Uudet ennakkoäänestystavat ja -paikat lisäsivät kiinnostusta kuntavaaleihin
9.6.2021 08:51:10 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Eniten ennakkoäänestettiin pienimmissä alle 5 000 asukkaan kunnissa ja suurimmissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.
*Ahkerimmin äänestettiin Lestijärvellä (58 %), Utsjoella (53,5 %), Savukoskella (53 %), Kauniaisissa (50,5 %), Kaskisilla (49,4 %), Pellossa (47,5 %), Enontekiöllä (47,2 %), Kinnulassa (46,7 %), Rääkkylässä (45,4 %) ja Kustavissa (45,3 %).
Harvimmin ennakkoäänestyspaikoilla vierailtiin Hyrynsalmella (23,8 %), Uudessakaupungissa (23,4 %), Mustasaaressa (23,4 %), Kotkassa (23,3 %), Luodossa (23,1 %), Laitilassa (22,2 %), Maalahdessa (22,1 %), Uusikaarlepyyssä (21,6 %), Pedersöressä (18,8 %) ja Korsnäsissä, jossa äänesti 14,3 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.
Äänestää pystyi maalla, merellä ja varuskunnissa
Vuoden 2021 kuntavaaleissa oli yhteensä 930 ennakkoäänestyspaikkaa. Tyypillisimmin ennakkoäänestystä on järjestetty kirjastoissa, kunnan- tai kaupungintaloilla, virastoissa ja kauppakeskuksissa. Äänestää on joissain kunnissa voinut myös esimerkiksi uimahalleissa, paloasemilla, teatterissa ja liikkuvissa äänestyspaikoissa.
Koronatilanteen vuoksi monet kunnat ottivat käyttöön ulkoäänestyspaikkoja turvallisen äänestämisen mahdollistamiseksi.
- Pidempi äänestysaika ja monipuoliset äänestyspaikat lisäsivät selvästi kiinnostusta kuntavaaleihin. Etenkin ulkoäänestyspaikoille oli helppo poiketa muiden asioiden lomassa. Kannustamme kuntia jatkossakin pohtimaan erilaisia tapoja ja paikkoja äänestämiseen, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Eniten äänestyspaikkoja oli Helsingissä (37) ja Oulussa (23). Luvut perustuvat oikeusministeriön tietoihin. Keskimääräisesti kunnissa on kolme ennakkoäänestyspaikkaa, mutta tyypillisimmin yksi.
Kuntaliiton tietojen mukaan äänestäminen on sujunut kaikissa kunnissa koronaturvallisesti eikä ongelmia ole ollut.
- Aiempien vaalien perusteella tiedetään, että ennakkoäänestysaktiivisuus ei kaikissa kunnissa heijasta lopullista tulosta. Ruotsinkielisissä kunnissa, esimerkiksi Korsnäsissä ja Pedersöressä, käydään perinteisesti äänestämässä vasta varsinaisena vaalipäivänä ja äänestysprosentit ovat useissa vaaleissa olleet maan korkeimpia.
Kuntavaalien virallinen äänestyspäivä on sunnuntaina 13.6.2021. Tulos varmistetaan 16.6.
*Tiedot perustuvat oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelun tietoihin 8.6.2021 klo 21.
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(a)kuntaliitto.fi
Sirkka-Liisa Piipponen, erityisasiantuntija, p. 050 448 3366, sirkka-liisa.piipponen(a)kuntaliitto.fi
Yhteyshenkilöt
Riina SiirtolaViestinnän asiantuntija
Puh:050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet: Kommunerna motsätter sig inte konkurrensutsättning, men varnar för en okontrollerad upphandlingsreform5.2.2026 15:10:53 EET | Pressmeddelande
Regeringen överlämnade 5.2.2026 en proposition till riksdagen om en ändring av upphandlingslagen. Om förslaget går igenom skulle det ha stora konsekvenser för kommunernas servicestrukturer, organiseringen av tjänster och kommunernas gemensamma in house-bolag. Lagändringen skulle innebära omfattande strukturella arrangemang för många kommuner, bland annat inom måltids- och IKT-tjänster samt inom ekonomiförvaltningens och utvecklingsbolagens tjänster. Enligt Kommunförbundets bedömning ökar inte en mekanisk gräns på 10 procents ägande konkurrensen, utan hotar att splittra effektiva samarbetsstrukturer. "Kommunförbundet ställer sig positivt till målet att öka konkurrensen vid offentliga upphandlingar. Ur kommunernas perspektiv är den centrala frågan ändå hur konkurrensen kan ökas i områden där det i praktiken inte finns någon fungerande marknad”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen.
Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta5.2.2026 15:10:53 EET | Tiedote
Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
Kuntapalvelujen tuottavuuden mittaaminen aidosti monimutkaista - uusia mittareita tarvitaan4.2.2026 14:15:00 EET | Tiedote
Kuntaliiton Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta tilaama tuore Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa -tutkimus tarkastelee kuntapalveluiden tuottavuustutkimuksen tilaa ja julkisten palvelujen tuottavuuden mittaamista. Kuntapalvelut muodostavat suomalaisen hyvinvointivaltion arjen ytimen. Viime aikojen julkisessa keskustelussa tuottavuuden parantaminen on nostettu keskeiseksi tekijäksi Suomen kasvulle.
Arbetslösheten tärde på kommunekonomin 20253.2.2026 11:07:56 EET | Pressmeddelande
Den kommunala ekonomin försvagades som väntat ifjol jämfört med år 2024. Mätt med verksamhetens och investeringarnas kassaflöde hade kommunekonomin ett underskott på över 800 miljoner euro år 2025, eftersom kommunernas kostnader ökade rejält bland annat på grund av AN-reformen. Det försämrade ekonomiska läget förklaras också av minskade skatteintäkter och nedskärningar i statsandelarna. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys, som bedömer kommunekonomins tillstånd år 2025.
Työttömyys kuritti kuntien taloutta vuonna 20253.2.2026 11:04:00 EET | Tiedote
Kuntatalouden tila heikkeni odotetusti vuodesta 2024. Toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntataloudessa oli yli 800 miljoonan euron alijäämä vuonna 2025, sillä kuntien kustannukset kasvoivat muun muassa TE-palvelu-uudistuksen myötä reippaasti. Talouden tilan heikkenemistä selittävät myös verotulojen aleneminen sekä valtionosuuksien leikkaukset. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa vuonna 2025 arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
