Uhanalaisten lettojen esiintymistä ja tilaa kartoitetaan
2.6.2022 08:35:23 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Lettoluonto on monimuotoista
Letot ovat suoluontotyypeistä ravinteisimpia ja harvinaisimpia. Ne ovat tärkeitä elinympäristöjä vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lettoja esiintyy etenkin alueilla, joilla maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia, mutta myös paikoilla, joissa purkautuu runsaasti pohjavettä. Nykyisin lettoja on jäljellä eniten Pohjois-Suomessa.
”Viimeisimmän luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan lähes kaikki lettotyypit ovat koko maassa uhanalaisia ja kaikki Etelä-Suomen lettotyypit alueellisesti äärimmäisen uhanalaisia. Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla. Lettojen turvaamisella on merkittävät monimuotoisuusvaikutukset”, toteaa vanhempi tutkija Aira Kokko Suomen ympäristökeskuksesta.
Suurimmat syyt lettojen ja niiden lajiston taantumiseen ovat pellonraivaus ja metsäojitukset. Leton valuma-alueella tehdyt ojitukset ja muu maankäyttö voivat muuttaa ojittamattomankin leton vesitaloutta, aiheuttaen kuivahtamista ja karuuntumista. Lajiston elinolosuhteita heikentävät myös suoluonnon pirstoutuminen sekä perinteisen niiton ja laidunnuksen päättymisen jälkeinen umpeenkasvu.
Maastoinventoinneissa koottavat tiedot edistävät lettojen turvaamista
Kuluvana vuonna inventoidaan lettoja Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla, Satakunnassa, Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa (Lapin kolmio). Inventoinneissa keskitytään suojelualueiden ulkopuolisiin lettoihin, joiden tiedon taso on puutteellinen. Maastossa kerätyt tiedot kertovat muun muassa lettojen esiintymisestä, tilasta, uhkista sekä hoito- ja ennallistamistarpeesta.
”LETOT-hanke tuottaa pohjatietoa Helmi-elinympäristöohjelmassa toteutettavien toimenpiteiden, kuten hoidon ja ennallistamisen suunnitteluun. Tietoja voidaan hyödyntää myös laajemmin maankäytön suunnittelussa, esimerkiksi metsätaloudessa”, kertoo tutkija Suvi Kolu Suomen ympäristökeskuksesta.
Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesitaloudeltaan luonnontilaiset tai sen kaltaiset letot reunusmetsineen voivat olla myös METSO-ohjelmaan sopivia elinympäristöjä. METSO- tai Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa lettoja voidaan turvata joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnonhoito- tai ennallistamistoimenpiteillä.
Osa Helmi-elinympäristöohjelmaa
Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelman toimet kohdistuvat Suomen luonnon köyhtymisen merkittävimpään tekijään eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 290, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkija Suvi Kolu, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 207, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä23.3.2026 07:03:50 EET | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Viikkokatsaus 23.–27.3.202619.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Mot ett renare Östersjön genom att minska plastskräp från fritidsfiske18.3.2026 10:02:24 EET | Pressmeddelande
Pressmeddelande av Finlands miljöcentral och Håll Skärgården Ren rf: Att förebygga marin nedskräpning är betydligt effektivare och förmånligare än att samla upp skräpet. Detta är en av de centrala insikterna från det treåriga projektet Re:Fish. Projektet minskade mängden plastskräp från fritidsfisket i Östersjöområdet. Dessutom var projektets mål att utveckla lösningar på problemet med övergivna, förlorade och bortkastade fritidsfiskeredskap.
Towards a cleaner Baltic Sea by reducing fishing related plastic waste18.3.2026 09:20:50 EET | Press release
Press release by the Finnish Environment Institute and Keep the Archipelago Tidy Association: Preventing marine litter is far more effective and far less costly than cleaning it up afterwards. This is one of the key takeaways from the three-year cross-border environmental project Re:Fish, which tackled the plastic pollution from recreational fishing in the Central Baltic Sea.
Kohti puhtaampaa Itämerta kalastusperäistä muoviroskaa vähentämällä18.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Meriroskan ehkäiseminen on huomattavasti tehokkaampaa ja edullisempaa kuin sen kerääminen. Tämä on yksi kolmivuotisen Re:Fish-hankkeen keskeisistä havainnoista. Hanke vähensi vapaa-ajankalastuksesta peräisin olevaa muoviroskaa Itämeren alueella. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli kehittää ratkaisuja hylättyjen, kadonneiden ja poisheitettyjen vapaa-ajankalastuksen pyydysten ongelmaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
