Ulf Stenman valittu Kuntaliiton ruotsinkielisten asioiden johtajaksi
18.2.2021 13:03:37 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
KM Ulf Stenmanilla on pitkä ja vankka kokemus kunnan, valtion sekä yksityisen ja kolmannen sektorin johtamistehtävistä sekä virkamiehenä että luottamushenkilönä.
– Kuntaliiton hallitus painotti uuden ruotsinkielisten asioiden johtajan valinnassa erityisesti Ulf Stenmanin pitkää johtamiskokemusta ja kykyä verkostoitua ja toimia verkostoissa. Hänen myönteinen asenteensa sopii erinomaisesti Kuntaliiton ratkaisuhakuiseen toimintaan, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Ulf Stenman sanoo, että Kuntaliiton ruotsinkielisten asioiden yksikön johtajan tehtävä antaa hänelle mahdollisuuden työskennellä niin ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien kuin koko Suomen kuntakentän hyväksi.
– Suomalaiset kunnat erilaistuvat yhä voimakkaammin. Kuntaliiton on kyettävä vastaamaan tähän kehitykseen aiheuttamatta vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välillä, sanoo Stenman ja lisää, että kunnat ovat avainasemassa elinvoiman, osaamisen ja hyvinvoinnin edistäjinä.
– Kunnat takaavat vahvan paikallisdemokratian ja demokraattiset prosessit. Kuntien haasteena on luoda uusia osallistumisen areenoita asukkailleen sekä torjua näennäistiedettä ja syrjäytymistä.
Ulf Stenman seuraa Kuntaliiton ruotsinkielisten asioiden johtajan tehtävässä Ida Sulinia.
Työkokemus:
Kruunupyyn vs. kunnanjohtaja (2019 -)
Toimitusjohtaja ja yksityisyrittäjä (2009-19),
Päällikkö, Folkhälsan Botnia Oy, Pietarsaaren Östanlidin sairaala (2003-09)
Svenska kulturfondenin asiamies (2000-03)
Pietarsaaren kaupungin koulutusjohtaja (1999-2000)
Valtion koulukodin Lagmansgårdenin johtaja (1996-1999)
Luottamustoimet:
Luodon kunnanhallituksen puheenjohtaja (2009-2019)
Luodon kunnanvaltuuston jäsen (2009-2021)
Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan jäsen (2014 -)
Finlands Svenska Idrottin hallituksen jäsen (2014-19)
Finlands Svenska Skidförbundin hallituksen puheenjohtaja (2014-19)
Svenska kulturfondenin hallituksen jäsen (2014 -)
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, puh. 09 771 2000, minna.karhunen(a)kuntaliitto.fi
Kruunupyyn vs. kunnanjohtaja Ulf Stenman, puh. 050 327 6574, ulf.stenman(a)kronoby.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Selvitys: Kuntien luottamushenkilöpalkkiot nousseet maltillisesti – kuntien väliset erot ovat suuria9.9.2026 08:25:00 EEST | Tiedote
Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.
Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande
Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme