Uusi proteiinilähde: bioprosessointi tuo vehnäleseiden proteiinit ravintokäyttöön

Vehnä on maapallon merkittävimpiä viljakasveja. Sen jyvistä käytetään ravinnoksi pääosin sisimmät osat, joista tehdään tärkkelyspitoista ydinvehnäjauhoa. Jyvän uloimmat kerrokset, joita nimitetään leseeksi, sekä jyvän tyvessä sijaitseva alkio poistetaan jauhatuksessa. Kuoriosien ja alkion jättäminen mukaan jauhoihin muuttaisi niiden leivontaominaisuuksia.

Jyvän eri osien erottelusta syntyy vuosittain yli sata miljoonaa tonnia sivutuotetta, jossa on melko korkea valkuaisainepitoisuus. Siitä huolimatta se menee ihmisravinnon näkökulmasta hukkaan, koska esimerkiksi leseen sisältämiin proteiineihin on vaikea päästä käsiksi.

– Ne piilottelevat sitkeän ja kuituisen aleuronikerroksen soluseinien sisällä. Ihmisen ruoansulatus ei pysty pilkkomaan kuitusoluseiniä, joten myös proteiinit jäävät imeytymättä, sanoo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Elisa Arte.

Hän on väitöstutkimuksessaan onnistunut vapauttamaan leseen sisältämät arvokkaat proteiinit ravintokäyttöön ja tuottanut uudentyyppistä kasviproteiinia elintarvikkeiden raaka-aineiksi. Tavoitteeseen on päästy optimoidulla bioprosessoinnilla eli käyttämällä soluseiniä hajottavia entsyymejä sekä maitohappo- ja hiivakäymistä.

Käsittelyn avulla Elisa Arte on saanut leseiden sisältämien proteiinien liukoisuutta kasvatettua merkittävästi. Samalla proteiinien ravitsemuksellinen laatu ja teknologiset ominaisuudet ovat parantuneet.

_________________________________

ETM Elisa Arte väittelee 15.11.2019 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Bioprocess-induced changes in wheat bran protein bioavailability, nutritional quality and technological functionality". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Walter-sali, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2.