Ulkomaalaistaustaisen väestön sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden seurantaa ja ehkäisyä tehostettava
28.1.2019 08:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

TtM Natalia Skogberg tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä Suomen venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä.
Tutkitut riskitekijät, kuten lihavuus, tupakointi, tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, vaikuttavat myös muiden kansantautien ja kroonisten sairauksien, kuten syöpien ja muistisairauksien, esiintyvyyteen.
Erityisen merkittäviä eroja koko Suomen väestöön verrattuna löytyi somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä – heillä tyypin 2 diabetes oli koko väestöä yleisempää. Lisäksi lihavuus oli yleistä somalialais- ja kurditaustaisilla naisilla.
Venäläistaustaisten riskitekijät sen sijaan olivat melko samanlaisia kuin koko Suomen väestöllä. Kuitenkin somalialaistaustaisia miehiä lukuun ottamatta, vähintään kolmen metabolisen riskitekijän samanaikainen esiintyvyys oli yleisempää ulkomaalaistaustaisella väestöllä kuin tutkimuspaikkakuntien koko väestössä.
– Ulkomaalaistaustaisen väestön sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden seuranta tulisi integroida selkeämmin osaksi koko väestön terveydenseurantaa, Skogberg toteaa.
– On tarpeen arvioida, kuinka tarkasti tällä hetkellä yleisesti käytetyt sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskilaskurit ennustavat myös ulkomaalaistaustaisen väestön sairastumisriskiä.
Geeniperimän lisäksi ympäristö- ja elämäntapatekijöillä on merkittävä vaikutus sairauksien syntyyn. Ulkomaalaistaustaisen väestön altistukset ennen maahanmuuttoa, maahanmuuton aikana ja sen jälkeenkin voivat poiketa Suomessa syntyneen väestön altistuksista.
Huomio tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon
Aiempaa väestötutkimustietoa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden yleisyydestä venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajaväestön keskuudessa on hyvin niukasti, vaikka ne ovat merkittäviä väestöryhmiä Suomen lisäksi monessa muussakin kehittyneessä maassa.
Skogbergin tutkimuksen perusteella terveydenedistämistoimissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn somalialais- ja kurditaustaisilla sekä näihin väestöryhmiin kuuluvien naisten lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon.
Lisäksi jatkotutkimuksissa tulisi tarkastella myös muiden kuin elämäntapatekijöiden yhteyttä havaittuihin eroihin sydän- ja verisuonitautien esiintyvyydessä tutkituissa väestöryhmissä. Tällaisia ovat esimerkiksi maahanmuuttoon, psykososiaaliseen hyvinvointiin, mielenterveyteen ja mahdollisiin syrjintäkokemuksiin liittyvät tekijät.
Skogbergin väitöskirjatutkimus koostuu neljästä osatyöstä, joissa hyödynnetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (Maamu) aineistoa. Tutkimus toteutettiin vuosina 2010–2012 Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Vaasassa. Vertailuryhmänä olivat tutkimuspaikkakuntien koko väestöä edustavat Terveys 2011 -tutkimukseen osallistuneet henkilöt.
TtM Natalia Skogberg väittelee 1.2.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Cardiovascular risk factors among Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland" (Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä Suomessa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, sali 3, Haartmaninkatu 8, Helsinki.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun väitöskirjasarja. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Natalia Skogberg, natalia.skogberg@thl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tekoälyn käyttö heikentää ammattilaisten taitoja huomaamatta24.9.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Ammattiyhteisöjen pitäisi tunnistaa ammattiensa ydintaidot ja suojella osaamistaan tekoälyltä.
Luonnontieteellisen museon Elämän historia -sali sulkeutuu vuodenvaihteen jälkeen – uusi näyttely avautuu loppuvuodesta 202822.9.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Elämän historia -näyttelyn tilalle rakennetaan elämän syntyä ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä esittelevä uusi kokonaisuus. Uudistetun näyttelyn on tarkoitus avautua loppuvuodesta 2028 ja rakennustöiden aikataulua suunnitellaan parhaillaan.
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
