Uuden tutkimuksen mukaan suomalaispankkien pääomavaatimukset voivat nousta merkittävästi
1.7.2021 11:13:12 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Brysselissä toimiva Center for European Policy Studies -tutkimuslaitos (CEPS) on julkistanut tutkimuksen, jossa tarkastellaan lopullisten Basel III -säännösten toimeenpanoa EU:ssa. Komissio valmistelee parhaillaan asiasta lainsäädäntöesityksiä, jotka annettaneen ensi syksynä.
CEPSin tutkimus osoittaa, että säännösten toimeenpanotavalla on suuri merkitys sille, miten ne vaikuttavat pankkeihin ja sitä kautta ympäröivään talouteen. Tutkimuksen on tilannut Finanssiala ry (FA) yhdessä Ruotsin ja Tanskan pankkiyhdistysten kanssa.
Baselin kansainvälinen pankkivalvontakomitea on laatinut pankkien vakavaraisuutta koskevia Basel III -säännöksiä vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa noin 10 vuotta sitten pääpaino oli pankkien vakavaraisuuspääoman määrässä ja laadussa. Nämä säännökset on jo toimeenpantu EU:ssa.
Nyt tarkasteltu viimeinen vaihe koskee pankkien saamisiin sisältyvien riskien mittaamista eli niin sanottujen riskipainotettujen saamisten laskentaa. Keskeisin osa uusia säännöksiä on kokonaisriskipainolattian (output floor) käyttöönotto. Se asettaa rajan sille, missä määrin pankkien käyttämät sisäiset riskimallit vaikuttavat riskilaskennan tuloksiin ja sitä kautta pankeilta vaadittuihin pääomiin. Samalla lattia vähentää laskennan herkkyyttä erisuuruisille riskeille.
CEPSin tutkimuksen mukaan uusien säännösten toimeenpano voi nostaa eurooppalaisten pankkien pääomavaatimuksia keskimäärin 18 prosenttia. Vaikutukset ovat suurimmat niissä maissa, joissa käytetään yleisesti sisäisiä riskimalleja. Suomi on yksi näistä. Jotta pankkien vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut eivät heikkenisi, pankkien pitäisi kasvattaa omia varojaan yhteensä lähes 400 miljardilla eurolla. Summa on hyvin merkittävä.
”Näin suuri nousu ei ole millään tavoin linjassa sen toimeksiannon kanssa, joka aikoinaan annettiin Baselin komitealle. Uudistuksen edellytyksenä oli, että pääomavaateet eivät nouse merkittävästi”, toteaa johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila FA:sta.
CEPSin mukaan kokonaisriskipainolattia koskisi pankkeja lähinnä niissä maissa, joissa järjestämättömien saamisten määrät ovat pieniä ja joissa pankkien mahdollisuudet periä saamisiaan ovat hyvät. Tämä on nurinkurista. CEPS esittääkin, että kokonaisriskipainolattian soveltamisessa nojattaisiin vain niihin pääomavaateisiin, jotka sisältyvät Baselin sääntökehikkoon. Tämä pienentäisi selvästi pankkien pääomavaateiden nousua ja tarvetta sopeuttaa toimintaa esimerkiksi luotonantoa supistamalla. Lisäksi valvojat voisivat CEPSin mukaan arvioida, missä määrin nykyisiä lisäpääomavaatimuksia on tarpeen tarkistaa uuden sääntelyn myötä. CEPS suosittaa, että viranomaiset seuraavat tarkoin sääntelyn vaikutuksia ja tarvittaessa tekevät siihen lievennyksiä, jos vaikutukset reaalitalouteen ovat merkittäviä.
”Lopullisten Basel III -säännösten toimeenpano on erittäin suuri asia myös suomalaisille pankeille. Väärin toteutettuna vaikutukset pankkeihin ja niiden kykyyn rahoittaa asiakkaitaan voivat olla huomattavia, kuten CEPSin tutkimuksesta ilmenee. Toimeenpanossa on lisäksi otettava huomioon pankkivalvojien jo aiemmin tekemät toimenpiteet, joiden avulla on jo saavutettu nyt käsiteltävänä oleville säännöksille asetettuja tavoitteita. Olisi tärkeää, että Suomen viranomaiset ja päättäjät ottavat tutkimuksen tulokset samoin kuin pankkivalvojien toimenpiteet huomioon, kun he istuvat EU-pöydissä linjaamassa uudistusten toimeenpanosta”, Mattila painottaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme