Hallitus esittää muutettavaksi työsopimuslain soveltamisalapykälää. Tavoitteena on täsmentää työsuhteen käsitettä epäselvissä tilanteissa, erityisesti työsuhteen ja yrittäjyyden välisessä rajanvedossa. Tämä tehtäisiin lisäämällä lakitasolla tulkinnanvaraisiin tilanteisiin kokonaisharkinta.

Uudistuksella halutaan tarttua ongelmatilanteisiin, joissa työnsuorittajan suhde työnantajaan naamioidaan yrittäjyydeksi, vaikka todellisuudessa asema olisi työtä tekevän näkökulmasta riippuvainen tai alisteinen ja määriteltävä työsuhteeksi työsuhteiselle kuuluvine etuineen.

- Tavoite on hyvä, mutta esitetyllä pykälämuutoksella työnsuorittajan oikeudelliseen asemaan liittyviä kipeitä epäkohtia ei saada ratkaistua. Pykälä jää riittämättömäksi, tulkinnanvaraiseksi ja hankalaksi ymmärtää ja aiheuttaisi soveltamisongelmia, sanovat Akavan Erityisalat, TAKU ja Kieliasiantuntijat kannanotossaan. 

- Hyvää esityksessä on se, että työnsuorittajan tosiasiallinen asema on mainittu. Arvioitaessa sitä, onko kyseessä työsuhde vai ei, työtä tekevän alisteinen ja riippuvainen asema tulee siten pykälän tasolla osaksi kokonaisharkintaa. 

”Käytännön elämälle vierasta”

- Hallituksen muutosehdotuksen perusteluissa työsuhdetta puoltava arviointi on ohutta. Pidämme käytännön elämälle vieraana oletusta, jonka mukaan työn suorittaja ja työnantaja olisivat tasavertaisia. Jatkovalmistelussa on painotettava työntekijöiden suojan tarvetta työntekijän suojeluperiaatteen nojalla, sanoo edunvalvonnan johtaja Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.

- Työn johtaminen ja valvonta ovat muutoksessa mm. digitalisaation ja algoritmijohtamisen myötä. Työ on entistä riippumatonta ajasta ja paikasta. Se, että työntekijä voi itse valita työn tekemisen ajan ja paikan, ei kuitenkaan välttämättä tee hänestä itsenäistä suhteessa työnantajaan.

- Jatkovalmistelussa työnantajan direktio-oikeuden käsittely esityksessä todettua laajemmin onkin välttämätöntä. Tässä on huomioitava myös EU:n oikeuskäytäntö, joka koskee ns. näennäisyrittäjyyttä, Lamponen sanoo. 

- Työsuhteen ja yrittäjyyden arvioinnissa merkitystä on myös sillä, kenellä on liiketoimintariski ja kenelle ohjautuvat työn taloudellinen hyöty ja mahdollisuudet voittoon. Merkitystä on myös osapuolten vastuulla suhteessa lopputulokseen. 

- Monesti esimerkiksi av-kääntäjät tai tulkit tekevät työtä yrittäjinä, mutta työntekijän kaltaisessa asemassa ilman aitoa yrittämisen vapautta. Kielipalvelualan itsensätyöllistäjät ovat tyypillisesti alisteisessa asemassa alan isoihin yrityksiin nähden. Tarvitaan pikaisesti lakia sopimussuhteen selkiyttämiseksi, sanoo toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Kieliasiantuntijoista.

- Kulttuurialalla on paljon ns. näennäisyrittäjyyttä – työtä teetetään toimeksiantosopimuksilla ja työkorvauksilla silloinkin, kun työnteon muut olosuhteet viittaavat täysin palkkatyösuhteeseen. On tärkeää vähentää alan ammattilaisten työelämän epävarmuutta estämällä selkeän työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi, sanoo Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn toiminnnanjohtaja Nea Leo. 

Työneuvoston toimivaltaa laajennettava

Hallituksen esityksen mukaan työnsuorittajan ja -antajan suhteen luonne arvioitaisiin epäselvissä tilanteissa tuomioistuimessa.

- Oikeussuojakeinona pelkkään tuomioistuimeen nojaava menettely on kallis ja ainoana oikeussuojakeinona epätarkoituksenmukainen. Oikeussuojaa on aiheellista tehostaa niin, että laajennetaan työneuvoston toimivaltaa antaa lausuntoja työsopimuslain 1 luvun 1 pykälän soveltamisesta ja tulkinnasta, Helena Lamponen sanoo.

- Kaikkiaan jatkovalmistelussa on käytävä huolellisesti läpi säännöksen sisältöä ja muotoilua koskevat arviot ja muutettava säännösesitystä vastaamaan vahvemmin lakimuutoshankkeen tavoitetta.

***

Lausuntokierros hallituksen esityksestä, joka koskee lakia työsopimuslain 1 luvun 1 pykälän muuttamisesta, päättyi 14.6.2022.

 

Lisätietoja: Helena Lamponen, johtaja, edunvalvonta- ja lakipalvelut, Akavan Erityisalat, p. 040 631 7660, helena.lamponen@akavanerityisalat.fi

Hanna Gorschelnik, toiminnanjohtaja, Kieliasiantuntijat, p. 050 576 2553, hanna.gorschelnik@kieliasiantuntijat.fi 

Nea Leo, toiminnanjohtaja, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, p. 044 066 4800, nea.leo@taku.fi