Helsingin seudun kauppakamari

Uudenmaan kuntien omistamat kuntayhtiöt vääristävät kilpailua

1.12.2020 08:30:25 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote

Jaa
Kuntayhtiöiden laajamittainen yritystoiminta Uudellamaalla ei edistä tasapuolista kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen liiketoiminnan välillä. Kauppakamarin Kuntien liiketoiminta Uudellamaalla -selvitys korostaa, että epätasapuolinen kilpailuasetelma vääristää markkinoiden toimintaa.

Uudenmaan kunnat ovat merkittävä yritysten omistaja. Kunnallisten yhtiöiden liikevaihto on noussut vuonna 2019 lähes kolmeen miljardiin euroon ja työntekijämäärä 12 000 henkilöön. Uudenmaan alueella kuntayhtiöitä toimii jo yli 300, joista noin 150 harjoittaa merkittävää yritystoimintaa, selviää tänään julkaistusta Helsingin seudun kauppakamarin Kuntien liiketoiminta Uudellamaalla -selvityksestä.

Merkittävä osa kuntayhtiöiden liikevaihdosta kertyy Uudellamaalla kunnallisista energia- ja vuokra-asuntoyhtiöistä.

- Onko kuntien omistettava laajasti markkinoilla toimiva Palmia Oy, laboratoriopalveluja myyvä MetropoliLab Oy tai työterveyspalveluja myyvä Uudenmaan Työterveys Oy? Tarvitaanko markkinoilla HUS:n omistamaa Ortonia joka myy laidasta laitan erilaisia terveyspalveluja? kysyy johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.

Kuntien omistamat liikelaitokset ja osakeyhtiöt tuottavat täysin samoja palveluja kuin vastaavat yksityiset palvelutarjoajat. Silenin mukaan Uudenmaan kuntayhtiöt vääristävät kilpailua. Kuntien tulisi tukea paikallista elinkeinoelämää ja edesauttaa yritysten kasvua hyvän toimintaympäristön mahdollistavalla toiminnalla ja julkisilla hankinnoilla eikä kilpailla yritysten kanssa.

- Julkisten hankintojen kautta yritykset voisivat saada hankkeita, jotka kehittävät niiden toimintaa paremmin kuin vaikeasti kohdennettavat julkiset rahoitustuet tai verohelpotukset. Julkisten hankintojen kautta mikroyritykset saisivat myös referenssejä, jotka parantaisivat niiden mahdollisuuksia pärjätä yksityisillä markkinoilla koti- ja ulkomailla, esittää Silen.

Kauppakamarin selvitys osoittaa, että kunnallisten In house-yhtiöiden toiminta vie tilaa yksityisen sektorin yrityksiltä. In house-yhtiöt ovat sisäisiä kuntayhtiöitä, jotka eivät suoraan toimi markkinoilla, mutta tuottavat usein vastaavia palveluja kuin yksityiset toiminnanharjoittajat.

- Kunnat voivat ostaa palveluja näiltä yhtiöitä ilman kilpailutusta. Viime vuosina on yleistynyt toimintamalli, jossa osa kunnista ostaa tällaisesta yhtiöstä vain muodollisen omistusosuuden ja kiertää tätä kautta hankintalakia, Silen sanoo.

Silen kertoo, että kauppakamarin kooste kuntayhtiöistä Uudenmaan alueella on vaatinut erityisen paljon selvitystyötä. 

- Vaikka kunta omistaisi yhtiöstä 100 prosenttia, sen tiedot eivät ole julkisuuslain piirissä. Kuntayhtiöiden tilinpäätökset tulisikin julkistaa avoimesti kuntien ja kuntakonsernien tilinpäätösten yhteydessä, Silen kehottaa.

Helsingin seutu on maan suurin ja kansainvälisin yritystoiminnan keskittymä, jossa sijaitsee 32 prosenttia maan työpaikoista ja tuotetaan 37 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Marko Silen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, p. (09) 2286 0233, marko.silen@helsinki.chamber.fi

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin seudun kauppakamari
Helsingin seudun kauppakamari
Kalevankatu 12
00100 Helsinki

http://helsinki.chamber.fi/fi/

Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari

Työperäinen maahanmuutto osaksi Suomen kasvupolitiikkaa – Helsingin seudun kauppakamarin teesit työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi6.10.2026 07:02:43 EEST | Tiedote

Työperäisen maahanmuuton tulee olla osa Suomen kasvupolitiikkaa. Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa, että saatavuusharkinnasta luovutaan tai siitä vapautetaan vähintään tehtävät, joissa palkka ylittää ennalta sovitun palkkarajan. Luvituksesta on tehtävä sujuvaa ja ennakoitavaa: osaajan on voitava tunnistautua etänä sekä saada henkilötunnus ja digitaalinen lompakko jo ennen maahantuloa, ja edustustojen ajanvarausruuhkat on purettava. Business Finlandille on annettava valtuudet toimia kohdemaissa työvoimaviranomaisen tavoin, ja koko perheen oleskeluluvat on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Helsingin seudun kauppakamari esittää hallitusohjelmaan 2027–2031 kymmenen teesiä, joilla Suomeen saadaan yritysten tarvitsemia osaajia. Työpaikat Helsingin seudulla lisääntyvät, samaan aikaan Suomessa siirtyy eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin heitä syntyy.

Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu

Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).

Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu

Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).

Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote

Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye