Uudet ennakkoäänestystavat ja -paikat lisäsivät kiinnostusta kuntavaaleihin

Eniten ennakkoäänestettiin pienimmissä alle 5 000 asukkaan kunnissa ja suurimmissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.
*Ahkerimmin äänestettiin Lestijärvellä (58 %), Utsjoella (53,5 %), Savukoskella (53 %), Kauniaisissa (50,5 %), Kaskisilla (49,4 %), Pellossa (47,5 %), Enontekiöllä (47,2 %), Kinnulassa (46,7 %), Rääkkylässä (45,4 %) ja Kustavissa (45,3 %).
Harvimmin ennakkoäänestyspaikoilla vierailtiin Hyrynsalmella (23,8 %), Uudessakaupungissa (23,4 %), Mustasaaressa (23,4 %), Kotkassa (23,3 %), Luodossa (23,1 %), Laitilassa (22,2 %), Maalahdessa (22,1 %), Uusikaarlepyyssä (21,6 %), Pedersöressä (18,8 %) ja Korsnäsissä, jossa äänesti 14,3 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.
Äänestää pystyi maalla, merellä ja varuskunnissa
Vuoden 2021 kuntavaaleissa oli yhteensä 930 ennakkoäänestyspaikkaa. Tyypillisimmin ennakkoäänestystä on järjestetty kirjastoissa, kunnan- tai kaupungintaloilla, virastoissa ja kauppakeskuksissa. Äänestää on joissain kunnissa voinut myös esimerkiksi uimahalleissa, paloasemilla, teatterissa ja liikkuvissa äänestyspaikoissa.
Koronatilanteen vuoksi monet kunnat ottivat käyttöön ulkoäänestyspaikkoja turvallisen äänestämisen mahdollistamiseksi.
- Pidempi äänestysaika ja monipuoliset äänestyspaikat lisäsivät selvästi kiinnostusta kuntavaaleihin. Etenkin ulkoäänestyspaikoille oli helppo poiketa muiden asioiden lomassa. Kannustamme kuntia jatkossakin pohtimaan erilaisia tapoja ja paikkoja äänestämiseen, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Eniten äänestyspaikkoja oli Helsingissä (37) ja Oulussa (23). Luvut perustuvat oikeusministeriön tietoihin. Keskimääräisesti kunnissa on kolme ennakkoäänestyspaikkaa, mutta tyypillisimmin yksi.
Kuntaliiton tietojen mukaan äänestäminen on sujunut kaikissa kunnissa koronaturvallisesti eikä ongelmia ole ollut.
- Aiempien vaalien perusteella tiedetään, että ennakkoäänestysaktiivisuus ei kaikissa kunnissa heijasta lopullista tulosta. Ruotsinkielisissä kunnissa, esimerkiksi Korsnäsissä ja Pedersöressä, käydään perinteisesti äänestämässä vasta varsinaisena vaalipäivänä ja äänestysprosentit ovat useissa vaaleissa olleet maan korkeimpia.
Kuntavaalien virallinen äänestyspäivä on sunnuntaina 13.6.2021. Tulos varmistetaan 16.6.
*Tiedot perustuvat oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelun tietoihin 8.6.2021 klo 21.
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(a)kuntaliitto.fi
Sirkka-Liisa Piipponen, erityisasiantuntija, p. 050 448 3366, sirkka-liisa.piipponen(a)kuntaliitto.fi
Yhteyshenkilöt
Riina SiirtolaViestinnän asiantuntija
Puh:050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat viihtyvät opinnoissaan jopa paremmin kuin lukiolaiset ja peruskoululaiset13.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Neljä viidestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, selviää vastikään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion. Tulokset kääntävät päälaelleen sitkeän käsityksen siitä, että ammatilliseen hakeutuisivat vähemmän motivoituneet nuoret. Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.
Stark statlig styrning, oklar ansvarsfördelning och ekonomiska utmaningar skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Välfärdsområdesreformen är den största omstruktureringen någonsin i Finlands offentliga förvaltnings historia och dess effekter märks på många sätt i kommunerna. Reformen har skapat en ny förvaltningsstruktur med tre nivåer där statens starka styrning, en oklar ansvarsfördelning, ekonomiska utmaningar och det praktiska samarbetet skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena.
Valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut ja taloushaasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos, ja sen vaikutukset näkyvät kunnissa monin tavoin. Uudistus on luonut uudenlaisen kolmikerroksisen hallintorakenteen, jossa valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut, taloushaasteet ja käytännön yhteistyön haasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä. "Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Kuntaliiton Liisa Jurmu alleviivaa.
Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki palkittiin Sivistyksen suunta -palkinnolla30.9.2025 13:47:27 EEST | Tiedote
Limingan sivistysjohtaja, filosofian tohtori Päivi Mäki on saanut vuoden 2025 Sivistyksen suunta -palkinnon. Kuntaliiton ja Opsia ry:n myöntämä tunnustus jaettiin 14. kertaa Valtakunnallisilla sivistystoimen neuvottelupäivillä. Mäki tunnetaan rohkeasta kehittämisotteestaan ja vahvasta yhteistyökyvystään – hänen johdollaan Limingassa on muun muassa rakennettu kaksikielinen suomi–englanti -opetuksen polku ja saatu Lapsiystävällinen kunta -tunnustus.
Puoluejohdon paneeli: Puolueet valmiita kunta- ja palvelurakenteen parlamentaariseen uudistamiseen17.9.2025 13:33:35 EEST | Tiedote
Kahdeksan suurimman puolueen johto vakuutti olevansa valmis parlamentaariseen työhön kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi keskiviikkona 17.9. Kuntamarkkinoiden Puoluejohdon paneelissa. Kaikki puoluejohtajat jakoivat yhteisen huolen siitä, että väestön ikääntyminen, matala syntyvyys, kaupungistuminen ja keskittyvä maahanmuutto vaikeuttavat kaupunkien ja kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukkaita palveluja. – Kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuutta suuntaavat päätökset ovat poliittisia ja toivon, että näistä asioista voidaan keskustella, sopia ja päättää laajasti yli puoluerajojen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme