Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ennätyksellisen vähän ihmisiä
Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi laskuun jo ensimmäisenä koronavuonna 2020. Viime vuonna positiivinen kehitys jatkui ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli alhaisin koko 2000-luvulla.
Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä. Laskua edeltävään vuoteen oli 1 600 henkilöä eli reilut 8 prosenttia. Lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönnettiin osaeläkkeenä.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (33 %) olivat edelleen yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Toiseksi yleisin syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (32 %). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski samassa suhteessa molemmissa sairauspääryhmissä. Yleisimmistä sairauspääryhmistä vain kasvaimet nousi edellisvuoteen verrattuna.
Myös ikäryhmittäin tarkasteltuna lasku oli tasaista. Vain yli 60-vuotiaiden määrä pysyi ennallaan.
– Aika näyttää jääkö positiivinen kehitys pysyväksi vai onko kyse hoitovelasta, joka purkautuu koronan jälkeen. Yli 60-vuotiaiden kehitystä selittää vanhuuseläkeiän nousu, mikä mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen entistä iäkkäämpänä, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino.
Mielenterveyssyyt korostuvat nuorten ja naisten työkyvyttömyyseläkkeissä
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 52 vuotta. Naisia siirtyneissä oli hieman enemmän (54 %) kuin miehiä.
Naisten yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy oli mielenterveyden sairaudet. Miehillä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat hieman mielenterveyttä yleisempi syy.
Alle 35-vuotiaiden selkeästi yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy oli mielenterveyden sairaudet (81 %). Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osuus kasvaa iän myötä. Yli 60-vuotiailla osuus oli jo lähes puolet.
Yleisin yksittäinen diagnoosi uusien työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla oli masennus. Vuonna 2021 masennuksen takia siirtyneitä oli 3 300 henkilöä, eli 9 henkilöä vuoden jokaiselle päivälle.
Kaksi kolmesta masennusperustein työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä on naisia. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 47 vuoden iässä.
Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä vähentynyt yli kolmanneksen 10 vuodessa
Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä sai vuoden 2021 lopussa ennakkotietojen mukaan 125 000 henkilöä, noin 5 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkeläisiä oli vielä reilut 200 000. Kymmenessä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt yli kolmanneksen.
Suomen työeläkkeensaajat (Etk.fi-tilastosivu)
Lisätietoja:
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, joonas.hautamaki(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme