Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

UM: Suomen kehitysyhteistyömaksatukset laskivat vuonna 2018

Jaa

Suomen kehitysyhteistyöksi laskettavien menojen määrä laski reaalisesti 14,6 prosenttia vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna. Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 833 miljoonaa euroa ja oli EU-maista yhdeksänneksi suurin rahoittaja.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti vuoden 2018 kehitysyhteistyötä koskevat alustavat tiedot tänään. Suomen kehitysyhteistyömaksatukset vastasivat0,36 prosenttia maamme bruttokansantulosta. Vuoden 2017 BKTL-osuus oli 0,43 prosenttia.

Suomen menojen määrä ja bruttokansantulo-osuus laskivat pääasiassa kolmesta syystä. Ensinnäkin kehityspoliittisten finanssisijoitusten toteuma laski edellisvuodesta 68 miljoonaa euroa. Toiseksi pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyvät kehitysyhteistyöksi laskettavat kulut (48 miljoonaa euroa) laskivat edellisvuodesta noin 20 miljoonaa euroa. Kolmanneksi Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista (136 miljoonaa euroa) laski 26 miljoonaa euroa vuodesta 2017. Vuonna 2018 menoja oli kaikkiaan 129 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2017.

Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta merkittävä osa kulki EU:n (216 miljoonaa euroa) ja muiden monenkeskisten järjestöjen kuten YK:n (152 miljoonaa euroa) ja Maailmanpankkiryhmän (94 miljoonaa euroa) kautta. Humanitaariseen apuun kohdennettiin vuonna 2018 yhteensä 84 miljoonaa euroa. Kahdenvälisistä kehitysyhteistyön kumppanimaista suurimmat olivat vuonna 2018 Afganistan (19 miljoonaa euroa), Etiopia (14 miljoonaa euroa), Nepal (12 miljoonaa euroa) ja Indonesia (12 miljoonaa euroa).

Kansainvälisesti kehitysyhteistyöhön käytettiin vuonna 2018 reaalisesti 2,7 % vähemmän kuin vuonna 2017. Suurimmat rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Japani ja Ranska. DAC:in (kehitysapukomitea) jäsenmaista YK:n asettaman 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen ylittivät Ruotsi, Luxemburg, Norja, Tanska ja Britannia. Näiden lisäksi yli prosentin osuuteen ylsivät Turkki ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat.

EU:n jäsenmaiden kehitysyhteistyön menot olivat yhteensä 87,4 miljardia dollaria, mikä vastaa 56,4 prosenttia kaikesta tilastoidusta kehitysavusta ja 0,47 prosenttia EU:n bruttokansantulosta. Menot laskivat reaaliarvoisesti 1,7 prosenttia vuodesta 2017. Jos pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kuluja ei huomioida, kehitysyhteistyön määrä kasvoi reaalisesti 3,9 prosenttia edellisvuodesta. Suomi jäi osuudellaan alle DAC:in jäseninä olevien kahdenkymmenen EU-maan keskiarvon ja oli EU-maista yhdeksänneksi suurin rahoittaja.

OECD:n kehitysapukomitean jäsenistä kehitysyhteistyön menot kasvoivat 17 maassa, joista eniten Islannissa, Unkarissa ja Uudessa-Seelannissa. Menot vähenivät samaan aikaan 12 maassa. Suomen ohella eniten vähennyksiä oli Italiassa, Itävallassa, Japanissa, Kreikassa ja Portugalissa. Yleisin syy laskulle olivat vähentyneet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kulut.

Ennakkotiedot toteumasta tarkentuvat lopullisiin tilastoihin muun muassa alueellisten kohdentumisten osalta. Lisäksi bruttokansantulo-osuus voi muuttua Tilastokeskuksen julkaiseman BKTL-luvun tarkentuessa.

Lisätietoja: osastopäällikkö Satu Santala, kehityspoliittinen osasto puh. +358 295 351 815 ja ylitarkastaja Miikka Paajavuori, kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikkö, puh. +358 295 351 635

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Kanavakatu 3 C, PL 481
00023 Valtioneuvosto

0295 350 000http://um.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme