Työllisyyspolitiikan toimista tulisi laatia kokonaiskuva
Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella työllisyysasteen nosto oli keskeinen keino julkisen talouden tasapainottamiseksi. VTV:n tarkastuksen kohteena olivat Sipilän hallituksen työllisyyspolitiikan toimien valmistelu julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta ja työllisyyteen liittyvien finanssipolitiikan toimien valmistelu.
Työllisyydellä on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia julkiseen talouteen. Se vaikuttaa erityisesti sekä verotuloihin että sosiaaliturvamenoihin. Edellisen hallituskauden työllisyystoimet kohdistuivat pitkälti taloudellisiin kannustimiin: työttömyysturvaa leikattiin ja verotusta kevennettiin. Osa toimista, kuten työttömyyspäivärahakauden lyhennys, toi suoria säästöjä julkiselle taloudelle. Osa toimista puolestaan lisäsi julkisen talouden kuluja. Näistä esimerkkinä on kilpailukykysopimukseen liittynyt sairaanhoitovakuutuksen valtion rahoitusosuuden nousu 44,9 prosentista 67 prosenttiin.
”Työllisyystoimien vaikutukset julkiseen talouteen ovat pitkälti välillisiä, ja ne ilmenevät usein viiveellä. Tämän vuoksi olisi hyvä arvioida, millaisia tavoitteita julkisen talouden tasapainottamisesta työllisyyspolitiikkaan voidaan liittää”, sanoo ylitarkastaja Pälvi Polojärvi.
Työllisyysaste pelkästään ei kerro julkisen talouden rahoitusasemasta
Työllisyysaste ei yksinään kerro julkisen talouden rahoitusasemasta: työllisyyden laadulla on merkitystä, kun arvioidaan sen vaikutuksia julkiseen talouteen.
”Osa-aikatyö tai työ, josta ei saa riittävää toimeentuloa, ei tasapainota julkista taloutta yhtä hyvin kuin kokoaikatyö, jossa on korkea ansiotaso. Palkkataso ja palkkasumma vaikuttavat ansiotuloverojen kertymään siinä missä työllisten lukumääräkin”, Polojärvi huomauttaa.
Pääministerin Sipilän hallituskaudella tehtiin useita erilaisia työllisyyden parantamiseen tähtääviä toimia. Niiden vaikutuksia ei ole ollut mahdollista arvioida jälkikäteen luotettavasti, koska samaan aikaan tehtiin useita muutoksia, jotka koskivat kaikkia yhtäläisesti.
”Työllisyystoimien vaikuttavuudesta on tärkeää saada tietoa, jotta toimien kustannuksia voitaisiin verrata niistä saataviin hyötyihin. Siksi toimien arviointi jälkikäteen tulisi mahdollistaa.”
VTV suosittelee, että valtiovarainministeriö yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa julkaisee säännöllisesti yhteenvedon toimista, joita on tehty työllisyysastetavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteena on koota yhteen työllisyystoimet ja arviot niiden kustannuksista sekä työllisyys- ja tulovaikutuksista.
Tutustu julkaisuun: Finanssipolitiikan ja työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pälvi PolojärviYlitarkastaja, överrevisor
Puh:040 732 8991etunimi.sukunimi@vtv.fi / förnamn.efternamn@vtv.fiSini SalmiYlitarkastaja, överrevisör
Puh:050 574 0191etunimi.sukunimi@vtv.fi / förnamn.efternamn@vtv.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Statens revisionsverk (VTV) finns i anknytning till riksdagen och är den högsta externa revisorn, som reviderar skötseln av statsfinanser, övervakar finanspoltiken och utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Med oberoende revisionsarbetet säkerställer verket att statens medel används för av riksdagen beslutade ändamål på ett lagenligt och ändamålsenligt sätt och att finanspolitiken utövas på ett hållbart sätt.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Idrottsorganisationer har inte fråntagits rätten till statsunderstöd på tio år30.9.2025 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Undervisnings- och kulturministeriet samt Institutet för hälsa och välfärd har i huvudsak fattat beslut om rätten till statsunderstöd i enlighet med bestämmelserna och principerna för god förvaltning.
Liikuntajärjestöiltä ei ole peruutettu valtionapukelpoisuutta kymmeneen vuoteen30.9.2025 06:45:00 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat tehneet päätökset valtionapukelpoisuudesta pääosin säädösten ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.
Bolagsformen garanterar inte effektiv verksamhet – det är svårt att mäta framgången i specialuppgifter24.9.2025 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
De ministerier som styr specialuppgiftsbolag har varit framgångsrika i sitt arbete men det finns skillnader i ägarstyrningen. Då konkurrensutsatta marknader inte sporrar bolagen till kostnadseffektivitet accentureras styrningens betydelse.
Yhtiömuoto ei takaa toiminnan tehokkuutta – erityistehtävässä onnistumista on vaikea mitata24.9.2025 06:45:00 EEST | Tiedote
Valtion erityistehtäväyhtiöitä ohjaavat ministeriöt ovat onnistuneet työssään hyvin, vaikka omistajaohjauksesta löytyykin eroja. Kun kilpaillut markkinat eivät ole kirittämässä yhtiöitä kustannustehokkuuteen, ohjauksen merkitys korostuu.
Stora överföringsposter i statsbudgeten och silotänkande inom förvaltningen kan försvåra genomförandet av besparingar10.9.2025 14:00:00 EEST | Pressmeddelande
Statens revisionsverk uppmärksammar på basis av granskningar och revisioner strukturella fenomen som kan försvåra uppnåendet av förvaltningsområdenas sparmål. Revisionsverket har lämnat sin årsberättelse, dvs. en sammanställning av resultaten av sin gransknings- och tillsynsverksamhet, till riksdagen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme