Työllisyysaste lomatunnelmissa - “Muuttuuko lopulta mikään muu kuin hallituksen ulkoinen viestintä?”
Työllisyys on 72 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Työllisyysasteen kehitystä voi seurata osoitteessa www.tyollisyystavoite.fi. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.
Työllisyystavoitelaskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi pysyi paikallaan sen ollessa 72,6 prosenttia vuoden 2019 marraskuussa. Työttömyysasteen trendi oli 6,7 prosenttia marraskuussa 2019.
”Työllisyysaste on lomatunnelmissa. Ei nähty positiivista kehitystä, mutta eipä menty alaspäinkään. Luvut olivat odotettuja kuin Suomen syksyinen pimeys”, Keskuskauppakamari pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
”Sekä työllisyysasteen että varsinkin työttömyysasteen trendi on pysytellyt tasaisena jo pitkään. Kiinnostavaa on nähdä, kuinka päättäjät asiaan reagoivat ja kommentoivat. Työllisyyskehitys ei näytä toistaiseksi tukevan hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista”, Kotamäki jatkaa.
Suomen hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen eli työllisyysasteen trendin pitäisi olla 75 prosenttia vuoden 2023 lopussa.
”Rinteen hallitus vaihtui Marinin hallitukseksi. Mutta muuttuuko lopulta mikään muu kuin hallituksen ulkoinen viestintä? Hallitus toteuttanee hallitusohjelmaa – olipa pääministerinä sitten Rinne tai Marin”, Kotamäki sanoo.
”Mielenkiintoista on, että hallituksen linjaama työllisyystavoite on kuin kaksiteräinen miekka. Se on tavoitteena hyvä. Mutta käytännön toimet tulevat aiheuttamaan hallituksen sisälläkin eripuraa”, Kotamäki pohtii.
Kotamäen mukaan hallituksen työllisyystoimista ei vielä juurikaan ole tietoa. Siksi paradoksaalisesti työllisyystavoite saattaa aiheuttaa laajempaa epävarmuutta sekä työllisyystoimenpiteiden luonteen että hallituksen uskottavuuteen yleisemmin.
”Hallituksen luotto työmarkkinaosapuoliin on suurta, mutta takeita yhteisymmärryksestä ei ole. Hallitus on myös sitoutunut vastuulliseen budjettipolitiikkaan, jonka seurauksena se joutuu arvioimaan uudelleen julkisen talouden kokonaisuutta, mikäli työllisyystavoitteeseen ei päästä. Se voi tarkoittaa menoleikkauksia tai pahimmassa tapauksessa veronkiristyksiä”, Kotamäki sanoo.
”Tammikuussa hallitus saa iltakouluunsa arvion työllisyysryhmien työn etenemisestä. Hyvässä tapauksessa epävarmuus toimien suhteen hälvenee, mutta huonossa tapauksessa epävarmuus kasvaa entisestään”, Kotamäki päättää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki Pääekonomisti
+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Nuoret ensin ulos työpaikoilta -ehdotus on syrjintää ja jäykentäisi työmarkkinoita entisestään17.1.2020 11:16:45 EET | Tiedote
Helsingin Sanomat nosti 16.1.2020 esiin mahdollisen listan hallituksen keinoista parantaa työllisyyttä. Jutussa kerrotaan SDP:n ja SAK:n kannattavan uudistusta, jonka seurauksena työnantaja joutuisi irtisanomistilanteessa antamaan potkut ensin nuoremmille työntekijöille. Kyse on ns. LiFo eli Last In First Out -periaatteesta, jota sovelletaan Ruotsissa. ”Kyseessä ei olisi suoranaisesti työllisyystoimi, vaan ennemminkin tapa syrjiä nuorempia työntekijöitä. Edellä kuvattu jo nykyään vahvan irtisanomissuojan tiukennus jäykentäisi Suomen työmarkkinoita entisestään”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu nykyäänkin melko huonosti työmarkkinoiden joustavuutta kuvaavissa indekseissä, Kotamäki muistuttaa. Asiakokonaisuus ei ole pelkästään mielipideasia, vaan Ruotsin LiFo-järjestelmästä on julkaistu tutkimuksia taloustieteen parhaissa lehdissä. ”Erityisen tutkittua on 2000-luvun alussa Ruotsissa säädetty uudistus, jossa alle 11 henk
Kauppakamarit: Liikenteen taloudellinen merkitys huomioitava 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa14.1.2020 08:00:00 EET | Tiedote
Kauppakamarit pitävät lausuntokierroksella ollutta 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvää liikenne- ja viestintäviraston selvitystä liikennejärjestelmän nykytilasta ja toimintaympäristön muutoksista kattavana. Liikenteen taloudellinen merkitys ansaitsisi kuitenkin enemmän huomiota selvityksessä.
IPR-tuomioistuimen oikeudenkäyntimaksu on varsinkin pk-yrityksille liian korkea10.1.2020 07:00:00 EET | Tiedote
Markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksu on yrityksille tällä hetkellä 2 050 euroa. Ennen kuin uusi tuomioistuinmaksulaki tuli voimaan tammikuussa 2016, maksu oli 244 euroa. Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri on huolissaan siitä, että korkea oikeudenkäyntimaksu estää pahimmassa tapauksessa oikeuteen pääsemisen varsinkin pienten yritysten kohdalla.
Iran-konflikti tuntuu Suomen viennissä9.1.2020 12:01:40 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja ja Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori muistuttaa, että Yhdysvaltojen ja Iranin nokittelu Lähi-idässä heijastuu väistämättä Euroopan ja Suomen talouteen. Viime vuosina lupaavasti kasvanut Suomen kaupankäynti Iraniin on käytännössä pysähtynyt, sillä tavaravientimme romahti viime vuonna peräti 85 prosenttia.
Jäsenmaiden erityisolosuhteet huomioitava EU:n ilmastotoimissa8.1.2020 08:00:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että ilmastotoimissa otetaan huomioon jäsenmaiden erityisolosuhteet. Vähäpäästöiseen liikenteeseen siirtyminen vaatii pitkäjänteisiä ja merkittäviä julkisia investointeja.
Kiinteistöalalle 192 uutta laillistettua välittäjää7.1.2020 09:00:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin välittäjäkokeista saatiin tämän syksyn koekierroksella 156 uutta laillistettua kiinteistönvälittäjää (LKV) ja 36 laillistettua vuokrahuoneistonvälittäjää (LVV). Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että välitysliikkeen jokaisessa toimipaikassa vähintään puolella välitystehtäviä suorittavista henkilöistä on oltava kokeen osoittama ammatillinen pätevyys.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme