Uuden sukupolven viruspohjainen nanorokote syövän immuunihoitoon

Viruspohjaisia syöpärokotteita pidetään nykyään lupaavana tutkimuskohteena syövän immuunihoitojen saralla. Hoidon kohdistaminen kasvaimiin liittyviin antigeeneihin on osoittautunut tehokkaaksi, mutta haasteena on edelleen näiden antigeenien tunnistaminen.

Farmasian tiedekunnan tutkijat Manlio Fusciello professori Vincenzo Cerullon johtamasta tutkimusryhmästä ja tohtori Flavia Fontana professori Hélder Santosin tutkimusryhmästä ovat kollegoineen kehittäneet uuden ExtraCRAd-nimisen syöpärokotealustan, joka koostuu syöpäsolujen solukalvosta valmistetulla vaipalla päällystetystä onkolyyttisestä adenoviruksesta. Onkolyyttiset virukset ovat luonnossa esiintyviä viruksia, joita on muokattu niin, että ne jakaantuvat syöpäsoluissa ja tuhoavat ne, mutta eivät vahingoita normaaleja soluja.

– ExtraCRAd on monikäyttöinen ja kehittynyt syöpähoito, jonka teho perustuu onkolyyttisen viruksen ja syöpäsolujen solukalvojen yhteisvaikutukseen, professori Santos toteaa.

– ExtraCRAd saattaa edustaa yksilöllisten syöpärokotteiden uutta sukupolvea, jolla on tavanomaista onkolyyttistä virushoitoa paremmat ominaisuudet. Tämä tarjoaa uuden tavan torjua syöpää immuunihoidoilla, jatkaa professori Cerullo.

Helsingin yliopiston tutkijat osoittivat ExtraCRAdin entistä paremman tarttuvuuden ja onkolyyttisen vaikutuksen sekä laboratorio-olosuhteissa että luonnossa ihmiseen sovellettavissa olevalla kasvaimen eläinmallilla. Lisäksi osoitettiin, että uusi nanorokotealusta säätelee aggressiivisen melanooman ja keuhkokasvainten kasvua sekä ehkäisevää että hoitavaa rokotestrategiaa noudatettaessa ja saa aikaan hyvin tarkkarajaisen syövänvastaisen immuunivasteen. 

– Keinotekoisten vaippojen valmistaminen syöpäsolujen solukalvoista on uusi ja luova menetelmä, jota laboratoriomme on kehittänyt yhteistyössä professori Santosin laboratorion kanssa. Yhden yksikön asiantuntemus ei olisi tähän riittänyt, professori Cerullo huomauttaa.

Yhteistyötä monitieteisesti

– Tämä hanke on jälleen yksi osoitus monitieteisen yhteistyön, molemminpuolisen luottamuksen ja loppujen lopuksi myös työympäristön merkityksestä. Olemme kumpikin laajentaneet tietämystämme paneutumalla meille entuudestaan vieraisiin asioihin, kertovat Fusciello ja Fontana, joille farmasian tiedekunnan lääketutkimusohjelma myönsi hanketta varten nuorten tutkijoiden yhteistyöhankkeisiin tarkoitetun apurahan.

– Nuorten tutkijoiden kannattaa ehdottomasti olla uteliaita ja keskustella entistä aktiivisemmin kohtaamiensa tutkijoiden kanssa. Seuraava neronleimaus voi odottaa kulman takana.