Työterveyshuoltoon pätevöitymisen kustannukset osaksi koulutusjärjestelmän kustannuksia
19.4.2021 12:01:09 EEST | Akava ry | Tiedote
Työ- ja toimintakyvyn tukeminen ovat ikääntyvän ja pandemiasta toipuvan Suomen lähivuosien suuria haasteita. Yli 300 000 henkilöä on työelämässä osatyökykyisenä. Hallituksen tulisi exit-suunnitelmassa varmistaa konkreettinen tuki työikäisen väestön työkyvyn vahvistamiselle. Lainsäädäntö korostaa mahdollisimman varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä työkykyä ja terveyttä uhkaaviin tekijöihin. On tärkeää, että työterveyshuollon laatu ja resurssit vastaavat työikäisten tarpeisiin. Työurien pidentäminen edellyttää riittävästi työkyvyn ja työterveyden ylläpitoon ja palauttamiseen erikoistunutta, koulutettua moniammatillista henkilöstöä.
Työterveyshuollon piirissä olevia palkansaajia Suomessa on noin 1,9 miljoonaa. Palkansaajista valtaosa, yli 90 prosenttia kuuluu työterveyshuollon piiriin. Työterveyshuollon järjestämisen kattavuusvaje on noin kahdeksan prosenttia. Työterveys2025-kehittämislinjauksen tavoitteena on kuroa umpeen työterveyshuollon kattavuusvaje, siten että kaikilla työpaikoilla Suomessa on järjestettynä työterveyshuollon palvelut.
Työterveyshuollon henkilö- ja sopimusasiakkaiden määrä on kasvanut. Tämä käy ilmi esimerkiksi Työterveyshuolto Suomessa 2015 -katsauksesta. Päteville työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille on suuri tarve. Tilannetta hankaloittavat eläköityminen ja yksilön sekä työnantajien vastuulle tulevat koulutuskustannukset pätevöittävästä koulutuksesta. Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018 -selvityksen mukaan työterveyshuollon erikoislääkäri ja pätevä työterveyshoitaja oli käytettävissä 80 prosentissa kaikista yksiköistä. Näiden lisäksi oli pätevä työfysioterapeutti 75 prosentissa yksiköistä ja pätevä työterveyspsykologi 66 prosentissa yksiköistä. Erinomaiset edellytykset tuottaa laadukasta työterveyspalvelua oli vain 18 prosentilla työterveyshuollon yksiköistä (47 yksikköä). Edellytykset laadukkaan palvelun tuottamiseen paranisivat, jos koulutus olisi helpommin saavutettavissa.
Koulutuksen hinta on kouluttautuvalle tällä hetkellä noin 3 500 euroa. Moni suorittaa koulutuksen työn ohessa omalla ajallaan, jolloin koulutuksesta syntyy ansionmenetyksiä ja muita kuluja esimerkiksi matkoista ja majoituksesta. Koulutuksesta valmistuu vuositasolla noin 270 henkilöä (vuosina 2014–2020), jolloin yhteiskustannus on noin 900 000 euroa.
Työterveyden koulutetun ammattihenkilöstön määrän turvaamiseksi tulisi valmistella lakimuutos, jossa lakisääteinen työterveyshuoltoon pätevöitymisen maksurasite ei kohdistu enää kouluttautuvaan tai työnantajaan, vaan siirtyy osaksi koulutusjärjestelmän kustannuksia.
Lisätietoja koulutuksesta Tietoa työterveyshuollon pätevöittävästä koulutuksesta
Yhteyshenkilöt
Akava
johtava asiantuntija Anu Tuovinen, puh. 050 308 6943, anu.tuovinen@akava.fi
Hyvinvointiala HALI
johtaja Hanna-Maija Kause, puh. 050 566 7949, hanna-maija.kause@hyvinvointiala.fi
Suomen Fysioterapeutit
kehittämisasiantuntija Hanna Häkkinen, puh. 0207 199 593, hanna.hakkinen@suomenfysioterapeutit.fi
Suomen Psykologiliitto
puheenjohtaja Annarilla Ahtola, puh. 040 687 7677, annarilla.ahtola@psyli.fi
Suomen Terveydenhoitajaliitto
puheenjohtaja Tiina Mäenpää, puh. 044 542 0557, tiina.maenpaa@terveydenhoitajaliitto.fi
Suomen Työterveyshoitajaliitto
puheenjohtaja Pilvi Österman, puh. 0400 734476, pilvi.osterman@gmail.com
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akava ry
Palkansaajakeskusjärjestöt: Hyvä arviointiväline ei korvaa palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanon puutteita3.9.2026 12:11:29 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi uuden mallin työn vaativuuden arviointiin. SAK, Akava ja STTK pitävät mallia tärkeänä välineenä, mutta yksinään se ei pysty korvaamaan palkka-avoimuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon puutteita.
Akava: Osaamis- ja koulutustason nosto jäi budjettiriihessä huomiotta1.9.2026 20:43:34 EEST | Tiedote
Akava katsoo, että Petteri Orpon hallituksen viimeisen budjettiriihen linjaukset jäivät niukoiksi. Hallituksen olisi pitänyt panostaa työllisyyttä ja tuottavuutta parantaviin uudistuksiin. Akavan mielestä uusilla toimilla ja päätöksillä olisi pitänyt tukea talouden myönteistä kehitystä ja vauhdittaa työllisyyden paranemista.
Akava: akavalaisten työuupumusriski kasvaa yhä – psykososiaalisen kuormituksen hallintaa parannettava27.8.2026 07:16:55 EEST | Tiedote
Tuoreen Akava Works -työolotutkimuksen tulokset kertovat akavalaisten työuupumusriskin kasvaneen verrattuna vuoden 2024 tuloksiin: yli puolet akavalaisista kokee, että heillä on suuri tai melko suuri työuupumusriski. Tilanne on huonontunut kaikilla työnantajasektoreilla. Akava korostaa, että uusi asetus psykososiaalisen kuormituksen hallinnasta tukisi johtajia ja esihenkilöitä siten, että haitallista kuormitusta voidaan ennaltaehkäistä ja hallita paremmin työpaikoilla.
Opiskelijajärjestöt: Sateenkaarinuorten syrjintään työelämässä ja koulutuksessa on puututtava konkreettisin toimin17.6.2026 07:01:00 EEST | Tiedote
Keskusteluilmapiirin koventuessa koulutuksen ja työelämän tulee tarjota ympäristöjä, joissa jokainen saa olla turvallisesti oma itsensä. Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry, Akavan opiskelijat ja STTK-Opiskelijat vaativat työelämään konkreettisia toimia syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, kuten esihenkilöiden kouluttamista ja tehokasta puuttumista syrjintätapauksiin.
Akava: Osaava henkilöstö tekee korkeakoulujen ja tutkimuksen tulevaisuuden15.6.2026 12:40:02 EEST | Tiedote
Akava pitää opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellun Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2040 tavoitteita oikeansuuntaisina. Koulutustason nostaminen, laadun vahvistaminen, tieteen vapauden turvaaminen sekä jatkuvan oppimisen kehittäminen ovat välttämättömiä toimia Suomen sivistyksen, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun vahvistamiseksi. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteisiä investointeja ja riittäviä resursseja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
