-infektion jälkitila.

Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysosuus jatkoi kasvuaan alkuvuonna. Toukokuun loppuun mennessä uusien eläkehakemusten hylkäysprosentti oli 38,9 prosenttia. Myös kuntoutushakemuksia hylättiin aiempaa enemmän. Alkuvuonna 2021 hylkäysosuus oli 34 prosenttia, kun se vuonna 2020 oli 31 prosenttia.

– Hylkäysosuuksien kasvun taustalla on erityisesti mielenterveysperusteisten hakemusten osuuden kasvu, sillä terveydenhuollon hoito- ja toimintakäytännöistä johtuen henkilöt päätyvät usein pitkille sairauspoissaolojaksoille, vaikka sairauden hoito ei tätä vaatisi. Työkyvyttömyyden arviointi perustuu masennus- ja ahdistuneisuustiloissa pitkälti henkilön omaan arvioon ja kuvaukseen voinnistaan, eikä ulkopuolisen henkilön ole aina mahdollista arvioida tilannetta täysin objektiivisesti. Tällöin päädytään liian usein tilanteeseen, jossa henkilön tilanne ei työeläkevakuuttajan toimesta arvioitavan lääkärinlausunnon perusteella kuvaudu niin vaikea-asteisena kuin hän sen itse on kokenut, ja työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään. Sama ilmiö heijastuu myös ammatillisen kuntoutuksen puolelle, Jan Schugk selvittää.

Osittaisen vanhuuseläkkeen hakemuksissa kasvua 8 prosenttia

Osittaisen vanhuuseläkkeen hakemusten määrä kasvoi alkuvuonna 8 prosenttia. Myös vanhuuseläkkeissä on kasvua 5 prosenttia.

Eläkehakemusten käsittelyaika lyheni Varmassa alkuvuonna edelleen: kaikkien eläkelajien keskimääräinen käsittelyaika oli 17 päivää. Aika on lyhyempi kuin työeläkealalla keskimäärin. Vanhuuseläkepäätöksen asiakkaamme saivat keskimäärin 5 päivässä.

Eläkehakemuksista jo 65 prosenttia tulee Varmaan sähköisinä hakemuksina. Vanhuuseläkkeen hakijoista valtaosa, 79 prosenttia haki alkuvuonna eläkettä verkossa. Osittaisessa vanhuuseläkkeessä osuus on peräti 95 prosenttia.