Tampereen yliopisto

Uusi ryhmätyönohjausmalli toimii esimiesten ja asiantuntijoiden työhyvinvoinnin, oppimisen ja positiivisen energian kiihdyttämönä

Jaa

YTM Tarja Vanne tutki väitöskirjassaan ratkaisukeskeisen ryhmätyönohjauksen tarjoamia mahdollisuuksia tukea esimiehiä ja asiantuntijoita haastavien työelämän tilanteiden käsittelyssä. Tutkimus osoitti, että Vanteen kehittämän kokemuksellisiin oppimisteorioihin pohjautuvan ratkaisukeskeisen KIRSTU-ryhmätyönohjausmallin mukaiset työohjaukset toimivat esimiesten ja asiantuntijoiden oppimisen ja työhyvinvoinnin kehittäjänä, positiivisen energian kiihdyttämönä sekä tunnekuorman ”kompostorina”.

Tarja Vanne. Kuva: Nelli Vanne
Tarja Vanne. Kuva: Nelli Vanne

Uudenlaisella ryhmätyönohjausmallilla pyritään ennaltaehkäisevästi tavoittelemaan psyykkisesti ja sosiaalisesti tervettä, tuottavaa ja hyvinvoivaa työympäristöä.

Vanteen ajankohtainen tutkimusaihe pureutuu nykyajan hektiseen työelämään. Se on yksi keskeinen osatekijä kokonaiselämän kuormitusyhtälössä, joka aiheuttaa pahoinvointia niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Työpahoinvointi näkyy erilaisina fyysisinä ja psyykkisinä oireina kuten työssä jaksamisen ja ajankäytön ongelmina, stressinä, vuorovaikutuksen haasteina, työmotivaation ja työhyvinvoinnin puutteena, sairauspoissaoloina ja lopulta työkyvyttömyytenä. COVID-19 pandemia on entisestään korostanut jaksamiseen, (työ)pahoinvointiin sekä mielenterveyteen liittyviä haasteita maailmanlaajuisesti. Tämän vuoksi erilaiset työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät menetelmät, kuten ryhmätyönohjaus, ovatkin nousseet keskeisiksi yksilöiden työssä jaksamisen tukijoiksi ja työhyvinvoinnin kehittämisen työkaluiksi.

Vanteen laadullinen tapaustutkimus toteutettiin ICT- sekä sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa, joissa järjestettyihin ryhmätyönohjauksiin osallistui kaikkiaan 12 esimiestä ja 6 asiantuntijaa. Tutkija itse toimi kyseisten kolmen ryhmätyönohjausprosessin vetäjänä. Tutkimusaineisto koostui työnohjausryhmissä käydyistä keskusteluista ja muistiinpanoista.

Esimiesten ja asiantuntijoiden ryhmätyönohjausmalli pohjautuu neljään kokemukselliseen oppimiseen liittyvään teoriaan. Samankaltaista esimiesten ja asiantuntijoiden ryhmätyönohjauksen teoriamallinnusta ei ole tutkijan parhaan tietämyksen mukaan aiemmin esitetty.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavalla KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli toimi ohjatuissa ryhmätyönohjausistunnoissa, miten istunnot konkreettisesti etenivät, miten mallia kehitettiin ja miten malli toimi työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä.

— KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli osoittautui toimivaksi menetelmäksi työstä nousevien haastavien kokemusten kuten negatiivisten tunteiden, vuorovaikutuksen ongelmien sekä ajankäytön haasteiden läpikäymiseksi ja mahdolliseksi ratkaisemiseksi, kertoo työterveyspsykologi Tarja Vanne väitöskirjan keskeisistä tuloksista.

— Malli tarjosi ohjattaville yhteisiä sosiaalisia ja reflektiivisiä kollegafoorumeita luottamuksellisiin keskusteluihin ratkaisukeskeiseltä pohjalta.

— Ryhmätyönohjaus toimi myös tunnekuormituksen tunnesäiliönä eli ”kompostorina”, jossa muut ohjattavat ottivat vuorossa olevan ohjattavan tunteita vastaan ja palauttivat ne ”pureskellumpana” takaisin. Näin ohjattava sai uutta ”kasvualustaa” esimies- ja asiantuntijatyössä toimimiseen sekä kokemukselliseen oppimiseen.

Vanteen kehittämään malliin pohjautuvat ryhmätyönohjaukset osoittautuivat toimivan myös esimiesohjattavien ”modernina rippituolina”, jossa esimiehet nostivat työhönsä liittyviä ongelmia tai tekemiään ”virheitä” esille toivoen saavansa niihin palautetta. Muut ohjattavat puolestaan antoivat heille tukea, rohkaisua, ”synninpäästöä” sekä uusia ratkaisuideoita. Johtopäätöksenä todettiin, että tilaisuuksia palautteen antamiseksi ja saamiseksi kollegojen välillä oli organisaatioissa järjestetty liian vähän.

KIRSTU-ryhmätyönohjausmallin avulla ohjatut ryhmätyönohjaukset osoittautuivat työnohjattavien arvioiden perusteella toimivaksi työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmäksi.

Työhyvinvointia lisääviä oppimiskokemuksia olivat muun muassa lisääntynyt oman toiminnan tarkastelu, rohkeuden kasvaminen työn haasteisiin puuttumisessa, omien rajojen hahmotuskyvyn lisääntyminen, vuorovaikutustaitojen ja itseluottamuksen kehittyminen sekä käytännön ajanhallintatyökalujen saaminen. Positiiviset psyykkiset muutokset ilmenivät innostuksen, ilon, myötätunnon sekä positiivisen energian lisääntymisenä.

Tutkimuksen uutuusarvo työelämälle on oppimisteorioihin pohjautuva sekä käytännön ohjaustilanteissa testattu ja kehitetty ratkaisukeskeinen KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli. Mallin keskeisimpänä kohderyhmänä ovat turbulentissa toimintaympäristössä työskentelevät esimiehet ja asiantuntijat, joiden työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työssä jaksamisen haasteisiin se tarjoaa käytännön työkalun. Mallia voidaan hyödyntää myös työnohjauksen ja -ohjaajien opetustyössä.

YTM, työterveyspsykologi, sosiaalipsykologi ja työnohjaaja Tarja Vanne työskentelee työterveyspsykologina Finla Työterveys Oy:ssä muun muassa lyhytterapian, työnohjauksen sekä työhyvinvointiin liittyvien haasteiden parissa.

YTM Tarja Vanteen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Ratkaisukeskeinen ryhmätyönohjaus esimiesten ja asiantuntijoiden kokemuksellisen oppimisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen salissa K103, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Sauli Puukari Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena toimii professori Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tarja Vanne
tarja.vanne@live.com

Kuvat

Tarja Vanne. Kuva: Nelli Vanne
Tarja Vanne. Kuva: Nelli Vanne
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet ja muutoskeskustelut käynnistyvät29.11.2021 13:08:24 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston keskitettyjä tukipalveluja koskevat yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 16.11. Työnantaja on 29.11. antanut työntekijöiden edustajille selvityksen päätöksistä ja jatkavasta organisaatiosta. Työsuhteen päättämistä, uusien tehtävien tarjoamista tai eläkkeelle siirtymistä koskevien muutoskeskustelujen kutsut lähetetään 29.-30.11. niille työntekijöille, joita muutos koskee.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme