Uusi ryhmätyönohjausmalli toimii esimiesten ja asiantuntijoiden työhyvinvoinnin, oppimisen ja positiivisen energian kiihdyttämönä
Uudenlaisella ryhmätyönohjausmallilla pyritään ennaltaehkäisevästi tavoittelemaan psyykkisesti ja sosiaalisesti tervettä, tuottavaa ja hyvinvoivaa työympäristöä.
Vanteen ajankohtainen tutkimusaihe pureutuu nykyajan hektiseen työelämään. Se on yksi keskeinen osatekijä kokonaiselämän kuormitusyhtälössä, joka aiheuttaa pahoinvointia niin työssä kuin vapaa-ajalla.
Työpahoinvointi näkyy erilaisina fyysisinä ja psyykkisinä oireina kuten työssä jaksamisen ja ajankäytön ongelmina, stressinä, vuorovaikutuksen haasteina, työmotivaation ja työhyvinvoinnin puutteena, sairauspoissaoloina ja lopulta työkyvyttömyytenä. COVID-19 pandemia on entisestään korostanut jaksamiseen, (työ)pahoinvointiin sekä mielenterveyteen liittyviä haasteita maailmanlaajuisesti. Tämän vuoksi erilaiset työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät menetelmät, kuten ryhmätyönohjaus, ovatkin nousseet keskeisiksi yksilöiden työssä jaksamisen tukijoiksi ja työhyvinvoinnin kehittämisen työkaluiksi.
Vanteen laadullinen tapaustutkimus toteutettiin ICT- sekä sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa, joissa järjestettyihin ryhmätyönohjauksiin osallistui kaikkiaan 12 esimiestä ja 6 asiantuntijaa. Tutkija itse toimi kyseisten kolmen ryhmätyönohjausprosessin vetäjänä. Tutkimusaineisto koostui työnohjausryhmissä käydyistä keskusteluista ja muistiinpanoista.
Esimiesten ja asiantuntijoiden ryhmätyönohjausmalli pohjautuu neljään kokemukselliseen oppimiseen liittyvään teoriaan. Samankaltaista esimiesten ja asiantuntijoiden ryhmätyönohjauksen teoriamallinnusta ei ole tutkijan parhaan tietämyksen mukaan aiemmin esitetty.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavalla KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli toimi ohjatuissa ryhmätyönohjausistunnoissa, miten istunnot konkreettisesti etenivät, miten mallia kehitettiin ja miten malli toimi työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä.
— KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli osoittautui toimivaksi menetelmäksi työstä nousevien haastavien kokemusten kuten negatiivisten tunteiden, vuorovaikutuksen ongelmien sekä ajankäytön haasteiden läpikäymiseksi ja mahdolliseksi ratkaisemiseksi, kertoo työterveyspsykologi Tarja Vanne väitöskirjan keskeisistä tuloksista.
— Malli tarjosi ohjattaville yhteisiä sosiaalisia ja reflektiivisiä kollegafoorumeita luottamuksellisiin keskusteluihin ratkaisukeskeiseltä pohjalta.
— Ryhmätyönohjaus toimi myös tunnekuormituksen tunnesäiliönä eli ”kompostorina”, jossa muut ohjattavat ottivat vuorossa olevan ohjattavan tunteita vastaan ja palauttivat ne ”pureskellumpana” takaisin. Näin ohjattava sai uutta ”kasvualustaa” esimies- ja asiantuntijatyössä toimimiseen sekä kokemukselliseen oppimiseen.
Vanteen kehittämään malliin pohjautuvat ryhmätyönohjaukset osoittautuivat toimivan myös esimiesohjattavien ”modernina rippituolina”, jossa esimiehet nostivat työhönsä liittyviä ongelmia tai tekemiään ”virheitä” esille toivoen saavansa niihin palautetta. Muut ohjattavat puolestaan antoivat heille tukea, rohkaisua, ”synninpäästöä” sekä uusia ratkaisuideoita. Johtopäätöksenä todettiin, että tilaisuuksia palautteen antamiseksi ja saamiseksi kollegojen välillä oli organisaatioissa järjestetty liian vähän.
KIRSTU-ryhmätyönohjausmallin avulla ohjatut ryhmätyönohjaukset osoittautuivat työnohjattavien arvioiden perusteella toimivaksi työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmäksi.
Työhyvinvointia lisääviä oppimiskokemuksia olivat muun muassa lisääntynyt oman toiminnan tarkastelu, rohkeuden kasvaminen työn haasteisiin puuttumisessa, omien rajojen hahmotuskyvyn lisääntyminen, vuorovaikutustaitojen ja itseluottamuksen kehittyminen sekä käytännön ajanhallintatyökalujen saaminen. Positiiviset psyykkiset muutokset ilmenivät innostuksen, ilon, myötätunnon sekä positiivisen energian lisääntymisenä.
Tutkimuksen uutuusarvo työelämälle on oppimisteorioihin pohjautuva sekä käytännön ohjaustilanteissa testattu ja kehitetty ratkaisukeskeinen KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli. Mallin keskeisimpänä kohderyhmänä ovat turbulentissa toimintaympäristössä työskentelevät esimiehet ja asiantuntijat, joiden työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työssä jaksamisen haasteisiin se tarjoaa käytännön työkalun. Mallia voidaan hyödyntää myös työnohjauksen ja -ohjaajien opetustyössä.
YTM, työterveyspsykologi, sosiaalipsykologi ja työnohjaaja Tarja Vanne työskentelee työterveyspsykologina Finla Työterveys Oy:ssä muun muassa lyhytterapian, työnohjauksen sekä työhyvinvointiin liittyvien haasteiden parissa.
YTM Tarja Vanteen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Ratkaisukeskeinen ryhmätyönohjaus esimiesten ja asiantuntijoiden kokemuksellisen oppimisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen salissa K103, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Sauli Puukari Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena toimii professori Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tarja Vanne
tarja.vanne@live.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme