UM: Suomen kehitysyhteistyömaksatukset laskivat vuonna 2018
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti vuoden 2018 kehitysyhteistyötä koskevat alustavat tiedot tänään. Suomen kehitysyhteistyömaksatukset vastasivat0,36 prosenttia maamme bruttokansantulosta. Vuoden 2017 BKTL-osuus oli 0,43 prosenttia.
Suomen menojen määrä ja bruttokansantulo-osuus laskivat pääasiassa kolmesta syystä. Ensinnäkin kehityspoliittisten finanssisijoitusten toteuma laski edellisvuodesta 68 miljoonaa euroa. Toiseksi pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyvät kehitysyhteistyöksi laskettavat kulut (48 miljoonaa euroa) laskivat edellisvuodesta noin 20 miljoonaa euroa. Kolmanneksi Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista (136 miljoonaa euroa) laski 26 miljoonaa euroa vuodesta 2017. Vuonna 2018 menoja oli kaikkiaan 129 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2017.
Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta merkittävä osa kulki EU:n (216 miljoonaa euroa) ja muiden monenkeskisten järjestöjen kuten YK:n (152 miljoonaa euroa) ja Maailmanpankkiryhmän (94 miljoonaa euroa) kautta. Humanitaariseen apuun kohdennettiin vuonna 2018 yhteensä 84 miljoonaa euroa. Kahdenvälisistä kehitysyhteistyön kumppanimaista suurimmat olivat vuonna 2018 Afganistan (19 miljoonaa euroa), Etiopia (14 miljoonaa euroa), Nepal (12 miljoonaa euroa) ja Indonesia (12 miljoonaa euroa).
Kansainvälisesti kehitysyhteistyöhön käytettiin vuonna 2018 reaalisesti 2,7 % vähemmän kuin vuonna 2017. Suurimmat rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Japani ja Ranska. DAC:in (kehitysapukomitea) jäsenmaista YK:n asettaman 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen ylittivät Ruotsi, Luxemburg, Norja, Tanska ja Britannia. Näiden lisäksi yli prosentin osuuteen ylsivät Turkki ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat.
EU:n jäsenmaiden kehitysyhteistyön menot olivat yhteensä 87,4 miljardia dollaria, mikä vastaa 56,4 prosenttia kaikesta tilastoidusta kehitysavusta ja 0,47 prosenttia EU:n bruttokansantulosta. Menot laskivat reaaliarvoisesti 1,7 prosenttia vuodesta 2017. Jos pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kuluja ei huomioida, kehitysyhteistyön määrä kasvoi reaalisesti 3,9 prosenttia edellisvuodesta. Suomi jäi osuudellaan alle DAC:in jäseninä olevien kahdenkymmenen EU-maan keskiarvon ja oli EU-maista yhdeksänneksi suurin rahoittaja.
OECD:n kehitysapukomitean jäsenistä kehitysyhteistyön menot kasvoivat 17 maassa, joista eniten Islannissa, Unkarissa ja Uudessa-Seelannissa. Menot vähenivät samaan aikaan 12 maassa. Suomen ohella eniten vähennyksiä oli Italiassa, Itävallassa, Japanissa, Kreikassa ja Portugalissa. Yleisin syy laskulle olivat vähentyneet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kulut.
Ennakkotiedot toteumasta tarkentuvat lopullisiin tilastoihin muun muassa alueellisten kohdentumisten osalta. Lisäksi bruttokansantulo-osuus voi muuttua Tilastokeskuksen julkaiseman BKTL-luvun tarkentuessa.
Lisätietoja: osastopäällikkö Satu Santala, kehityspoliittinen osasto puh. +358 295 351 815 ja ylitarkastaja Miikka Paajavuori, kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikkö, puh. +358 295 351 635
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ulkoministeriö / UtrikesministerietLaivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto
0295 16001http://um.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Suomi muiden silmin 2025: Suomi-kuva säilyi vakaana, mutta mielikuvat maailmalla jakautuvat4.2.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Koulutus, hyvä hallinto, luonto, tasa-arvo ja onnellisuus ovat teemoja, joista Suomi tunnetaan maailmalla, kertoo Finland Promotion Boardin julkaisu Suomi muiden silmin. Vuonna 2024 kansainvälistä medianäkyvyyttä toivat erityisesti Nato-jäsenyys ja turvallisuuspolitiikka. Suomi-kuva on haastavasta maailmantilanteesta huolimatta säilynyt pääosin myönteisenä, mutta erot eri maiden suhtautumisessa Suomeen ovat kasvaneet. Sen vuoksi on yhä tärkeämpää, että Suomi tunnetaan omista vahvuuksistaan, julkaisussa todetaan.
// KORJATTU TIEDOTE // VALTOSEN INFO PERUTTU //Tiedoksi toimituksille: ulkoministeri Valtosen info Ukrainan ja Moldovan vierailuista9.1.2025 09:22:54 EET | Kutsu
Tiedoksi toimituksille Ulkoministeri Valtosen infotilaisuus toimittajille torstaina 9.1.2025 klo 18.25 Suomen aikaa on peruuntunut. Lisätiedot: tiedottaja Miia Vihola, puh. 0295 350 680 tai UM viestintäpäivystäjä, puh. 040 551 6571 Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi
Tiedoksi toimituksille: ulkoministeri Valtosen info Ukrainan ja Moldovan vierailuista8.1.2025 18:00:24 EET | Kutsu
Ulkoministeri Elina Valtonen vieraili Ukrainassa 8. tammikuuta ja vierailee Moldovassa 9. tammikuuta. Ukrainassa tapaamisten aiheena olivat mm. Etyjin ja Suomen tuki Ukrainalle. Moldovassa Valtonen keskustelee mm. Moldovan energiatilanteesta ja Transnistrian konfliktista.
//KORRIGERAT//Finland får eget nationellt ljudlandskap6.12.2024 00:00:00 EET | Pressmeddelande
//KORRIGERAT: telefonnummer i kontaktuppgifter// På Finlands självständighetsdag, den 6 december, offentliggör Finland som första land i världen ett nationellt ljudlandskap. ”Ääniä” är ett verk som komponerats av Lauri Porra. Verket består av 15 originalkompositioner som har inspirerats av Finland och det finländska. Beställningsverket kommer att lanseras vid ambassadernas självständighetsfester runt om i världen. Efter det kan alla som vill uppleva det finländska lugnet ta del av det musikaliska verket.
//KORJATTU//Suomi saa oman kansallisen äänimaiseman6.12.2024 00:00:00 EET | Tiedote
//KORJATTU puhelinnumero yhteystiedoissa// Suomen itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta, Suomi julkaisee ensimmäisenä maana maailmassa kansallisen äänimaiseman. ”Ääniä” on Lauri Porran säveltämä, 15 alkuperäisestä sävellyksestä koostuva teoskokonaisuus, joka on saanut inspiraationsa Suomesta ja suomalaisuudesta. Tilausteos lanseerataan suurlähetystöjen itsenäisyyspäiväjuhlissa ympäri maailmaa, minkä jälkeen se on avoinna kaikille, jotka haluavat rauhoittua kokemaan suomalaisuutta musiikin kautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme