Työllisyysaste lomatunnelmissa - “Muuttuuko lopulta mikään muu kuin hallituksen ulkoinen viestintä?”
Työllisyystavoitelaskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi pysyi paikallaan sen ollessa 72,6 prosenttia vuoden 2019 marraskuussa. Työttömyysasteen trendi oli 6,7 prosenttia marraskuussa 2019.
”Työllisyysaste on lomatunnelmissa. Ei nähty positiivista kehitystä, mutta eipä menty alaspäinkään. Luvut olivat odotettuja kuin Suomen syksyinen pimeys”, Keskuskauppakamari pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
”Sekä työllisyysasteen että varsinkin työttömyysasteen trendi on pysytellyt tasaisena jo pitkään. Kiinnostavaa on nähdä, kuinka päättäjät asiaan reagoivat ja kommentoivat. Työllisyyskehitys ei näytä toistaiseksi tukevan hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista”, Kotamäki jatkaa.
Suomen hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen eli työllisyysasteen trendin pitäisi olla 75 prosenttia vuoden 2023 lopussa.
”Rinteen hallitus vaihtui Marinin hallitukseksi. Mutta muuttuuko lopulta mikään muu kuin hallituksen ulkoinen viestintä? Hallitus toteuttanee hallitusohjelmaa – olipa pääministerinä sitten Rinne tai Marin”, Kotamäki sanoo.
”Mielenkiintoista on, että hallituksen linjaama työllisyystavoite on kuin kaksiteräinen miekka. Se on tavoitteena hyvä. Mutta käytännön toimet tulevat aiheuttamaan hallituksen sisälläkin eripuraa”, Kotamäki pohtii.
Kotamäen mukaan hallituksen työllisyystoimista ei vielä juurikaan ole tietoa. Siksi paradoksaalisesti työllisyystavoite saattaa aiheuttaa laajempaa epävarmuutta sekä työllisyystoimenpiteiden luonteen että hallituksen uskottavuuteen yleisemmin.
”Hallituksen luotto työmarkkinaosapuoliin on suurta, mutta takeita yhteisymmärryksestä ei ole. Hallitus on myös sitoutunut vastuulliseen budjettipolitiikkaan, jonka seurauksena se joutuu arvioimaan uudelleen julkisen talouden kokonaisuutta, mikäli työllisyystavoitteeseen ei päästä. Se voi tarkoittaa menoleikkauksia tai pahimmassa tapauksessa veronkiristyksiä”, Kotamäki sanoo.
”Tammikuussa hallitus saa iltakouluunsa arvion työllisyysryhmien työn etenemisestä. Hyvässä tapauksessa epävarmuus toimien suhteen hälvenee, mutta huonossa tapauksessa epävarmuus kasvaa entisestään”, Kotamäki päättää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Ilma-vesilämpöpumppu mitoitetaan ja asennetaan usein väärin31.10.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Lämpöpumppujen yleistyessä ja tekniikan kehittyessä ilma-vesilämpöpumppujen asentaminen etenkin saneerauskohteisiin on yhä suositumpaa. Keskuskauppakamarin pääsihteeri Raisa Harju muistuttaa ottamaan huomioon lämmitysmuodon vaihtoprosessissa muutakin kuin lämpöpumppujen ominaisuuksien, arvojen ja hinnan vertailun. Huolellinen suunnittelu ja osaava asentaja auttavat välttämään ongelmia.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Heikko suhdanne jatkui syksyllä30.10.2025 09:00:18 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan Suomen kokonaistuotannon suhdannekuvaajan lukemat paljastavat, että tuotanto on pysynyt lähes paikoillaan koko vuoden, ja vaikka kulutuskysynnän ja viennin elpyminen antavat toivoa, kasvu nojaa edelleen epävarmoihin tulevaisuudenodotuksiin.
Keskuskauppakamari: Vientiyritysten valmistautuminen on entistä tärkeämpää ennakoimattomassa kansainvälisessä toimintaympäristössä29.10.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä on lyhyessä ajassa tapahtunut paljon. Pandemia, Venäjän hyökkäyssota, inflaatio, korkojen nousu ja Trumpin ennakoimattomuus ovat testanneet yritysten sopeutumiskykyä, joiden myötä riskienhallinnan merkitys maailmankaupassa on korostunut. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo painottaa valmistautumisen merkitystä riskien hallinnassa.
Kauppakamarikysely: Investointikustannukset, heikko kysyntä ja poliittinen epävarmuus hidastavat puhtaan siirtymään investointeja22.10.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarien talouskysely paljastaa, että investointien kustannukset, vähäpäästöisten tuotteiden heikko kysyntä ja poliittinen epävarmuus ovat merkittävimpiä puhtaan siirtymän esteitä. Yli kolmannes yrityksistä kuitenkin kokee, ettei siirtymälle ole esteitä - erityisesti alle kymmenen henkilön yrityksissä. 45 prosenttia yrityksistä korosti kyselyssä lupaprosessien ja sääntelyn sujuvoittamista ensisijaisena toimena puhtaan siirtymän onnistumiselle.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Rohkaisevia merkkejä yksityisen sektorin työllisyydestä21.10.2025 09:04:57 EEST | Tiedote
Kesäkuukausiin verrattuna syyskuun työllisyyslukemat olivat rohkaisevia. Vaikka työttömyys oli vuositasolla edelleen nousussa, olisi selvästi huonompikin lukema ollut mahdollinen. Työttömyysasteen trendi oli yhä erittäin korkea, eli 9,9 prosenttia, mutta suunta oli lievästi alaspäin verrattuna kuukausi sitten monet säikäyttäneeseen kymmenen prosentin lukemaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme