Uudistunut Hakemusten analytiikka -verkkopalvelu kertoo, millaiset polut johtavat työkyvyttömyyteen

Palvelun tiedot perustuvat noin 18 000 Varman asiakkaan eläke- ja kuntoutushakemukseen kolmen viime vuoden ajalta. Datasta ei voi tunnistaa yksittäistä henkilöä.

– Hakemusten analytiikka auttaa asiakkaitamme muodostamaan kokonaisvaltaisen kuvan työntekijöiden työkyvystä ja sen riskitekijöistä tarjoamalla tietoa, jota yrityksellä itsellään ei ole mahdollista tuottaa. Palvelun avulla työpaikat voivat suunnitella vaikuttavia työkyvyn tuen toimenpiteitä, joiden avulla polku työkyvyttömyyteen saadaan katkaistua, työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma kertoo.

Hakemusten analytiikan aineisto kertoo, että merkittävin diagnoosiryhmä hakijoilla on tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (39 prosenttia), keskeisimpänä hakijoiden ilmoittamana työkykyyn vaikuttavana tekijänä on työmäärän lisääntyminen (34 prosenttia) ja yleisimpänä kuormitustekijänä työn fyysinen rasittavuus (47 prosenttia).

Palvelusta tietoa työkyvyttömyyden poluista eri toimialoilla, ammattiryhmissä ja eri-ikäisillä

Hakemusten analytiikka -palvelun tietoja voi suodattaa esimerkiksi yrityksen toimialan, ammattiryhmän ja hakijoiden iän mukaan.

- Tietojen suodatusmahdollisuus tekee hakemusten analytiikasta monipuolisen työkalun, joka mahdollistaa porautumisen työkyvyttömyyden ilmiöihin monesta eri näkökulmasta, kertoo suunnittelija Linda Lehto.

Esimerkiksi asiantuntijatyötä tekevät siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle tyypillisesti yli 55-vuotiaana. Asiantuntijoiden hakemuksista ilmenee, että työkykyä ovat heikentäneet erityisesti työmäärän lisääntyminen ja osaamisen haasteet. Myös työn henkiset kuormitustekijät nousevat esille useissa asiantuntijoiden hakemuksissa.

Nuorilla korostuvat mielenterveysperustaiset työkyvyttömyyseläkkeet. Alle 35-vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 69 prosentilla on ensisijaisena diagnoosina mielenterveyden häiriö. Yli 55-vuotiailla vastaava osuus on 11 prosenttia. Valtaosa (74 prosenttia) toistaiseksi myönnetylle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä nuorista on ensin saanut määräaikaista eläkettä.

Työeläkekuntoutusta voi hakea itse tai oikeus kuntoutukseen tutkitaan Varmassa myös silloin, kun henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä. Hakemusten analytiikan mukaan työeläkekuntoutusta itse hakeneista 61 prosenttia kuntoutui entiseen tai uuteen ammattiin. Sen sijaan alun perin työkyvyttömyyseläkettä hakeneilla prosenttiosuus on vain 20 prosenttia.

- Tämä kertoo siitä, kuinka tärkeää ammatillisen kuntoutuksen onnistumisen kannalta on sen varhainen käynnistäminen ennen kuin työkyvyttömyys on pitkittynyt. Jos ammatillista kuntoutusta tarjotaan hakijalle siinä vaiheessa, kun hän on ehtinyt olla jo pitkään työkyvyttömänä ja päätynyt hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, on hänen vaikea vaihtaa ajatustensa suuntaa ja tähdätä kuntoutuksen avulla takaisin työelämään, toteaa ylilääkäri Jan Schugk.

Analytiikasta saadut havainnot olennaista konkretisoida kehittämistoimiksi

- Hakemusten analytiikka on oivallinen työkalu työpaikoille työkyvyttömyyteen yhteydessä olevia tekijöiden ja siihen johtavien polkujen tarkasteluun. Hakemuksille kertynyt tieto työkyvyttömyyden riskitekijöistä näyttää olevan myös hyvin samansuuntaista kuin kumuloitunut tutkittu tieto työkyvystä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Analytiikan avulla saadut havainnot ja oivallukset on olennaista konkretisoida omalla työpaikalla toiminnaksi ja työkyvyn kehittämistoimenpiteiksi, kertoo tutkimuspäällikkö Auli Airila.

Hakemusten analytiikkatiedot ovat tarjolla Varman yritysasiakkaille asiointipalvelumme Työkyky-osiossa. Yrityskohtaiset tiedot näkyvät niille asiakkaille, joiden henkilöstöllä on vähintään 30 eläkehakemusta kolmen vuoden ajalta, ja tiedot voidaan näin näyttää tietosuojaa vaarantamatta.