Työryhmä: Sähkönsiirron kuluttajahintaa ohjaava valvontamalli kaipaa päivitystä
Työvoima- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti tammikuussa 2021 akateemisen työryhmän antamaan lausunnon sähkönsiirron ja -jakelun tariffien laskentamenetelmistä. Toukokuussa 2022 valmistuneessa lausunnossa tuodaan esille sähkön jakeluverkkoliiketoiminnan nykyisen valvontamallin ongelmia. Energiavirasto rakentaa mallin itsenäisesti. Valvonta toteutetaan nykyisellään neljän vuoden jaksoissa ja käytettäviä menetelmiä muutetaan tyypillisesti valvontajakson vaihtuessa. Seuraavan valvontajakson alkuun on puolitoista vuotta eli muutokset malliin pitäisi saada tehtyä ennen kesää 2023.
Sähkönsiirron valvontamalli yhdessä muun valvonnan kanssa määrittelee korkeimman sallitun sähkön siirtohinnan jakeluverkossa yhtiökohtaisesti. Valvontamallin tarkoituksena on määritellä toiminnalle kohtuullinen tuottotaso.
Nykyinen valvontamalli on sallinut jakeluverkkoyhtiöille korkean sijoitetun pääoman tuottotason. Monopoliasemassa olevien jakeluverkkoyhtiöiden keskimääräinen tuottotaso on ollut osittain jopa korkeampi kuin eurooppalaisten vapailla, kilpailluilla (osin myös globaaleilla) ja merkittäviä liiketoimintariskejä sisältävillä markkinoilla toimivien yhtiöiden keskimääräinen tuottotaso.
Sähköverkkojen hinnoittelun reunaehdot asetetaan Euroopan unionin lainsäädännössä. Vuonna 2019 voimaan tullut sähkömarkkina-asetus muun muassa edellyttää, että sähköverkkopalveluiden hinnoittelun on oltava kustannusvastaavaa. Yleisessä kielenkäytössä kustannusvastaavuus tarkoittaa sitä, että tuotteen hinta on sama kuin sen tuottamiseen käytetty kustannus tai lähellä tätä kustannusta.
”Nykyinen malli ei ole olennaisilta osiltaan kustannusvastaava ja on siksi EU:n sähkömarkkina-asetuksen kannalta ongelmallinen”, esittelee työryhmän jäsen Mikael Collan yhden mallin ongelmista.
Kustannusvastaavuutta voitaisiin kehittää muuttamalla käytettyä sähköverkkoyhtiöiden kohtuullisten tuottojen laskentaa siten, että se käyttäisi sallitun kohtuullisen tuoton laskennan pohjana toteutuneita kustannuksia tai korkeintaan kohtuullisiksi katsottua määrää toteutuneista kustannuksista.
Lisäksi tuoton laskennan pohjana käytettyinä omaisuuserinä tulisi käyttää aina kun se on mahdollista vain aidosti toimintaan sijoitettua omaisuutta vastaavia eriä, eikä kirjanpidollisin toimenpitein tai muuten laskennallisesti arvioituja eriä.
”Suomessa Energiaviraston toimivalta ja virastoa sitovat EU-oikeudelliset vaatimukset mahdollistaisivat näiden muutosten tekemisen ilman lainsäädännön muuttamista. Nykyisessä valvontamallissa käytetään tuoton laskennan pohjana miljardiluokan lukuja, joiden takana ei ole todellisia kustannuksia”, erittelee Collan.
Sähkön loppukäyttäjien ja siirtoyhtiöiden vaikutusmahdollisuudet valvonnan suhteen eivät ole tasapainossa. Kuluttajien ja muiden verkon loppukäyttäjien vaikuttamismahdollisuudet suhteessa valvontaan ovat merkittävästi verkkoyhtiöiden vaikuttamismahdollisuuksia vaatimattomammat.
”Muutokset tilanteeseen olisivat osin Energiaviraston toteutettavissa. Jakeluverkkoyhtiöidenkin kannalta nykymalli on siltä osin ongelmallinen, että se ei suojele jakeluverkkoyhtiöitä nopeilta koronnousuilta”, summaa Collan.
