Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Uusi LIFE-hanke parantaa uhanalaisen jokihelmisimpukan tilaa: Lapväärtin-Isojoella kunnostetaan jokihelmisimpukan elinympäristöjä ja perustetaan pikkuraakkujen lastentarhoja

Jaa

Euroopan komissio on myöntänyt noin 9,5 miljoonaa euroa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjen parantamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima kuusivuotinen LIFE Revives -projekti alkoi syyskuun alussa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on käytettävissä noin 580 000 euroa hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen kansallinen rahoitus Länsi-Suomessa koostuu suurelta osin Ympäristöministeriön Helmi-ohjelman rahoituksesta.

Jokihelmisimpukat viettävät aikaa hautautuneena joenpohjaan ja vaativat huokoisen sorapohjan sekä puhdasta vettä. Kuva: Jari Ilmonen/Metsähallitus.
Jokihelmisimpukat viettävät aikaa hautautuneena joenpohjaan ja vaativat huokoisen sorapohjan sekä puhdasta vettä. Kuva: Jari Ilmonen/Metsähallitus.

Jokihelmisimpukka on sateenvarjolaji, mikä tarkoittaa, että monet muutkin jokien lajit, kuten taimen, hyötyvät raakun suojelutoimista. Raakut ovat Suomen pitkäikäisimpiä eläimiä ja ne voivat elää jopa 200-vuotiaiksi.Ne viettävät aikaa hautautuneena joenpohjaan ja vaativat huokoisen sorapohjan sekä puhdasta vettä. Yksi raakku suodattaa vuorokaudessa kymmeniä litroja vettä, joten ne ovatkin luonnon omia vedenpuhdistajia. Raakkupoikasen kehitys aikuiseksi on aikaa vievä ja monivaiheinen prosessi, johon sisältyy lohikalan kiduksissa elävä loisvaihe. Raakkukannat ovatkin riippuvaisia myös vesistön lohikalakannoista.

Lapväärtin-Isojoki on siitä erityinen eteläisen Suomen joki, että sen vesissä elää vielä raakkuja, kun monesta muusta joesta ne ovat jo täysin kadonneet. Joen raakkukannat ovat kuitenkin romahtaneet vuosikymmenien takaisesta, ja nykyisin joessa arvellaan elävän vain noin 150 raakkuyksilöä. Raakkujen keskimääräinen ikä Lapväärtin-Isojoessa on noin 50–100 vuotta. Tämä on osoitus siitä, että raakut eivät ole pystyneet enää kymmeniin vuosiin lisääntymään Lapväärtin-Isojoessa.

LIFE-projektissa kunnostetaan Lapväärtin-Isojokeen raakunpoikasille sopivia elinympäristölaikkuja, ”lastentarhoja”, jotta voitaisiin turvata poikasvaiheen elossapysyminen. Nykyisellään joen pohja on liettynyt ja sieltä puuttuvat hapekkaat sorapohjat, joita raakunpoikaset tarvitsevat selviytyäkseen. Lisäksi projektissa siirretään kymmeniä vuosia vanhoja raakkuja Lapväärtin-Isojoesta kuntoutumaan Konneveden tutkimuslaitokselle ”lemmenlomalle". Tutkimuslaitoksen tarkoin säädellyissä vesioloissa raakut pystyvät taas lisääntymään, ja siellä syntyneitä pikkuraakkuja siirretään kasvamaan takaisin kotijokeensa, niille varta vasten muokattuihin lastentarhoihin. Projektin yhteydessä kartoitetaan myös raakun isäntäkalojen tilaa joessa.

Hankkeen avulla pystytään turvaamaan uhanalaisten raakkukantojen säilyminen Lapväärtin-Isojoessa. Raakkujen poikasten kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä ja kuuden vuoden mittainen hanke mahdollistaa hitaasti lisääntyvän raakun suojelun.

Projektissa ovat mukana Suomessa Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ruotsalaiset projektipartnerit ovat Länsstyrelsen i Norrbottens län, Sportfiskarna, SCA Skog AB sekä Sveaskog Förvaltnings AB. Projektin virolaiset partnerit ovat State Forest Management Centre sekä Tarton yliopisto.

Projektilla on myös yhdeksän osarahoittajaa, jotka rahoittavat projektia noin 2,6 miljoonalla eurolla: ympäristöministeriö, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, R Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö, WWF Finland, Swedish Agency for Marine and Water Management sekä Viron ympäristöministeriö. Hankkeen kokonaisbudjetti on liki 15,9 miljoonaa euroa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ryhmäpäällikkö Jyrki Latvala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, p. 0295 027 861

Kuvat

Jokihelmisimpukat viettävät aikaa hautautuneena joenpohjaan ja vaativat huokoisen sorapohjan sekä puhdasta vettä. Kuva: Jari Ilmonen/Metsähallitus.
Jokihelmisimpukat viettävät aikaa hautautuneena joenpohjaan ja vaativat huokoisen sorapohjan sekä puhdasta vettä. Kuva: Jari Ilmonen/Metsähallitus.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Saukkojärven säännöstelyn muuttamistarvetta kartoitetaan (Etelä-Pohjanmaa)12.10.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Alavudella sijaitseva Saukkojärvi kuuluu Nurmonjoen latvajärviin, joita säännöstellään vuonna 1964 annetulla vesilain mukaisella luvalla. Säännöstelystä vastaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Latvajärvillä on meneillään säännöstelyn tarkistamishanke, jonka tarkoituksena on muuttaa säännöstelylupaa vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita ja muuttuneita ilmasto-olosuhteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme