Uhanalaisen jokihelmisimpukan poikasten palautusta kotijokiin kokeillaan Mustionjoella ja Ähtävänjoella
6.7.2020 08:30:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus
Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Pohjanmaalla sijaitsevan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa. Syksyllä 2016 niitä siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman altaisiin. Kahden vuoden hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tuottivat tulosta: syksyllä 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia.
Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat elämänsä pienen pieninä simpukoina heinäkuussa 2019.
Tänä kesänä kokeillaan, kuinka 2-3 millimetrin suuruisiksi kasvaneet poikaset pärjäävät kotivesissään. Pienet simpukat on nyt laitettu rei’itettyihin pleksilevyihin, joiden suojana on verkko. Levyt on viety tarkkaan valittuihin paikkoihin Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen, ja niitä käydään säännöllisesti puhdistamassa kesän aikana. Vastaavanlaiset levyt on jätetty myös Konneveden tutkimusaseman altaisiin, jotta simpukoiden kasvua ja vointia eri olosuhteissa voidaan vertailla.
"Laitoskuntoutusta" tutkimusasemalla tarvitaan raakkukannan pelastamiseksi
Nyt tutkitaan, miten ”koeputkipoikasina” Konneveden tutkimusasemalla alkunsa saaneet raakun poikaset pärjäävät jokivesissä. Niiden kasvua seurataan ja samalla kerätään kokemuksia tulevia istutuksia varten. Suurin osa poikasista saa jatkaa kasvuaan laitoskasvatuksessa vielä vuoden, mutta tämän kesän koeistutukset kertovat, minkälaiset niiden mahdollisuudet ovat selvitä kotivesissään.
Nykyisissä jokivesioloissa on monta vaaraa raakunpoikasille.
”Vesien liettyminen estää veden virtailun joen pohjasorassa ja se tukahduttaa raakun pienet poikaset. Myös kalojen vaelluksen estävät rakenteet ovat ongelma, koska raakun toukka tarvitsee populaatiosta riippuen lohen tai taimenen kehittyäkseen simpukaksi”, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Laitoskuntoutus Konnevedellä on osoittautunut tarpeelliseksi keinoksi raakkukannan elvyttämisessä, kun jokienvesien olosuhteet ovat muuttuneet ja aikuisten raakkujen lisääntymiskunto on heikentynyt.
”Laitoskuntoutuksella voidaan palauttaa jopa vanhojenkin raakkujen lisääntymiskyky. Aikaisemmin ei ole ollut keinoja huonokuntoisten raakkujen kunnon parantamiseksi”, kertoo Jouni Taskinen.
Toimia tarvitaan, sillä tutkimusten perusteella Ähtävänjoella Pohjanmaalla raakkukannan koko on laskenut 1980-luvun 500000:sta nykyiseen noin 500:aan yksilöön. Suomen eteläisimmässä raakkujoessa, Mustionjoessa, raakkukanta on huvennut alle puoleen yhdeksässä vuodessa.
Linkki raakkujen kuntoutuksesta ja ensimmäisten poikasten syntymisestä kertovaan Jyväskylän yliopiston tiedotteeseen (2019): https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/07/ensimmaiset-uhanalaisen-raakun-poikaset-syntyivat-konneveden-tutkimusasemalla
Linkki Metsähallituksen Freshabit LIFE IP –hankkeen sivuille: https://www.metsa.fi/projekti/freshabit/
Lisätiedot:
Konneveden tutkimusasema, Jyväskylän yliopisto : Professori Jouni Taskinen, jouni.k.taskinen@juy.fi, puh. 040 355 8094 ja Hanna Suonia, hanna.m.suonia@student.jyu.fi, puh. 040 7777 566
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tieteen historia avautuu Jyväskylän kansainvälisessä kesäkoulussa28.7.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän kansainvälisen kesäkoulun ohjelmaan sisältyy kaikille avoin yleisöluento, jonka aiheena on uuden fysiikan synnyn yhteydet Weimarin tasavallan kulttuurielämään. Luennoitsijana toimii professori Ismo Koponen Helsingin yliopistosta.
Tutkimus: Löyly lisää saunan kuormittavuutta – kosteus nostaa sykettä ja kehon lämpötilaa13.7.2026 09:45:00 EEST | Tiedote
Juuri julkaistu tutkimus osoittaa, että saunan ilmankosteus vaikuttaa merkittävästi elimistön kuormittumiseen lämpötilan lisäksi. Mitä kosteampi sauna on, sitä voimakkaammin syke ja kehon lämpötila nousevat.
Arvostetaanko viisautta enää? Jyväskylän Kesän keskusteluohjelma etsi vastauksia median murroksesta kasvatukseen10.7.2026 12:57:46 EEST | Tiedote
Jyväskylän Kesän vuoden 2026 keskusteluohjelma tarkasteli yhtä vanhimmista ja samalla ajankohtaisimmista ihanteista: viisautta. Viiden päivän aikana keskusteluissa kysyttiin, miltä viisaus näyttää aikana, jolloin huomiosta kilpaillaan ennennäkemättömällä voimalla, tekoäly muuttaa ajatteluamme ja yhteiskunnallinen keskustelu hakee uusia muotojaan.
Jyväskylän yliopisto sai yli 800 000 euroa luotettavan interaktiivisen tekoälyn kehittämiseen6.7.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on saanut Business Finlandilta 822 000 euron rahoituksen interaktiivisen tekoälyn kehittämiseen. Hankkeessa luodaan luotettavampia ja paremmin ihmisten kanssa yhteistyöhön kykeneviä tekoälyjärjestelmiä sekä valmistellaan teknologiaa kaupalliseen käyttöön.
Jyväskylän yliopistoon valittiin 2924 uutta opiskelijaa2.7.2026 12:04:36 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa ja yliopistojen avoimen väylän erillishaussa yhteensä 2924 uutta opiskelijaa. Lukuvuosi alkaa elokuun lopulla uusien opiskelijoiden orientaation merkeissä. Onnittelemme kaikkia valittuja!
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme