Uusi tutkimushanke selvittää ensimmäistä kertaa, esiintyykö Suomen asuntolainamarkkinoilla etnisyyteen perustuvaa syrjintää

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden hanke tarttuu ensimmäistä kertaa Suomessa asuntolainamarkkinoiden yhdenvertaisuuteen. Koneen Säätiön tuella vuonna 2022 toteutettava tutkimushanke selvittää Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja hyödyntäen, onko asuntovelallisen etnisyys yhteydessä lainasta maksettuun korkoon, kun muut vaikuttavat tekijät vakioidaan.

”Samalla kun esimerkiksi työmarkkinoillamme etnisen syrjinnän on osoitettu olevan arkipäivää, ei ilmiötä ole rahoitusmarkkinoilla tutkittu”, kertoo hankkeen vastaava tutkija, tutkijatohtori Niilo Luotonen.

”Yhdenvertaisuus asuntolainoituksessa liittyy kiinteästi yhteiskuntamme taloudelliseen yhdenvertaisuuteen. Toivon hankkeemme tuovan faktoja julkiseen keskusteluun sekä aktivoivan pankkeja yhdenvertaisuuden varmistamisessa.”

Lisäksi tutkijat tekevät kyselytutkimuksen selvittääkseen tilastoissa piiloon jääviä tekijöitä, joiden vuoksi lainat voisivat olla tietyissä väestöryhmissä harvinaisempia tai kalliimpia kuin muissa.

Kallista syrjintää

Niilo Luotonen muistuttaa, että omistusasuminen on suomalaisten keskeisin tapa kerryttää varallisuutta. Asuntolainatta jääminen voi hidastaa vaurastumista – tai tehdä siitä mahdotonta, mikä lisää varallisuuseroja.

Viime vuosien tutkimukset maailmalta osoittavat, että syrjintä on pankkisektoria sitkeästi vaivaava ongelma. Muun muassa UC Berkeley -yliopiston tutkijat ovat havainneet, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat kansalaiset maksavat Yhdysvalloissa asuntolainoistaan enemmän korkoa sekä suurempia kuluja kuin luottokelpoisuudeltaan vastaavat valkoiset kansalaiset. Pelkästään korkoeron kustannus yhdysvaltalaisille vähemmistölainaajille on vuosittain arviolta 450 miljoonaa dollaria. Vähemmistöjen asuntolainahakemukset myös hylätään verrattavia valkoisia useammin, vaikka päätöksen tekisi algoritmi.

Yhdysvalloissa HMDA-laki velvoittaa pankit raportoimaan julkisesti käsittelemänsä asuntolainahakemukset sekä myöntämänsä lainat. Tilastoitaviin tietoihin sisältyvät mahdollisen hylkäämissyyn lisäksi muun muassa hakijan ikä, sukupuoli, etnisyys, ”rotu” (race) ja tulotaso sekä lainan summa ja korkomarginaali. Raportointipakko on mahdollistanut myös tieteellisten tutkimusten tekemisen.

Suomessa HMDA:n kaltaista läpinäkyvää järjestelmää ei ole, vaan tiedot lainapäätöksistä perusteineen jäävät pankkien sisäisiin tietojärjestelmiin. Yhdenvertaisuuden toteutumista on ulkopuolelta liki mahdoton vertailla. Osin tästä syystä myöskään tutkimustietoa asuntolainapäätösten yhdenvertaisuudesta Suomessa ei ole ollut.

Suomi on Euroopan komission Being black in the EU -selvityksen (2018) mukaan Euroopan rasistisimpia maita, ja työmarkkinoillamme esiintyy tutkitusti voimakasta syrjintää oletetun etnisyyden perusteella. Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulee pankkeihin liittyen vuosittain kymmeniä valituksia, joista hyvin monen taustalla on yhdenvertaisuusvaltuutetun arvion mukaan syrjintää.

”Mahdolliset varallisuusvaikutukset eivät ulottuisi ainoastaan heihin, joita syrjitään, vaan perintöjen kautta myös näiden jälkeläisiin”, Luotonen toteaa.

”Mikäli syrjintä kohdistuisi jo ennestään heikossa sosioekonomisessa asemassa oleviin vähemmistöihin, lisäisi se yhteiskunnan eriarvoisuutta pitkälle tulevaisuuteen.”

Hankkeen aikataulu ja lisätietoja:

Hankkeen tulokset valmistuvat pääosin syksyllä 2022. Vastaava tutkija Niilo Luotonen avaa tutkimuksen taustaa ja lähtökohtia tarkemmin Ruskeat Tytöt Median uudessa numerossa, joka ilmestyy 3. kesäkuuta.