Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yhä useampi – useimmiten taustalla mielenterveyssyyt

Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Ilmariseen viime vuonna lähes 7 prosenttia edellisvuotta enemmän, kaikkiaan reilut 11 000. Kasvu hidastui kuitenkin vuoden 2018 tasosta, jolloin työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi Ilmarisessa 9 prosenttia. Yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeiden syyt olivat mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Eniten kasvoivat mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet, joissa kasvua edellisvuodesta oli noin 20 prosenttia.

– Mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet olivat ensimmäistä kertaa suurin diagnoosiryhmä Ilmarisen myöntämissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu jäi puolestaan vähäiseksi, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo.

Eniten kasvua alle 40- ja yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä

Myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi Ilmarisessa eniten sekä nuorempien että iäkkäämpien ikäryhmissä. Voimakkainta kasvu oli alle 40-vuotiaille mielenterveyssyistä myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Kasvua edellisvuodesta oli 20 prosenttia.

– Mielenterveyssyiden vuoksi eläköidytään keskimäärin nuorempana, ja myös paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa. Masennus on ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen, Halonen kertoo.

Myös yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyivät merkittävästi. Valtaosa muutoksesta johtui tuki- ja liikuntaelinten ja muiden fyysisten sairauksien perusteella myönnettyjen eläkkeiden lisääntymisestä, mutta myös mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi.

– Iäkkäämpien kohdalla pitkään jatkunut työttömyys ja nykytyöelämän tiukat vaatimukset ovat myös osasyynä työkyvyttömyyseläkehakemusten kasvuun, Halonen sanoo.

Työkykyjohtaminen on tärkeässä roolissa

Työkyvyttömyys aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain miljardien kustannukset. Työkykyriskien ennakoinnilla ja hallinnalla voidaan tukea työssä jatkamista ja pidentää työuria, mikä hyödyttää niin työntekijöitä, työnantajia kuin koko yhteiskuntaa.

– Jokainen ennaltaehkäisty työkyvyttömyyseläke on paitsi inhimillisesti tärkeä myös säästää yhteisiä varojamme.

– On hyvä, että työpaikoilla on alettu kiinnittää entistä enemmän huomioita henkilöstön työkykyyn ja työssä jatkamiseen. Työkykyjohtaminen vaatii suunnitelmallisuutta, tahtoa, resursseja ja yhteistyötä. Tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa on merkittävässä roolissa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työkyvyn haasteisiin puututaan, sitä todennäköisemmin mahdollinen työkykyongelma saadaan taklattua ja sitä todennäköisemmin ihminen pysyy työkykyisenä eläkeikään asti, Halonen jatkaa.