Jyväskylän yliopisto

Uhanalaisen jokihelmisimpukan poikasten palautusta kotijokiin kokeillaan Mustionjoella ja Ähtävänjoella

Jaa

Jyväskylän yliopisto on mukana harvinaisessa kokeilussa, jossa uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja palautetaan alkuperäisiin kotivesiinsä. Mustionjoen ja Ähtävänjoen jokihelmisimpukat ovat saaneet jälkeläisiä laitoskasvatuksessa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla ja poikasten palautus luontoon on nyt alkanut. Kokeilussa pienet simpukanalut on palautettu alkukesästä suojaavissa reikälevyissä Mustionjoen ja Ähtävänjoen jokivesiin. Toiminta on osa Metsähallituksen koordinoimaa suurta sisävesien suojeluprojektia Freshabit LIFE IP – hanketta.

Konneveden tutkimusasemalla kasvatettuja, 2-3 millimetrin mittaisia Ähtävänjoen raakun poikasia valmiina lähtemään kotijokeensa. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Hanna Suonia
Konneveden tutkimusasemalla kasvatettuja, 2-3 millimetrin mittaisia Ähtävänjoen raakun poikasia valmiina lähtemään kotijokeensa. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Hanna Suonia

Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Pohjanmaalla sijaitsevan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa. Syksyllä 2016 niitä siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman altaisiin. Kahden vuoden hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tuottivat tulosta: syksyllä 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia.

Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat elämänsä pienen pieninä simpukoina heinäkuussa 2019.

Tänä kesänä kokeillaan, kuinka 2-3 millimetrin suuruisiksi kasvaneet poikaset pärjäävät kotivesissään. Pienet simpukat on nyt laitettu rei’itettyihin pleksilevyihin, joiden suojana on verkko. Levyt on viety tarkkaan valittuihin paikkoihin Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen, ja niitä käydään säännöllisesti puhdistamassa kesän aikana. Vastaavanlaiset levyt on jätetty myös Konneveden tutkimusaseman altaisiin, jotta simpukoiden kasvua ja vointia eri olosuhteissa voidaan vertailla.

"Laitoskuntoutusta" tutkimusasemalla tarvitaan raakkukannan pelastamiseksi

Nyt tutkitaan, miten ”koeputkipoikasina” Konneveden tutkimusasemalla alkunsa saaneet raakun poikaset pärjäävät jokivesissä. Niiden kasvua seurataan ja samalla kerätään kokemuksia tulevia istutuksia varten. Suurin osa poikasista saa jatkaa kasvuaan laitoskasvatuksessa vielä vuoden, mutta tämän kesän koeistutukset kertovat, minkälaiset niiden mahdollisuudet ovat selvitä kotivesissään.

Nykyisissä jokivesioloissa on monta vaaraa raakunpoikasille.

”Vesien liettyminen estää veden virtailun joen pohjasorassa ja se tukahduttaa raakun pienet poikaset. Myös kalojen vaelluksen estävät rakenteet ovat ongelma, koska raakun toukka tarvitsee populaatiosta riippuen lohen tai taimenen kehittyäkseen simpukaksi”, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Laitoskuntoutus Konnevedellä on osoittautunut tarpeelliseksi keinoksi raakkukannan elvyttämisessä, kun jokienvesien olosuhteet ovat muuttuneet ja aikuisten raakkujen lisääntymiskunto on heikentynyt.

”Laitoskuntoutuksella voidaan palauttaa jopa vanhojenkin raakkujen lisääntymiskyky. Aikaisemmin ei ole ollut keinoja huonokuntoisten raakkujen kunnon parantamiseksi”, kertoo Jouni Taskinen.

Toimia tarvitaan, sillä tutkimusten perusteella Ähtävänjoella Pohjanmaalla raakkukannan koko on laskenut 1980-luvun 500000:sta nykyiseen noin 500:aan yksilöön. Suomen eteläisimmässä raakkujoessa, Mustionjoessa, raakkukanta on huvennut alle puoleen yhdeksässä vuodessa.

Linkki raakkujen kuntoutuksesta ja ensimmäisten poikasten syntymisestä kertovaan Jyväskylän yliopiston tiedotteeseen (2019): https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/07/ensimmaiset-uhanalaisen-raakun-poikaset-syntyivat-konneveden-tutkimusasemalla

Linkki Metsähallituksen Freshabit LIFE IP –hankkeen sivuille: https://www.metsa.fi/projekti/freshabit/

Lisätiedot:
Konneveden tutkimusasema, Jyväskylän yliopisto : Professori Jouni Taskinen, jouni.k.taskinen@juy.fi, puh. 040 355 8094 ja Hanna Suonia, hanna.m.suonia@student.jyu.fi, puh. 040 7777 566

Avainsanat

Kuvat

Konneveden tutkimusasemalla kasvatettuja, 2-3 millimetrin mittaisia Ähtävänjoen raakun poikasia valmiina lähtemään kotijokeensa. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Hanna Suonia
Konneveden tutkimusasemalla kasvatettuja, 2-3 millimetrin mittaisia Ähtävänjoen raakun poikasia valmiina lähtemään kotijokeensa. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Hanna Suonia
Lataa
Ähtävänjoen huvennutta  raakkukantaa elvytetään kokeilussa, jossa jokeen viedään kasvamaan pieniä simpukanalkuja suojaavissa reikälevyissä. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Hanna Suonia/
Ähtävänjoen huvennutta raakkukantaa elvytetään kokeilussa, jossa jokeen viedään kasvamaan pieniä simpukanalkuja suojaavissa reikälevyissä. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Hanna Suonia/
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kannattaako avohakkuista luopua? Tuore simulaatiomallinnus vertaili metsänkäsittelytapojen vaikutuksia pitkällä aikavälillä5.8.2020 09:29:26 EESTTiedote

Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole paras vaihtoehto. Jatkuvan kasvatuksen tulisi kuitenkin olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa, koska se turvaa paremmin monitoiminnallisuuden kuin avohakkuisiin perustuva metsien käsittely. Tämä ilmenee Jyväskylän yliopiston bio­ ja ympäristötieteiden laitoksen uudesta tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin Land Use Policy –tiedejulkaisussa verkkojulkaisuna heinäkuussa 2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme