Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Uudet ennakkoäänestystavat ja -paikat lisäsivät kiinnostusta kuntavaaleihin

Jaa
Koronapandemian vuoksi kahteen viikkoon pidennetty ennakkoäänestysaika ja monipuoliset äänestyspaikat nostivat kuntavaalien ennakkoäänestysaktiivisuuden 33 prosenttiin. Aikaisemmissa vaaleissa vuonna 2017 ennakkoon äänesti 26,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.

Eniten ennakkoäänestettiin pienimmissä alle 5 000 asukkaan kunnissa ja suurimmissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.

*Ahkerimmin äänestettiin Lestijärvellä (58 %), Utsjoella (53,5 %), Savukoskella (53 %), Kauniaisissa (50,5 %), Kaskisilla (49,4 %), Pellossa (47,5 %), Enontekiöllä (47,2 %), Kinnulassa (46,7 %), Rääkkylässä (45,4 %) ja Kustavissa (45,3 %).

Harvimmin ennakkoäänestyspaikoilla vierailtiin Hyrynsalmella (23,8 %), Uudessakaupungissa (23,4 %), Mustasaaressa (23,4 %), Kotkassa (23,3 %), Luodossa (23,1 %), Laitilassa (22,2 %), Maalahdessa (22,1 %), Uusikaarlepyyssä (21,6 %), Pedersöressä (18,8 %) ja Korsnäsissä, jossa äänesti 14,3 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.

Äänestää pystyi maalla, merellä ja varuskunnissa

Vuoden 2021 kuntavaaleissa oli yhteensä 930 ennakkoäänestyspaikkaa. Tyypillisimmin ennakkoäänestystä on järjestetty kirjastoissa, kunnan- tai kaupungintaloilla, virastoissa ja kauppakeskuksissa. Äänestää on joissain kunnissa voinut myös esimerkiksi uimahalleissa, paloasemilla, teatterissa ja liikkuvissa äänestyspaikoissa.

Koronatilanteen vuoksi monet kunnat ottivat käyttöön ulkoäänestyspaikkoja turvallisen äänestämisen mahdollistamiseksi.

- Pidempi äänestysaika ja monipuoliset äänestyspaikat lisäsivät selvästi kiinnostusta kuntavaaleihin. Etenkin ulkoäänestyspaikoille oli helppo poiketa muiden asioiden lomassa. Kannustamme kuntia jatkossakin pohtimaan erilaisia tapoja ja paikkoja äänestämiseen, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Eniten äänestyspaikkoja oli Helsingissä (37) ja Oulussa (23). Luvut perustuvat oikeusministeriön tietoihin. Keskimääräisesti kunnissa on kolme ennakkoäänestyspaikkaa, mutta tyypillisimmin yksi.

Kuntaliiton tietojen mukaan äänestäminen on sujunut kaikissa kunnissa koronaturvallisesti eikä ongelmia ole ollut.

- Aiempien vaalien perusteella tiedetään, että ennakkoäänestysaktiivisuus ei kaikissa kunnissa heijasta lopullista tulosta. Ruotsinkielisissä kunnissa, esimerkiksi Korsnäsissä ja Pedersöressä, käydään perinteisesti äänestämässä vasta varsinaisena vaalipäivänä ja äänestysprosentit ovat useissa vaaleissa olleet maan korkeimpia.

Kuntavaalien virallinen äänestyspäivä on sunnuntaina 13.6.2021. Tulos varmistetaan 16.6.

*Tiedot perustuvat oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelun tietoihin 8.6.2021 klo 21.

Lisätietoja:

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(a)kuntaliitto.fi

Sirkka-Liisa Piipponen, erityisasiantuntija, p. 050 448 3366, sirkka-liisa.piipponen(a)kuntaliitto.fi

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote

Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.

Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande

Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.

Erot kuntien veroprosenteissa uhkaavat revetä ennennäkemättömiin lukemiin - Kuntaliiton Karhunen: Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä rakenteisiin13.9.2025 08:20:46 EEST | Tiedote

Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille. Muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin, selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä. Jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.

Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvittaisiin vahvemmin hyvinvointialueet11.9.2025 07:11:17 EEST | Tiedote

Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. – Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa. Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.

Kommunerna satsar på barns och ungas välmående – välfärdsområdena behövs som stöd11.9.2025 07:10:56 EEST | Pressmeddelande

Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye