Uusien asuntolainojen korot nousivat maaliskuussa 2022
Uusien asuntolainojen keskikorko oli 0,87 % maaliskuussa 2022. Keskikorko on noussut selvästi (0,15 prosenttiyksikköä) viimeisten kuuden kuukauden aikana. Viimeksi keskikorko oli korkeampi marraskuussa 2018. Sekä omistus- että sijoitusasuntolainojen korko on noussut. Uusien omistusasuntolainojen keskikorko oli 0,85 % maaliskuussa 2022. Samaan aikaan uusien sijoitusasuntolainojen korko oli korkeampi, 1,05 %.
Maaliskuun 2022 aikana asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, oli vielä negatiivinen, mutta huhtikuussa 2022 se oli pitkästä aikaa positiivinen. Viimeaikaiseen uusien asuntolainojen keskikoron[1] nousuun arvioidaan vaikuttaneen lisääntynyt korkosuojausten hankinta. Korkosuojauksella kotitalous voi varautua tuleviin koron muutoksiin. Viimeisen puolen vuoden aikana uusien asuntolainojen korot ovat nousseet lähes kaikissa takaisinmaksuaikaluokissa. Pääsääntöisesti pidempien asuntolainojen korot ovat nousseet hieman enemmän.
Maaliskuussa 2022 uusia asuntolainoja nostettiin 1,9 mrd. euron edestä, mikä on 8 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana, mutta 12 % enemmän kuin kaksi vuotta sitten juuri pandemian alkaessa. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 160 milj. euroa. Maaliskuun 2022 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli asuntolainoja yhteensä 107,3 mrd. euroa, mistä sijoitusasuntolainoja oli 8,8 mrd. euroa. Sijoitusasuntolainakannan vuosikasvuvauhti (7,8 %) oli nopeampaa kuin omistusasuntolainakannan (3,2 %).
Lainat
Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli maaliskuun 2022 lopussa kulutusluottoja 16,7 mrd. euroa ja muita lainoja 18,2 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[2] maaliskuussa 3,0 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 530 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski helmikuusta ja oli 1,4 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli maaliskuun lopussa 100,0 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 40,2 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli maaliskuun 2022 lopussa 110,6 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 101,7 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,1 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat maaliskuussa 63 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli maaliskuussa 0,41 %.
Lisätietoja antavat
Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 31.5.2022 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Keskikorkoon vaikuttavat korkosuojausten kustannukset. Korkosuojattuja lainoja ei pysty erittelemään pankkitilastoista.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Inlåningen från hushållen var den största genom tiderna i november 20257.1.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Inlåningen från hushållen har ökat 2025 samtidigt som inlåningsräntorna har sjunkit. Inlåningen har ökat i alla inlåningsformer. Dessutom ingick finländska företag i november rikligt med nya avtal om tidsbunden inlåning.
Kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin marraskuussa 20257.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kasvattaneet talletuksiaan vuonna 2025 samaan aikaan kun talletusten korot ovat laskeneet. Talletukset ovat kasvaneet kaikissa talletusmuodoissa. Lisäksi suomalaiset yritykset solmivat marraskuussa runsaasti uusia määräaikaistalletussopimuksia.
Households' deposit stock at all-time high in November 20257.1.2026 10:00:00 EET | Press release
Households have increased their deposits in 2025 while interest rates on deposits have declined. Deposits have grown in all deposit categories. In addition, Finnish corporations concluded a high volume of new agreements on deposits with agreed maturity in November.
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme