Unelmien työpäivänä 5.10. Mielenterveysseura nostaa esiin vuorovaikutustaidot
Työpaikan vuorovaikutustaitoja piti tärkeinä 58 prosenttia kaikista vastaajista. Niiden merkitys korostui entisestään vanhemmissa ikäluokissa. Seuraavaksi nousivat kuormittavista tilanteista selviämisen taidot, joita tärkeinä piti 41 prosenttia vastaajista. Näiden taitojen merkitys taas korostui nuorempien ikäluokkien vastauksissa.
Työpaikan mielenterveystaidoista ongelmanratkaisutaitoja tärkeinä piti 39, tunnetaitoja 23 ja tietoisuustaitoja 11 prosenttia. Vastaukset selvisivät Bilendi Oy:n toukokuussa järjestetyn internet-paneelin monivalintatehtävästä. Kansallisesti edustavaan otokseen vastasi 1 000 iältään 18–70-vuotiasta suomalaista.
”Vuorovaikutuksessa työpaikalla vaikutamme aina toisiimme, halusimme tai emme. Taitoa on esimerkiksi osoittaa kiinnostusta työkavereita kohtaan ja kysyy toisten kuulumisia, niin työn kuin henkilökohtaisen elämän osalta,” sanoo projektipäällikkö Tiina Lumijärvi Suomen Mielenterveysseurasta.
”Ongelmia voidaan ehkäistä myös osoittamalla aitoa kiinnostusta toista kohtaan, tuomalla tarvittaessa huoli esiin ja pysähtymällä kuuntelemaan. Tärkeää on, että on riittävästi aikaa etsiä yhdessä vastauksia.”
”Työpaikalla kannustavuus luo turvallista ja positiivista ilmapiiriä, joka on yksi tuloksellisen työn osatekijä”.
”Tärkeää on kokemus yhdessä tekemisen meiningistä. Toisaalta töissä tulee olla tilaa hengähtämiselle ja palautumishetkille. Jotta työ etenee ja työntekijänä voi kehittyä, Unelmien työpäivänä on myös tilaa rakentavalle palautteelle”, summaa Lumijärvi.
Vuorovaikutustaitoja voi oppia läpi elämän. Mielenterveyden ensiapu -kansalaiskoulutuksissa on mahdollista lisätä taitoja ja tietämystä paitsi tunne-, tietoisuus- ja vuorovaikutustaidoista, myös kuormittavista tilanteista selviytymisestä.
Unelmien työpäivää vietetään 5. lokakuuta. Päivän tavoitteena on, että työyhteisöt kehittävät omaa arkeaan niin, että yhä useampi voisi työssään paremmin. Unelmien työpäivä on osa Yksi elämä -terveystalkoita ja verkostoa, jossa Suomen Mielenterveysseura vaikuttaa Aivoliiton, Diabetesliiton, Filhan, Hengitysliiton, Sydänliiton, Syöpäjärjestöjen ja Duodecimin kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektipäällikkö Tiina Lumijärvi, Suomen Mielenterveysseura
Puh. 040 652 7880, tiina.lumijarvi@mielenterveysseura.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. MIELI ry edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alalla. Mieli.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme