Uutta yritysten yhteistoimintaa koskevaa lakia on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä tammikuusta 2019 alkaen. Työryhmän työ päättyi syyskuun lopussa. Kokonaisuudistuksen lausuntokierros jatkuu 15. tammikuuta 2021 asti.

– Esitys uudeksi yhteistoimintalaiksi on Akavan mielestä tavoitteiltaan oikeansuuntainen. Uudistuksen tavoitteina on varmistaa riittävät oikeudet henkilöstön tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, jatkuvaan vuoropuheluun, työhyvinvoinnin edistämiseen ja osaamisen kehittämiseen, toteaa johtava asiantuntija Miia Kannisto.

– Akava pitää tärkeänä, että laki uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti niin, että se tukee paremmin työpaikkojen yhteistoimintaa ja turvaa mielekkään, turvallisen ja tuottavan työelämän. Lausuntokierrokselle lähtenyt esitys ei Akavan mielestä kuitenkaan vastaa kaikilta osin hallitusohjelman tavoitteita, Kannisto jatkaa.

Hallitusohjelmassa on myös todettu, että työelämän luottamuksen ja työpaikkojen yhteistoiminnan vahvistamiseksi parannetaan henkilöstön osallisuutta ja asemaa sekä yhteistoimintamenettelyssä että muutoin yritysten päätöksenteossa. Kirjauksen mukaan arvioidaan nykyisen hallintoedustuslain soveltamisraja ottaen huomioon pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan erityispiirteet.

– Esityksessä uudeksi yhteistoimintalaiksi hallintoedustuslain henkilöstön edustusta koskevat säännökset on siirretty yhteistoimintalakiin, mutta soveltamisraja on pysynyt samana. Akava pitää tärkeänä, että hallintoedustuslain mukaista vaatimus työsuhteessa olevan henkilöstön määrästä alennetaan nykyisestä 150 työntekijästä 100 työntekijään, Kannisto huomauttaa.

Eurooppalaisissa tutkimuksissa on käynyt selkeästi ilmi, että hallintoedustuksen tai vastaavan järjestelmän toimiessa yrityksessä hyvin, yritys hyötyy paremman muutosvalmiuden, kilpailukyvyn ja työhyvinvoinnin sekä pidempien työurien ansiosta. Tätä kautta hyötyvät myös yrityksen työntekijät.

Tutustu työryhmän mietintöön
https://akava.fi/yhteistoimintalain-uudistamista-valmistelleen-tyoryhman-mietinto/