Uudenmaan kuntien omistamat kuntayhtiöt vääristävät kilpailua
1.12.2020 08:30:25 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Uudenmaan kunnat ovat merkittävä yritysten omistaja. Kunnallisten yhtiöiden liikevaihto on noussut vuonna 2019 lähes kolmeen miljardiin euroon ja työntekijämäärä 12 000 henkilöön. Uudenmaan alueella kuntayhtiöitä toimii jo yli 300, joista noin 150 harjoittaa merkittävää yritystoimintaa, selviää tänään julkaistusta Helsingin seudun kauppakamarin Kuntien liiketoiminta Uudellamaalla -selvityksestä.
Merkittävä osa kuntayhtiöiden liikevaihdosta kertyy Uudellamaalla kunnallisista energia- ja vuokra-asuntoyhtiöistä.
- Onko kuntien omistettava laajasti markkinoilla toimiva Palmia Oy, laboratoriopalveluja myyvä MetropoliLab Oy tai työterveyspalveluja myyvä Uudenmaan Työterveys Oy? Tarvitaanko markkinoilla HUS:n omistamaa Ortonia joka myy laidasta laitan erilaisia terveyspalveluja? kysyy johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.
Kuntien omistamat liikelaitokset ja osakeyhtiöt tuottavat täysin samoja palveluja kuin vastaavat yksityiset palvelutarjoajat. Silenin mukaan Uudenmaan kuntayhtiöt vääristävät kilpailua. Kuntien tulisi tukea paikallista elinkeinoelämää ja edesauttaa yritysten kasvua hyvän toimintaympäristön mahdollistavalla toiminnalla ja julkisilla hankinnoilla eikä kilpailla yritysten kanssa.
- Julkisten hankintojen kautta yritykset voisivat saada hankkeita, jotka kehittävät niiden toimintaa paremmin kuin vaikeasti kohdennettavat julkiset rahoitustuet tai verohelpotukset. Julkisten hankintojen kautta mikroyritykset saisivat myös referenssejä, jotka parantaisivat niiden mahdollisuuksia pärjätä yksityisillä markkinoilla koti- ja ulkomailla, esittää Silen.
Kauppakamarin selvitys osoittaa, että kunnallisten In house-yhtiöiden toiminta vie tilaa yksityisen sektorin yrityksiltä. In house-yhtiöt ovat sisäisiä kuntayhtiöitä, jotka eivät suoraan toimi markkinoilla, mutta tuottavat usein vastaavia palveluja kuin yksityiset toiminnanharjoittajat.
- Kunnat voivat ostaa palveluja näiltä yhtiöitä ilman kilpailutusta. Viime vuosina on yleistynyt toimintamalli, jossa osa kunnista ostaa tällaisesta yhtiöstä vain muodollisen omistusosuuden ja kiertää tätä kautta hankintalakia, Silen sanoo.
Silen kertoo, että kauppakamarin kooste kuntayhtiöistä Uudenmaan alueella on vaatinut erityisen paljon selvitystyötä.
- Vaikka kunta omistaisi yhtiöstä 100 prosenttia, sen tiedot eivät ole julkisuuslain piirissä. Kuntayhtiöiden tilinpäätökset tulisikin julkistaa avoimesti kuntien ja kuntakonsernien tilinpäätösten yhteydessä, Silen kehottaa.
Helsingin seutu on maan suurin ja kansainvälisin yritystoiminnan keskittymä, jossa sijaitsee 32 prosenttia maan työpaikoista ja tuotetaan 37 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko Silen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, p. (09) 2286 0233, marko.silen@helsinki.chamber.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Helsingin seudun kauppakamarin 56 ratkaisuehdotusta Uudenmaan talouden edistämiseksi10.6.2026 13:31:14 EEST | Tiedote
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta – kun Helsingin seutu kasvaa, kasvavat koko Suomen verotulot, työpaikat ja hyvinvointi. Helsingin seudun kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2027–2031 kattavat osaavan työvoiman, kaavoituksen ja liikenteen, yritysten uudistumisen sekä EU-politiikan. Osaajat ovat kasvun edellytys: opiskelupaikkoja tulee kohdentaa Uudellemaalle sen osuuden mukaisesti, saatavuusharkintamalli on uudistettava. Valtion on hoidettava osuutensa Uudenmaan liikenneinvestoinneista. Kasvua yrityksille Viron veromallista ja Kanadan teknologian siirtokeskusmallista oppien. Suomen on osattava käyttää EU-rahoitusta ja kohdistettava sitä voimakkaammin Uudenmaan alueelle.
Asiakaskokemusasiantuntija opettaa: Näin pyydät asiakkailtasi oikein palautetta29.4.2026 13:18:17 EEST | Tiedote
”Asiakaspalautetta mitataan, analysoidaan ja raportoidaan enemmän kuin koskaan. Silti monessa organisaatiossa palautteen pohjalta tehdyt päätökset eivät johda parempaan asiakaskokemukseen ja samalla vastausprosentit laskevat”, sanoo asiakaskokemuksen strategisen kehittämisen asiantuntija Kari Korkiakoski. Korkiakosken uutuusteos Asiakaspalautteen voima – palautteen keräämisestä ymmärrykseen näyttää, miksi pelkkä data ei riitä ja miten palautteesta syntyy todellista ymmärrystä.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät jatkuvat heikkoina – Kotimaisen kysynnän vaisuus painaa näkymiä eniten31.3.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä heikoiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja työllisyydestä ovat samalla tasolla kuin joulukuussa. Vastaajista 69 prosenttia katsoo, että eniten yrityksen näkymiä heikentää kotimainen kysyntä. Seuraavaksi eniten näkymiin vaikuttavat kansainvälisen politiikan ja turvallisuustilanteen epävarmuus (46 %) ja kustannustaso yleensä (36 %). ”Toimitusjohtajien vastauksissa näkyvät markkinan varovaisuus, asiakkaiden lykkäämät osto- ja investointipäätökset sekä asuntorakentamisen alakulo. Rakentaminen ja kuljetus- ja varastointitoimialat ovat edelleen haastavassa tilanteessa, mutta b2b-puolella näkyy varovaisia myönteisiä merkkejä. Tarjouskyselyitä on paikoin enemmän, ja teollisuudessa, liike-elämän palveluissa sekä informaatio- ja viestintäalalla näkymät ovat muuta kenttää toiveikkaampia”, sanoo Helsingin seudun kauppaka
Uudellamaalla on yhä liian vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja24.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Kutsu medialle: Voiko Kanadan teknologiansiirtomalli vauhdittaa pk-yritysten kasvua Suomessa?19.3.2026 12:39:33 EET | Kutsu
Mitä opittavaa Kanadan menestyksekkäässä teknologiansiirtokeskusmallissa on Suomelle? Teknologian siirtokeskukset toimivat pienyritysten TKI-osastona. Niiden tehtävä on auttaa pieniä yrityksiä kasvamaan ja uudistamaan toimintaansa. Helsingin seudun kauppakamari kutsuu median kuulemaan From Skills to Applied Research Ecosystems -tutkimuksen tuloksia. Tutkimus tarkastelee Kanadan menestyksekästä teknologiansiirtokeskusmallia ja sen soveltamista Suomeen. EU-komissio on pyytänyt tutkimuksen käyttöönsä osana ammatillisen koulutuksen strategian uudistamista Euroopassa. Malliin pohjautuvia keskuksia on jo käynnistetty Suomessa. Teknologiansiirtokeskukset toimivat pk-yritysten TKI-kumppaneina, tarjoten nopean väylän uusien teknologioiden testaukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme