Uhanalaisten lettojen esiintymistä ja tilaa kartoitetaan
Lettosoiden inventointeja jatketaan tulevana kesänä Suomen ympäristökeskuksen SYKE koordinoimassa LETOT-hankkeessa. Vuonna 2020 käynnistynyt hanke sisältyy Helmi-elinympäristöohjelmaan, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta. Letot kuuluvat uhanalaisimpiin soihimme, joten niiden turvaamisella ja tilan parantamisella on tärkeä merkitys suoluonnon ja -lajiston monimuotoisuuden kannalta. Maastoinventoinneista vastaavat ELY-keskukset.
Lettoluonto on monimuotoista
Letot ovat suoluontotyypeistä ravinteisimpia ja harvinaisimpia. Ne ovat tärkeitä elinympäristöjä vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lettoja esiintyy etenkin alueilla, joilla maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia, mutta myös paikoilla, joissa purkautuu runsaasti pohjavettä. Nykyisin lettoja on jäljellä eniten Pohjois-Suomessa.
”Viimeisimmän luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan lähes kaikki lettotyypit ovat koko maassa uhanalaisia ja kaikki Etelä-Suomen lettotyypit alueellisesti äärimmäisen uhanalaisia. Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla. Lettojen turvaamisella on merkittävät monimuotoisuusvaikutukset”, toteaa vanhempi tutkija Aira Kokko Suomen ympäristökeskuksesta.
Suurimmat syyt lettojen ja niiden lajiston taantumiseen ovat pellonraivaus ja metsäojitukset. Leton valuma-alueella tehdyt ojitukset ja muu maankäyttö voivat muuttaa ojittamattomankin leton vesitaloutta, aiheuttaen kuivahtamista ja karuuntumista. Lajiston elinolosuhteita heikentävät myös suoluonnon pirstoutuminen sekä perinteisen niiton ja laidunnuksen päättymisen jälkeinen umpeenkasvu.
Maastoinventoinneissa koottavat tiedot edistävät lettojen turvaamista
Kuluvana vuonna inventoidaan lettoja Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla, Satakunnassa, Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa (Lapin kolmio). Inventoinneissa keskitytään suojelualueiden ulkopuolisiin lettoihin, joiden tiedon taso on puutteellinen. Maastossa kerätyt tiedot kertovat muun muassa lettojen esiintymisestä, tilasta, uhkista sekä hoito- ja ennallistamistarpeesta.
”LETOT-hanke tuottaa pohjatietoa Helmi-elinympäristöohjelmassa toteutettavien toimenpiteiden, kuten hoidon ja ennallistamisen suunnitteluun. Tietoja voidaan hyödyntää myös laajemmin maankäytön suunnittelussa, esimerkiksi metsätaloudessa”, kertoo tutkija Suvi Kolu Suomen ympäristökeskuksesta.
Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesitaloudeltaan luonnontilaiset tai sen kaltaiset letot reunusmetsineen voivat olla myös METSO-ohjelmaan sopivia elinympäristöjä. METSO- tai Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa lettoja voidaan turvata joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnonhoito- tai ennallistamistoimenpiteillä.
Osa Helmi-elinympäristöohjelmaa
Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelman toimet kohdistuvat Suomen luonnon köyhtymisen merkittävimpään tekijään eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 290, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkija Suvi Kolu, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 207, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
YK:n 30-vuotista rajavesisopimusta juhlitaan tänään Tallinnassa30.6.2022 15:48:45 EEST | Tiedote
Helsingissä allekirjoitettiin rajavesistöjen suojelua ja kestävää käyttöä koskeva YK:n rajavesisopimus 30 vuotta sitten. Suomi on alusta lähtien ollut aktiivisesti mukana sopimuksen toimeenpanossa sekä omien rajavesistöjen osalta että tukien muita naapuriyhteistyössä. Tänään sopimuksen osapuolet eri puolilta maailmaan ovat kokoontuneet Tallinnaan juhlistamaan sopimuksen 30-vuotista taivalta.
Värmen har ökat antalet blågrönalgobservationer till havs, situationen i sjöarna har hållits stabil30.6.2022 13:56:57 EEST | Tiedote
Vattendragen har blivit varmare till följd av hettan, vilket har lett till en ökning av blågrönalgobservationer i havsområden. Blågrönalgobservationerna har ökat särskilt i Skärgårdshavet och norr om Gotland. Trots det exceptionellt varma vattnet i sjöar har blågrönalgsläget i insjöar hållits rätt stabil.
Helteet ovat lisänneet merien sinilevähavaintoja, järvien tilanne pysynyt vakaana30.6.2022 13:09:20 EEST | Tiedote
Vesistöt ovat lämmenneet helteiden seurauksena, mikä on johtanut sinilevähavaintojen lisääntymiseen merialueilla. Sinilevähavainnot ovat runsastuneet erityisesti Saaristomerellä sekä Gotlannin pohjoispuolella. Poikkeuksellisen lämpimistä järvivesistä huolimatta sisävesien sinilevätilanne on pysynyt varsin vakaana.
SYKElle 4,5 miljoonaa euroa EU:n tutkimusrahaa30.6.2022 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus (SYKE) on saanut 4,5 miljoonaa euroa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmasta Horisontti Euroopasta. SYKE koordinoi kahta luonnon monimuotoisuutta edistävää hanketta, BIOAGORA ja BIONEXT, jotka käynnistyvät tänä vuonna. Horisontti Eurooppa -rahoitusinstrumentista jaettiin tutkimusrahaa myös kuudelle hankkeelle, joissa SYKE on kumppanina sekä kahdelle eurooppalaiselle kumppanuudelle, joissa SYKE on yksi lukuisista toimijoista.
Kattava pölyttäjäseuranta käynnistynyt29.6.2022 08:00:00 EEST | Tiedote
Kesäkuun alussa käynnistyi koko Suomen kattava pölyttäjäseuranta, jota tehdään pölyttäjille tärkeissä elinympäristöissä kuten niityillä, maatalousympäristöissä, talous- ja suojelumetsissä sekä Lapin tuntureilla. Suomen ympäristökeskus SYKEn koordinoimassa hankkeessa kerätään tietoa kimalaisten, erakkomehiläisten, kukkakärpästen ja päiväperhosten vuosittaisesta esiintymisestä ja runsaudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme