Työttömyysturvan aktiivimallit pysäytettävä

Maan hallitus on esittänyt kahta eri aktiivimallia, jotka täydentävät toistaan. Malleja on valmisteltu eri ministeriöissä.

Näistä malleista toisessa työttömyysturva pienenee, ellei hakija ole osoittanut aktiivisuutta olemalla tietyn ajan missä tahansa työssä tai osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun.

”Riittävää aktiivisuutta” on kuitenkin mahdotonta osoittaa, jos edellytettyä, edes lyhytkestoista työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja ei ole tarjolla. Tarjonta vaihtelee paljon eri puolilla maata eikä työtön voi itse vaikuttaa tarjonnan määrään. Aktiivimalli asettaisi näin eri puolilla Suomea asuvat kansalaiset hyvin eriarvoiseen asemaan, huomauttaa Akavan Erityisalat lausunnossaan.

– Näkemyksemme on, että työttömyysturvan taso ei voi vaihdella sen mukaan, onko työtä tai palveluja tarjolla. Aktiivimalli voi tältä osin olla jopa perustuslain yhdenvertaisuutta ja perustoimeentulon turvaa koskevien pykälien vastainen, sanoo edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen Akavan Erityisaloista. 

Korkeasti koulutetun työvoiman näkökulmasta aktiivimalli on yhdenvertaisuusongelmien lisäksi epätarkoituksenmukainen. Malli ei todennäköisesti edistäisi laadullista, koulutusta vastaavaa työllistymistä. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, ehdotetun mallin työllisyysvaikutusten arviointi on erittäin vaikea.

Lausuntokierroksella on ollut myös toinen aktivointimalli, ns. aktiivisen työnhaun velvoitetta koskeva lakimuutos. Siinä työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi, että työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin vähintään yhtä työpaikkaa viikossa 12 viikon tarkastelujakson aikana. Aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä asetettaisiin 60 päivän korvaukseton määräaika.

– Molemmat, sinänsä hyvää tarkoittavat aktivointipyrkimykset patistavat hakemaan mitä tahansa työtä pieniäkin pätkiä. Periaate on ymmärrettävä, mutta ainakaan asiantuntija- ja esimiestyön markkinoilla summittaisten hakemusten ”tehtailu” ei ole tarkoituksenmukaista sen paremmin työnhakijoiden kuin työnantajienkaan kannalta, Lamponen sanoo.

– Korkeasti koulutetuilla aloilla työnhakija inflatoituu työnhakijana nopeasti lähettämällä hakemuksia sattumanvaraisesti työpaikkoihin, jotka eivät vastaa omaa osaamista. Pakottaminen turhauttavaan hakemusten ”tehtailuun” on myös työttömän ihmisarvoa alentavaa. Korkeakoulutetuilla työnhaku on usein monivaiheinen ja pitkä prosessi.  Hakemustehtailuun kuluva aika on pois harkitusta hakemisesta osaamista vastaavaan työhön, Lamponen sanoo.

– Työnantajan näkökulmasta ”aktivointimallit” johtaisivat siihen, että julkisesti avoimiin työpaikkoihin ilmaantuisi tulvimalla hakemuksia. Näin yhä useampi työantaja piilottaisi rekrytoinnit julkisten kanavien ulkopuolelle.

Akavan Erityisalat on antanut lausuntonsa työttömyysturvan muutosesityksiin (TEM/040/03.01.01/2017) ja STM/1919/2017) osaksi keskusjärjestö Akavan lausuntoa.

Lisätietoa: edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen, Akavan Erityisalat, helena.lamponen@akavanerityisalat.fi, puh. 0201 235 352.

.