Työryhmä: Sähkönsiirron kuluttajahintaa ohjaava valvontamalli kaipaa päivitystä
Työvoima- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti tammikuussa 2021 akateemisen työryhmän antamaan lausunnon sähkönsiirron ja -jakelun tariffien laskentamenetelmistä. Toukokuussa 2022 valmistuneessa lausunnossa tuodaan esille sähkön jakeluverkkoliiketoiminnan nykyisen valvontamallin ongelmia. Energiavirasto rakentaa mallin itsenäisesti. Valvonta toteutetaan nykyisellään neljän vuoden jaksoissa ja käytettäviä menetelmiä muutetaan tyypillisesti valvontajakson vaihtuessa. Seuraavan valvontajakson alkuun on puolitoista vuotta eli muutokset malliin pitäisi saada tehtyä ennen kesää 2023.
Sähkönsiirron valvontamalli yhdessä muun valvonnan kanssa määrittelee korkeimman sallitun sähkön siirtohinnan jakeluverkossa yhtiökohtaisesti. Valvontamallin tarkoituksena on määritellä toiminnalle kohtuullinen tuottotaso.
Nykyinen valvontamalli on sallinut jakeluverkkoyhtiöille korkean sijoitetun pääoman tuottotason. Monopoliasemassa olevien jakeluverkkoyhtiöiden keskimääräinen tuottotaso on ollut osittain jopa korkeampi kuin eurooppalaisten vapailla, kilpailluilla (osin myös globaaleilla) ja merkittäviä liiketoimintariskejä sisältävillä markkinoilla toimivien yhtiöiden keskimääräinen tuottotaso.
Sähköverkkojen hinnoittelun reunaehdot asetetaan Euroopan unionin lainsäädännössä. Vuonna 2019 voimaan tullut sähkömarkkina-asetus muun muassa edellyttää, että sähköverkkopalveluiden hinnoittelun on oltava kustannusvastaavaa. Yleisessä kielenkäytössä kustannusvastaavuus tarkoittaa sitä, että tuotteen hinta on sama kuin sen tuottamiseen käytetty kustannus tai lähellä tätä kustannusta.
”Nykyinen malli ei ole olennaisilta osiltaan kustannusvastaava ja on siksi EU:n sähkömarkkina-asetuksen kannalta ongelmallinen”, esittelee työryhmän jäsen Mikael Collan yhden mallin ongelmista.
Kustannusvastaavuutta voitaisiin kehittää muuttamalla käytettyä sähköverkkoyhtiöiden kohtuullisten tuottojen laskentaa siten, että se käyttäisi sallitun kohtuullisen tuoton laskennan pohjana toteutuneita kustannuksia tai korkeintaan kohtuullisiksi katsottua määrää toteutuneista kustannuksista.
Lisäksi tuoton laskennan pohjana käytettyinä omaisuuserinä tulisi käyttää aina kun se on mahdollista vain aidosti toimintaan sijoitettua omaisuutta vastaavia eriä, eikä kirjanpidollisin toimenpitein tai muuten laskennallisesti arvioituja eriä.
”Suomessa Energiaviraston toimivalta ja virastoa sitovat EU-oikeudelliset vaatimukset mahdollistaisivat näiden muutosten tekemisen ilman lainsäädännön muuttamista. Nykyisessä valvontamallissa käytetään tuoton laskennan pohjana miljardiluokan lukuja, joiden takana ei ole todellisia kustannuksia”, erittelee Collan.
Sähkön loppukäyttäjien ja siirtoyhtiöiden vaikutusmahdollisuudet valvonnan suhteen eivät ole tasapainossa. Kuluttajien ja muiden verkon loppukäyttäjien vaikuttamismahdollisuudet suhteessa valvontaan ovat merkittävästi verkkoyhtiöiden vaikuttamismahdollisuuksia vaatimattomammat.
”Muutokset tilanteeseen olisivat osin Energiaviraston toteutettavissa. Jakeluverkkoyhtiöidenkin kannalta nykymalli on siltä osin ongelmallinen, että se ei suojele jakeluverkkoyhtiöitä nopeilta koronnousuilta”, summaa Collan.
