Uusi ryhmätyönohjausmalli toimii esimiesten ja asiantuntijoiden työhyvinvoinnin, oppimisen ja positiivisen energian kiihdyttämönä

Uudenlaisella ryhmätyönohjausmallilla pyritään ennaltaehkäisevästi tavoittelemaan psyykkisesti ja sosiaalisesti tervettä, tuottavaa ja hyvinvoivaa työympäristöä.
Vanteen ajankohtainen tutkimusaihe pureutuu nykyajan hektiseen työelämään. Se on yksi keskeinen osatekijä kokonaiselämän kuormitusyhtälössä, joka aiheuttaa pahoinvointia niin työssä kuin vapaa-ajalla.
Työpahoinvointi näkyy erilaisina fyysisinä ja psyykkisinä oireina kuten työssä jaksamisen ja ajankäytön ongelmina, stressinä, vuorovaikutuksen haasteina, työmotivaation ja työhyvinvoinnin puutteena, sairauspoissaoloina ja lopulta työkyvyttömyytenä. COVID-19 pandemia on entisestään korostanut jaksamiseen, (työ)pahoinvointiin sekä mielenterveyteen liittyviä haasteita maailmanlaajuisesti. Tämän vuoksi erilaiset työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät menetelmät, kuten ryhmätyönohjaus, ovatkin nousseet keskeisiksi yksilöiden työssä jaksamisen tukijoiksi ja työhyvinvoinnin kehittämisen työkaluiksi.
Vanteen laadullinen tapaustutkimus toteutettiin ICT- sekä sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa, joissa järjestettyihin ryhmätyönohjauksiin osallistui kaikkiaan 12 esimiestä ja 6 asiantuntijaa. Tutkija itse toimi kyseisten kolmen ryhmätyönohjausprosessin vetäjänä. Tutkimusaineisto koostui työnohjausryhmissä käydyistä keskusteluista ja muistiinpanoista.
Esimiesten ja asiantuntijoiden ryhmätyönohjausmalli pohjautuu neljään kokemukselliseen oppimiseen liittyvään teoriaan. Samankaltaista esimiesten ja asiantuntijoiden ryhmätyönohjauksen teoriamallinnusta ei ole tutkijan parhaan tietämyksen mukaan aiemmin esitetty.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavalla KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli toimi ohjatuissa ryhmätyönohjausistunnoissa, miten istunnot konkreettisesti etenivät, miten mallia kehitettiin ja miten malli toimi työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä.
— KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli osoittautui toimivaksi menetelmäksi työstä nousevien haastavien kokemusten kuten negatiivisten tunteiden, vuorovaikutuksen ongelmien sekä ajankäytön haasteiden läpikäymiseksi ja mahdolliseksi ratkaisemiseksi, kertoo työterveyspsykologi Tarja Vanne väitöskirjan keskeisistä tuloksista.
— Malli tarjosi ohjattaville yhteisiä sosiaalisia ja reflektiivisiä kollegafoorumeita luottamuksellisiin keskusteluihin ratkaisukeskeiseltä pohjalta.
— Ryhmätyönohjaus toimi myös tunnekuormituksen tunnesäiliönä eli ”kompostorina”, jossa muut ohjattavat ottivat vuorossa olevan ohjattavan tunteita vastaan ja palauttivat ne ”pureskellumpana” takaisin. Näin ohjattava sai uutta ”kasvualustaa” esimies- ja asiantuntijatyössä toimimiseen sekä kokemukselliseen oppimiseen.
Vanteen kehittämään malliin pohjautuvat ryhmätyönohjaukset osoittautuivat toimivan myös esimiesohjattavien ”modernina rippituolina”, jossa esimiehet nostivat työhönsä liittyviä ongelmia tai tekemiään ”virheitä” esille toivoen saavansa niihin palautetta. Muut ohjattavat puolestaan antoivat heille tukea, rohkaisua, ”synninpäästöä” sekä uusia ratkaisuideoita. Johtopäätöksenä todettiin, että tilaisuuksia palautteen antamiseksi ja saamiseksi kollegojen välillä oli organisaatioissa järjestetty liian vähän.
KIRSTU-ryhmätyönohjausmallin avulla ohjatut ryhmätyönohjaukset osoittautuivat työnohjattavien arvioiden perusteella toimivaksi työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmäksi.
Työhyvinvointia lisääviä oppimiskokemuksia olivat muun muassa lisääntynyt oman toiminnan tarkastelu, rohkeuden kasvaminen työn haasteisiin puuttumisessa, omien rajojen hahmotuskyvyn lisääntyminen, vuorovaikutustaitojen ja itseluottamuksen kehittyminen sekä käytännön ajanhallintatyökalujen saaminen. Positiiviset psyykkiset muutokset ilmenivät innostuksen, ilon, myötätunnon sekä positiivisen energian lisääntymisenä.
Tutkimuksen uutuusarvo työelämälle on oppimisteorioihin pohjautuva sekä käytännön ohjaustilanteissa testattu ja kehitetty ratkaisukeskeinen KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli. Mallin keskeisimpänä kohderyhmänä ovat turbulentissa toimintaympäristössä työskentelevät esimiehet ja asiantuntijat, joiden työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työssä jaksamisen haasteisiin se tarjoaa käytännön työkalun. Mallia voidaan hyödyntää myös työnohjauksen ja -ohjaajien opetustyössä.
YTM, työterveyspsykologi, sosiaalipsykologi ja työnohjaaja Tarja Vanne työskentelee työterveyspsykologina Finla Työterveys Oy:ssä muun muassa lyhytterapian, työnohjauksen sekä työhyvinvointiin liittyvien haasteiden parissa.
YTM Tarja Vanteen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Ratkaisukeskeinen ryhmätyönohjaus esimiesten ja asiantuntijoiden kokemuksellisen oppimisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen salissa K103, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Sauli Puukari Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena toimii professori Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tarja Vanne
tarja.vanne@live.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme