Työllisyyden vahvistaminen tarvitsee kestävää politiikkaa ja toimivaa vuoropuhelua
8.4.2019 13:30:22 EEST | STTK ry. | Tiedote
Tämä viikko päättyy eduskuntavaalipäivään. Suomi ja suomalainen työelämä ovat suurten muutosten äärellä. STTK:n hallitus on tyytyväinen siihen, että päättyvän hallituskauden aikana työllisyysaste on kehittynyt myönteisesti ja tällä tiellä meidän on jatkettava.
- Työllisyyden parantamiseksi ei kuitenkaan tarvita tehottomia temppuja vaan kestävää ja oikeudenmukaista politiikkaa, puheenjohtaja Antti Palola korostaa.
STTK:n hallitus toivoo seuraavalta hallitukselta parempaa ymmärrystä työmarkkinatoiminnasta sekä kolmikantaisen valmistelun ja sopimusyhteiskunnan merkityksestä.
- Työelämän epävarmuuksien vähentäminen ja myönteisen työelämäkuvan luominen erityisesti nuorille on tärkeää työllisyyden, työssä jaksamisen, työurien pidentymisen ja työelämän tasa-arvon kannalta. Työmarkkinaosapuolten ja hallituksen välillä tarvitaan avointa ja edistyksellistä vuoropuhelua siitä riippumatta, mitkä puolueet hallituksen muodostavat, Palola sanoo.
Työllisyysasteen nostaminen edellyttää sekä rakenteellisia uudistuksia että paljon yksittäisiä toimenpiteitä.
- Työllisyyden, talouskasvun ja tuottavuuden tueksi tarvitsemme aktiivista työvoimapolitiikkaa sekä sosiaaliturva-, perhevapaajärjestelmien ja yhteistoimintalain uudistukset. Suuret, mutta välttämättömät uudistukset edellyttävät hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä.
STTK:n kansanedustajaehdokkaille tekemän kyselyn perusteella peräti 84 prosenttia vastaajista suhtautuu myönteisesti kolmikantaiseen lainsäädäntövalmisteluun.
- Suomen menestys pohjautuu sopimusyhteiskuntaan. Kolmikantavalmistelulle on seuraavalla hallituskaudella annettava nykyistä suurempi painoarvo. Kolmikanta ei ole itseisarvo, vaan väline pitkäjänteisiin kestäviin ratkaisuihin, sopimusyhteiskunnan vahvistamiseen ja tasapainoisten uudistusten rakentamiseen. On viisasta hyödyntää työmarkkinajärjestöjen asiantuntemusta nykyistä paremmin ja myös varata lainsäädäntötyölle riittävä aika ja riittävät resurssit. Hyvä yhteistyö ja kolmikantavalmistelu edistävät myös työrauhaa, Palola toteaa.
Yleissitovuuden turvaaminen on keskeinen osa suomalaista sopimusjärjestelmää. Moderni työelämä tarvitsee myös paikallisen sopimisen lisäämistä.
- Parhaiten paikallinen sopiminen onnistuu työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Ne luovat pohjan tasapainoisille neuvottelusuhteille työpaikoilla.
Lisätietoja:
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, puh: 040 509 6030
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
Ennusteet kävivät toteen: nuorten epävarmuus työelämään siirtymisessä jyrkässä kasvussa11.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Nuorisobarometri vahvistaa nuorisojärjestöjen pitkään esittämät huolenaiheet: nuorten kokema epävarmuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet voimakkaasti. 70 prosenttia nuorista kokee paineita työelämään siirtymisestä, ja yli puolet pelkää jäävänsä ilman koulutuspaikkaa. Kehityksen suunta on hälyttävä.
STTK kansainvälisen naistenpäivän aattona: Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle työelämässä, uhrille parempi oikeusturva6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Seksuaalinen häirintä ei ole kadonnut työelämästä. Kenen vastuulla häirintävapaa työelämä lopulta on? STTK järjestää tänään 6.3. ennakkoon perinteisen naisten päivän keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan työelämässä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ilmiönä ja keinoihin sen kitkemiseksi.
STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä3.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.
STTK: YT-asiamiehen toimiston lakkauttaminen ei tuo säästöjä2.3.2026 13:49:24 EET | Tiedote
Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista koskeva mietintö lähtee tänään lausunnolle. Lakiesitys liittyy hallituksen puoliväliriihessä päättämiin valtionhallinnon 130 miljoonan euron lisäsäästöihin. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät lakiesityksestä yhteisen eriävän mielipiteen. ─ Toimiston lakkauttamisella ei oikeasti saavuteta säästöjä, koska yhteistoimintaan liittyvät valvontatehtävät todennäköisesti siirtyvät vain toisiin virastoihin: yhteistoiminta-asiat Lupa- ja valvontavirastolle ja henkilöstörahastoasiat Patentti- ja rekisterihallitukselle, STTK:n johtaja Minna Ahtiainen sanoo. ─ Kustannusarvioissa on epävarmuutta erityisesti siirtymävaiheeseen liittyvien kustannusten osalta, kuten henkilöstön määrän, perehdytykseen ja tietojärjestelmiin liittyen. Lisäksi henkilöstörahastojen valvonnan osalta lisääntyvät kustannukset siirretään työntekijöiden henkilöstörahastojen maksettavaksi. Yhteistoiminta-asiamies on työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimi
STTK julkaisi kärkitavoitteensa vuoden 2027 eduskuntavaaleihin: Sopimusyhteiskunta on palautettava, työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta parannettava2.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
STTK on julkaissut kevään 2027 eduskuntavaaleihin liittyvät kärkitavoitteensa. ─ Haluamme palauttaa sopimusyhteiskunnan toimintaedellytykset, joita kuluvalla hallituskaudella on horjutettu. Tulevassa hallitusohjelmassa on sitouduttava aitoon kolmikantaiseen valmistelutyöhön työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisessä. Se tarkoittaa, että kolmikantaisen valmistelun on perustuttava neuvotteluun ja valmistelulle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo. STTK:n mielestä seuraavan hallituksen on lisättävä konkreettisesti työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Käytännössä se merkitsee osan tämän hallituksen tekemien lainsäädäntömuutosten perumista tai muuttamista. ─ Naisvaltaisten alojen ja nuorten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla on häikäilemättömästi heikennetty useilla lainsäädäntömuutoksilla. Näiden ryhmien oikeuksia ja suojaa on seuraavan hallituksen parannettava. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa esitystä määräaikaisten työ
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
