Uusi proteiinilähde: bioprosessointi tuo vehnäleseiden proteiinit ravintokäyttöön
Vehnäleseitä on tähän asti käytetty lähinnä rehuna tai bioetanolin raaka-aineena. Maitohappo- ja hiivakäymisen sekä entsyymien avulla vehnäleseiden sisältämät proteiinit voidaan hyödyntää ihmisravintona.
Vehnä on maapallon merkittävimpiä viljakasveja. Sen jyvistä käytetään ravinnoksi pääosin sisimmät osat, joista tehdään tärkkelyspitoista ydinvehnäjauhoa. Jyvän uloimmat kerrokset, joita nimitetään leseeksi, sekä jyvän tyvessä sijaitseva alkio poistetaan jauhatuksessa. Kuoriosien ja alkion jättäminen mukaan jauhoihin muuttaisi niiden leivontaominaisuuksia.
Jyvän eri osien erottelusta syntyy vuosittain yli sata miljoonaa tonnia sivutuotetta, jossa on melko korkea valkuaisainepitoisuus. Siitä huolimatta se menee ihmisravinnon näkökulmasta hukkaan, koska esimerkiksi leseen sisältämiin proteiineihin on vaikea päästä käsiksi.
– Ne piilottelevat sitkeän ja kuituisen aleuronikerroksen soluseinien sisällä. Ihmisen ruoansulatus ei pysty pilkkomaan kuitusoluseiniä, joten myös proteiinit jäävät imeytymättä, sanoo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Elisa Arte.
Hän on väitöstutkimuksessaan onnistunut vapauttamaan leseen sisältämät arvokkaat proteiinit ravintokäyttöön ja tuottanut uudentyyppistä kasviproteiinia elintarvikkeiden raaka-aineiksi. Tavoitteeseen on päästy optimoidulla bioprosessoinnilla eli käyttämällä soluseiniä hajottavia entsyymejä sekä maitohappo- ja hiivakäymistä.
Käsittelyn avulla Elisa Arte on saanut leseiden sisältämien proteiinien liukoisuutta kasvatettua merkittävästi. Samalla proteiinien ravitsemuksellinen laatu ja teknologiset ominaisuudet ovat parantuneet.
_________________________________
ETM Elisa Arte väittelee 15.11.2019 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Bioprocess-induced changes in wheat bran protein bioavailability, nutritional quality and technological functionality". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Walter-sali, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa Arte, elisa.arte@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
LunchBunch – Kuinka kouluruokailu selättää ilmastokriisin? Kutsu medialle pe 31.1. klo 9-11 Tiedekulma22.1.2020 14:30:41 EET | Kutsu
Ruusuvuoren koulu, Helsinki Think Company ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus etsivät vastausta yhdessä asiantuntijajoukon kanssa.
Kodin pelikasvatuksen tulee perustua ymmärrykseen, ei rajoittamiseen22.1.2020 08:01:22 EET | Tiedote
Nuoren digitaalisen pelaamisen käsittely vaatii kasvattajalta perehtymistä nuoren elämään ja harrastukseen. Väitöstutkija Mikko Meriläinen peräänkuuluttaa pelisivistystä ja nuorten pelaajien kuuntelemista. Yksittäisiä tilanteita tärkeämpi on kasvatuksen kokonaisuus.
Kutsu: Uni, zoonoosit ja tekoäly – terveys esillä Tiedekulmassa22.1.2020 08:00:00 EET | Tiedote
Kolmatta kertaa järjestettävä Helsinki Health Week esittelee ajankohtaista, terveyteen liittyvää tutkimusta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 28.1.–6.2. Tervetuloa kuulemaan muun muassa tekoälyn mahdollisuuksista lääketieteessä, zoonooseista eli ihmisten ja eläinten välillä tarttuvista taudeista, terveysriskeistä sekä unesta.
Väitös: 1860-luvun nälkävuodet olivat poliittisesti arkaluontoinen aihe kansallisvaltion rakennusvaiheessa21.1.2020 11:24:29 EET | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että nälkävuosista vaikeneminen Suomessa liittyy itse nälkävuosien tapahtumiin ja nälkävuosien jälkeisen ajan poliittisiin jännitteisiin.
Lääkeseulonta ja geenisakset avasivat uusia mahdollisuuksia syövän immunologisessa hoidossa21.1.2020 08:00:00 EET | Tiedote
Tutkijat löysivät keinoja CAR-T-soluhoidon tehostamiseen.
Uusi sydämen vajaatoiminnalle altistava geenivirhe löytyi20.1.2020 09:32:32 EET | Tiedote
Suomalaistutkijat ovat tunnistaneet uuden sydämen vajaatoiminnan geneettisen alttiustekijän sydänlihaksen toimintaan vaikuttavasta TRIM55-geenistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme