Uusi LIFE-hanke parantaa uhanalaisen jokihelmisimpukan tilaa: Lapväärtin-Isojoella kunnostetaan jokihelmisimpukan elinympäristöjä ja perustetaan pikkuraakkujen lastentarhoja

Jokihelmisimpukka on sateenvarjolaji, mikä tarkoittaa, että monet muutkin jokien lajit, kuten taimen, hyötyvät raakun suojelutoimista. Raakut ovat Suomen pitkäikäisimpiä eläimiä ja ne voivat elää jopa 200-vuotiaiksi.Ne viettävät aikaa hautautuneena joenpohjaan ja vaativat huokoisen sorapohjan sekä puhdasta vettä. Yksi raakku suodattaa vuorokaudessa kymmeniä litroja vettä, joten ne ovatkin luonnon omia vedenpuhdistajia. Raakkupoikasen kehitys aikuiseksi on aikaa vievä ja monivaiheinen prosessi, johon sisältyy lohikalan kiduksissa elävä loisvaihe. Raakkukannat ovatkin riippuvaisia myös vesistön lohikalakannoista.

Lapväärtin-Isojoki on siitä erityinen eteläisen Suomen joki, että sen vesissä elää vielä raakkuja, kun monesta muusta joesta ne ovat jo täysin kadonneet. Joen raakkukannat ovat kuitenkin romahtaneet vuosikymmenien takaisesta, ja nykyisin joessa arvellaan elävän vain noin 150 raakkuyksilöä. Raakkujen keskimääräinen ikä Lapväärtin-Isojoessa on noin 50–100 vuotta. Tämä on osoitus siitä, että raakut eivät ole pystyneet enää kymmeniin vuosiin lisääntymään Lapväärtin-Isojoessa.

LIFE-projektissa kunnostetaan Lapväärtin-Isojokeen raakunpoikasille sopivia elinympäristölaikkuja, ”lastentarhoja”, jotta voitaisiin turvata poikasvaiheen elossapysyminen. Nykyisellään joen pohja on liettynyt ja sieltä puuttuvat hapekkaat sorapohjat, joita raakunpoikaset tarvitsevat selviytyäkseen. Lisäksi projektissa siirretään kymmeniä vuosia vanhoja raakkuja Lapväärtin-Isojoesta kuntoutumaan Konneveden tutkimuslaitokselle ”lemmenlomalle". Tutkimuslaitoksen tarkoin säädellyissä vesioloissa raakut pystyvät taas lisääntymään, ja siellä syntyneitä pikkuraakkuja siirretään kasvamaan takaisin kotijokeensa, niille varta vasten muokattuihin lastentarhoihin. Projektin yhteydessä kartoitetaan myös raakun isäntäkalojen tilaa joessa.

Hankkeen avulla pystytään turvaamaan uhanalaisten raakkukantojen säilyminen Lapväärtin-Isojoessa. Raakkujen poikasten kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä ja kuuden vuoden mittainen hanke mahdollistaa hitaasti lisääntyvän raakun suojelun.

Projektissa ovat mukana Suomessa Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ruotsalaiset projektipartnerit ovat Länsstyrelsen i Norrbottens län, Sportfiskarna, SCA Skog AB sekä Sveaskog Förvaltnings AB. Projektin virolaiset partnerit ovat State Forest Management Centre sekä Tarton yliopisto.

Projektilla on myös yhdeksän osarahoittajaa, jotka rahoittavat projektia noin 2,6 miljoonalla eurolla: ympäristöministeriö, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, R Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö, WWF Finland, Swedish Agency for Marine and Water Management sekä Viron ympäristöministeriö. Hankkeen kokonaisbudjetti on liki 15,9 miljoonaa euroa.