Kyseisten metsästysmuistojen tuonti ei ole ollut vapaata tähänkään asti, vaan sitä säädellään tarkasti kansainvälisen CITES-sopimuksen mukaisilla luvilla. Sopimus asettaa tiukat ehdot eläinten osien kaupalle ja kuljetukselle. Tämän hetkinen CITES-luvitus huomioi ja tukee uhanlaisten lajien kantojen kehitystä antamalla lupia tuontiin vain maista, joissa kyseisen lajin kannankehitys ja hoito on hyvällä mallilla. Näin luvanvarainen kaupallinen metsästys tukee kantojen kehitystä ja maat, jotka haluavat lajin viennin piiriin, joutuvat parantamaan kannan tilaa, elinympäristöä, lainsäädäntöään ja kitkemään laitonta tappamista.  

Metsästäjäliitto teki paljon töitä eläinlajeille vahingollisen kategorisen metsästysmuistojen tuontikiellon poistamiseksi luonnonsuojelulakiesityksestä. Metsästysmuistojen tuontikieltoa ei käsitelty lain valmistelutyöryhmissä, vaan se ilmestyi vasta käsittelyn jälkeen valmiiseen lakiesitykseen. Liitto jätti eriävän mielipiteen lakiluonnoksiin, lausui ja teki lausuntojen ulkopuolista poliittista vaikuttamistyötä. Hallituspuolueet olivat lain sisällön pitkälti sopineet, mutta edunvalvontatyön tuloksena alkuperäinen rajoitus, jonka mukaan laissa tarkoitettujen lajien metsästysmuistojen tuonti olisi kiellettyä kaikkialta, myös EU:n jäsenmaista, saatiin lopulta rajattua koskemaan EU:n ulkopuolelta tuomista. Tämä mahdollistaa EU:n alueella kestävästi metsästettävien CITES-luvanvaraisten lajien, kuten karhun tuonnin edelleen vaikkapa Virosta ja Ruotsista Suomeen. Sen sijaan EU:n ulkopuolelta tuonti jäi kielletyksi ehdotuksessa mainittujen lajien osalta. Hallitus hyväksyi muutetun lakisisällön hyvin pitkälti sellaisenaan tuntematta kunnolla lain sisältöä, eikä tarpeellisille muutoskeskusteluille jätetty lainkaan tilaa.

Liitto vie tuontirajoituksen EU-tuomioistuimeen

EU:n ulkopuolelta tuonnin rajoittamiselle on kansallisessa päätöksenteossa selvästi suuremmat mahdollisuudet kuin EU:n sisäisen tavaran liikkuvuuden rajoittamiselle. Metsästäjäliitto on kuitenkin valittamassa uudesta laista edelleen EU:hun heti kun se on mahdollista. Perusteluna on, että kansallinen laki on ristiriidassa kansainvälisen CITES-sopimuksen kanssa, johon EU on sitoutunut. EU:ssa asiaa hankaloittaa se, että sen päätöksenteossa on nähtävissä selkeää myötätuulta kaikenlaisille metsästys- ja metsästysmuistorajoituksille. Vaikka CITES huomioi hienosti eläinkantojen runsauteen pyrkimistä, EU:n oman CITES-asetuksen muuttaminen epäedullisemmaksi vesittää toimivaa CITES -järjestelmää.

Valitettavasti metsästysmuistojen vastaisen ideologian laajenemisen suurimmat kärsijät ovat kyseiset eläinlajit. Metsästysmuistorajoitukset pohjautuvat lyhytnäköiseen metsästyksenvastaisuuteen, joka taas on lähtöisin julkisuutta saaneista laittomaan eläinten osien kauppaan tai epäeettisiin menetelmiin pohjautuneista esimerkkitapauksista. Pääsääntöisesti kaupallinen metsästys on kestävää ja luontoympäristöjä hyödyttävää, sillä ilman kestävää eläinkantaa ei ole toimintaakaan.

Trofeemetsästyksellä tarkoitetaan sitä, että metsästäjä hyödyntää ja säilyttää itsellään muitakin osia kaadetusta eläimestä kuin lihan. Nykyaikainen metsästys on luvanvaraista ja luvat myöntävät paikalliset ja kansainväliset viranomaiset. Lupien saaminen pohjautuu tieteelliseen arvioon kantojen kestävyydestä.

Metsästäjäliitto vastustaa voimakkaasti laitonta tappamista ja korruptiota. Säädelty metsästys ja laillisten metsästysmuistojen hallussapito vähentävät laitonta tappamista ja lisäävät ympäristön monimuotoisuutta monella eri mekanismilla. Metsästystoiminnan ansiosta monet alueet ovat luonnontilaisia ja sisältävät runsaasti alkuperäislajeja, jotka ennen kaupallista metsästystä olivat häviämässä. Jos erilaisin metsästykseen liittyvin rajoituksin riistaelinkeino muuttuu kannattamattomaksi, on toimeentulo haettava viljely- tai karjataloudesta, jossa villieläinlajit muuttuvat arvottomiksi tai tappiota aiheuttaviksi. Tästä on useita esimerkkejä Afrikassa.

Suomen ja Euroopan Unionin olisi parempi keskittää voimat varsinaisiin ongelmiin, kuten laittoman tappamisen kitkemiseen ja Aasian laittomaan luukauppaan kuin laillisen, alkuperäisluontoa tukevan elinkeinon tuhoamiseen.

Lue lisää:

Jahtimedia: Trofeet apuna riistakantojen tutkimuksessa

Metsästäjäliiton lausunnot: Eriävä mielipide Luonnonsuojelulain uudistushankkeen esitykseen 88 §:stä