Työryhmään kuuluivat VATT:n ylijohtajan ja LUT-yliopiston professorin Mikael Collanin lisäksi oikeustieteen tohtori Kaisa Huhta Itä-Suomen yliopistosta, professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta ja professori Matti Liski Aalto-yliopistosta. Tämä VATT-muistio perustuu työ- ja elinkeinoministeriön 28.1.2021 asettaman akateemisen työryhmän toukokuussa 2022 valmistuneeseen lausuntoon.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikael Collan / VATT (mikael.collan@vatt.fi ja 0295 519 401)
Professori Pertti Järventausta / Tampereen yliopisto (pertti.jarventausta@tuni.fi ja 040 549 2384)
Julkaisun nimi ja linkki:
Mikael Collan, Kaisa Huhta, Pertti Järventausta ja Matti Liski: Kustannusvastaavuus ja tasapainoiset vaikuttamismahdollisuudet tärkeitä sähkönsiirrossa. VATT-muistio 68.
Akateemisen työryhmän lausunto:
Työ- ja Elinkeinoministeriö (2022), Akateeminen työryhmä sähkönsiirron ja –jakelun tariffien laskentamenetelmistä, työryhmän lausunto Energiavirastolle, VN/2314/2021-TEM-3
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.
Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Listaamattomien yritysten voitonjako reagoi voimakkaasti muutoksiin osinkoverotuksessa23.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Yritysten omistajat reagoivat nopeasti muutoksiin osinkoverotuksessa ja nostavat osinkotuloja kevyemmän verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen kiristäminen kannustaa lykkäämään osingonjakoa ja kerryttämään yrityksen nettovarallisuutta. Osinkoveron muutoksilla ei havaittu vaikutuksia yritysten liikevaihtoon tai investointeihin.
VATT: Kolme keinoa talouskasvun vahvistamiseksi9.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Suomessa tarvitaan toimenpiteitä, jotka luovat talouskasvua julkista taloutta vahvistavalla tavalla. Tuottavuutta pystytään Suomessa kasvattamaan kohdentamalla nykyiset miljardiluokan yritystuet tehokkaammin. Talouskasvua edistää työvoiman laadun parantaminen lisäämällä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta. Samoin osaavan työvoiman määrän kasvattaminen myös ulkomailta tulevaa työvoimaa lisäämällä parantaa talouskasvun edellytyksiä.
Julkisen talouden sopeutuskeinojen mittaluokka ja tulonjakovaikutukset huomioitava2.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Sosiaaliturvan leikkaukset alentaisivat erityisesti pienituloisten käytettävissä olevia tuloja, kun tulonveron kiristykset kohdistuvat parempituloisiin. Yleisen arvonlisäveron korotus kohdistuisi tätä tasaisemmin eri tuloluokkiin.
Hyvinvointialueet tekevät miljardeilla julkisia hankintoja – Kilpailun lisääminen tehostaisi hankintoja ja toisi säästöjä27.2.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Sote-uudistus loi Suomeen 21 uutta hankintayksikköä, joiden toimintamenoista yli 40 prosenttia kuluu ulkopuolisiin hankintoihin. Kaikkiaan hyvinvointialueet tekevät ulkopuolisia hankintoja yli kahdeksalla miljardilla eurolla. Julkiset hankinnat kilpailutetaan, mutta kilpailu on hyvin vähäistä: hankintoihin tulee keskimäärin vain 2,7 tarjousta. Kilpailun lisääminen tehostaisikin hankintoja merkittävästi.
Datahuone: Yritysten liiketoiminta on kehittynyt hyvin energiakulujen noususta huolimatta21.12.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Energian hinta on noussut merkittävästi viimeisen vuoden aikana, minkä on pelätty vaikuttavan yritysten toimintaan ja kannattavuuteen. Tässä tuoreessa Datahuoneen raportissa tutkitaan energian hinnannousun vaikutusta suomalaisiin yrityksiin toimialatasolla käyttäen Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja ja vapaasti saatavilla olevia yritysaineistoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme