Uuden tutkimuksen mukaan suomalaispankkien pääomavaatimukset voivat nousta merkittävästi

Brysselissä toimiva Center for European Policy Studies -tutkimuslaitos (CEPS) on julkistanut tutkimuksen, jossa tarkastellaan lopullisten Basel III -säännösten toimeenpanoa EU:ssa. Komissio valmistelee parhaillaan asiasta lainsäädäntöesityksiä, jotka annettaneen ensi syksynä.

CEPSin tutkimus osoittaa, että säännösten toimeenpanotavalla on suuri merkitys sille, miten ne vaikuttavat pankkeihin ja sitä kautta ympäröivään talouteen. Tutkimuksen on tilannut Finanssiala ry (FA) yhdessä Ruotsin ja Tanskan pankkiyhdistysten kanssa.

Baselin kansainvälinen pankkivalvontakomitea on laatinut pankkien vakavaraisuutta koskevia Basel III -säännöksiä vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa noin 10 vuotta sitten pääpaino oli pankkien vakavaraisuuspääoman määrässä ja laadussa. Nämä säännökset on jo toimeenpantu EU:ssa.

Nyt tarkasteltu viimeinen vaihe koskee pankkien saamisiin sisältyvien riskien mittaamista eli niin sanottujen riskipainotettujen saamisten laskentaa. Keskeisin osa uusia säännöksiä on kokonaisriskipainolattian (output floor) käyttöönotto. Se asettaa rajan sille, missä määrin pankkien käyttämät sisäiset riskimallit vaikuttavat riskilaskennan tuloksiin ja sitä kautta pankeilta vaadittuihin pääomiin. Samalla lattia vähentää laskennan herkkyyttä erisuuruisille riskeille.

CEPSin tutkimuksen mukaan uusien säännösten toimeenpano voi nostaa eurooppalaisten pankkien pääomavaatimuksia keskimäärin 18 prosenttia. Vaikutukset ovat suurimmat niissä maissa, joissa käytetään yleisesti sisäisiä riskimalleja. Suomi on yksi näistä. Jotta pankkien vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut eivät heikkenisi, pankkien pitäisi kasvattaa omia varojaan yhteensä lähes 400 miljardilla eurolla. Summa on hyvin merkittävä.

”Näin suuri nousu ei ole millään tavoin linjassa sen toimeksiannon kanssa, joka aikoinaan annettiin Baselin komitealle. Uudistuksen edellytyksenä oli, että pääomavaateet eivät nouse merkittävästi”, toteaa johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila FA:sta.

CEPSin mukaan kokonaisriskipainolattia koskisi pankkeja lähinnä niissä maissa, joissa järjestämättömien saamisten määrät ovat pieniä ja joissa pankkien mahdollisuudet periä saamisiaan ovat hyvät. Tämä on nurinkurista. CEPS esittääkin, että kokonaisriskipainolattian soveltamisessa nojattaisiin vain niihin pääomavaateisiin, jotka sisältyvät Baselin sääntökehikkoon. Tämä pienentäisi selvästi pankkien pääomavaateiden nousua ja tarvetta sopeuttaa toimintaa esimerkiksi luotonantoa supistamalla. Lisäksi valvojat voisivat CEPSin mukaan arvioida, missä määrin nykyisiä lisäpääomavaatimuksia on tarpeen tarkistaa uuden sääntelyn myötä. CEPS suosittaa, että viranomaiset seuraavat tarkoin sääntelyn vaikutuksia ja tarvittaessa tekevät siihen lievennyksiä, jos vaikutukset reaalitalouteen ovat merkittäviä.

”Lopullisten Basel III -säännösten toimeenpano on erittäin suuri asia myös suomalaisille pankeille. Väärin toteutettuna vaikutukset pankkeihin ja niiden kykyyn rahoittaa asiakkaitaan voivat olla huomattavia, kuten CEPSin tutkimuksesta ilmenee. Toimeenpanossa on lisäksi otettava huomioon pankkivalvojien jo aiemmin tekemät toimenpiteet, joiden avulla on jo saavutettu nyt käsiteltävänä oleville säännöksille asetettuja tavoitteita. Olisi tärkeää, että Suomen viranomaiset ja päättäjät ottavat tutkimuksen tulokset samoin kuin pankkivalvojien toimenpiteet huomioon, kun he istuvat EU-pöydissä linjaamassa uudistusten toimeenpanosta”, Mattila painottaa.

CEPSin tutkimusraportti