Työryhmään kuuluivat VATT:n ylijohtajan ja LUT-yliopiston professorin Mikael Collanin lisäksi oikeustieteen tohtori Kaisa Huhta Itä-Suomen yliopistosta, professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta ja professori Matti Liski Aalto-yliopistosta. Tämä VATT-muistio perustuu työ- ja elinkeinoministeriön 28.1.2021 asettaman akateemisen työryhmän toukokuussa 2022 valmistuneeseen lausuntoon.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikael Collan / VATT (mikael.collan@vatt.fi ja 0295 519 401)
Professori Pertti Järventausta / Tampereen yliopisto (pertti.jarventausta@tuni.fi ja 040 549 2384)
Julkaisun nimi ja linkki:
Mikael Collan, Kaisa Huhta, Pertti Järventausta ja Matti Liski: Kustannusvastaavuus ja tasapainoiset vaikuttamismahdollisuudet tärkeitä sähkönsiirrossa. VATT-muistio 68.
Akateemisen työryhmän lausunto:
Työ- ja Elinkeinoministeriö (2022), Akateeminen työryhmä sähkönsiirron ja –jakelun tariffien laskentamenetelmistä, työryhmän lausunto Energiavirastolle, VN/2314/2021-TEM-3
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.
Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT:n asiantuntijat: Uusi yritystuki puhtaan siirtymän hankkeiden edistämiseksi tekee usean miljardin reiän valtiontalouteen12.9.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Hallitus tavoittelee talouskasvua ja tuottavuutta tukemalla yritysten hankkeita, joiden tarkoituksena on edistää puhdasta siirtymää eli etenemistä kohti ilmastoneutraalia taloutta. Elokuun loppuun mennessä haettavana oli investointien verohyvitystuki. VATT:n ennakkoon lausunnossaan esittämä huoli tuesta seuraavasta miljardien eurojen heikennyksestä valtiontalouteen on toteutumassa. Haettavana olleen tuen kasvua edistäville vaikutuksille ei ole selviä perusteita.
VATT: Osa-aikatyötä tekevien työttömien määrä ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen9.9.2025 07:10:01 EEST | Tiedote
VATT:n tutkijat kävivät läpi kansallisen tulorekisterin, Finanssivalvonnan ja Kelan tietoja, ja huomasivat, ettei osa-aikaisesti työtä tekevien työttömien määrä ole romahtanut työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistamisen jälkeen. Data näyttää, että osa-aikatyötä tekevien määrä on edelleen selkeästi korkeampi kuin ennen suojaosien voimaantuloa vuonna 2014.
VATT: verotarkastusten seurauksena yritysten raportoidut voitot nousevat pysyvästi ja harmaa talous vähenee1.9.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan yritysten riskiperusteiset verotarkastukset eivät ainoastaan paljasta maksamattomia veroja, vaan sen lisäksi kasvattavat yritysten maksamia veroja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tarkastukset lisäävät konkursseja veroja vältelleissä yrityksissä, millä voi olla markkinoiden toimintaa tervehdyttävä vaikutus.
VATT: Hallituksessa työn alla esitys autojen romutuspalkkiosta – Esitykselle ei esitetä mitään luotettavia perusteita8.8.2025 15:20:21 EEST | Uutinen
Hallituksen esitysluonnoksessa tavoitteeksi ilmoitetaan vauhdittaa autokauppaa tukemalla vanhan auton romuttamista ja uuden auton hankintaa. Lisäksi esitystä perustellaan liikenneturvallisuuden parantamisella. Mikään esitysluonnoksen tavoitteista ei perustu vaikutusarvioihin tai tilasto- ja tutkimustietoon.
VATT: Kehysriihen veronalennukset uhkaavat johtaa entistä voimakkaampaan julkisen talouden sopeutustarpeeseen2.6.2025 07:02:00 EEST | Tiedote
Kehysriihessä tehdyt veronalennukset eivät maksa itseään takaisin, koska kyse on pysyvästä verotulojen pudotuksesta. Näin arvioidaan VATT:n lausunnossa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme