Uusien opintolainojen keskikorko lähellä nollaa — opintolainakanta ylitti 5 mrd. euroa

Elokuussa 2021 opintolainoja nostettiin 196 milj. euron edestä, mikä on 20 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien opintolainojen keskikorko oli ennätyksellisen alhainen (0,10 %). Opintolainat ovat valtiontakauksen myötä vähäriskisiä pankeille, mikä näkyy myös opintolainojen pieninä marginaaleina. Marginaalin lisäksi opintolainojen korkotasoon vaikuttaa lainan viitekorko. Elokuussa nostetuista opintolainoista 95 % oli euriborsidonnaisia[1] ja niiden keskikorko oli 0,06 %. Pankkien omiin viitekorkoihin sidottujen uusien opintolainojen keskikorko oli selvästi korkeampi (0,84 %).
Edellisvuoden tapaan myös vuoden 2021 kesäkuukausina opintolainoja nostettiin tavallista enemmän. Kesä-heinäkuussa opintolainoja nostettiin yhteensä 84 milj. euron edestä, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 2020 vastaavana aikana, mutta 64 % enemmän kuin kesä-heinäkuussa vuonna 2019.
Runsaiden nostomäärien vuoksi opintolainakanta ylitti ensimmäistä kertaa 5 mrd. euron rajan ja oli 5,1 mrd. euroa elokuussa 2021. Opintolainakannan kasvuvauhti oli edelleen nopeaa (13,4 %), vaikka kasvuvauhti onkin hidastunut vuodesta 2018 saakka. Opintolainojen määrää ovat kasvattaneet vuoden 2017 opintotukiuudistuksen seurauksena suurentuneet lainaerät sekä lainanottajien määrän kasvu. Alhainen korkotaso on myös kasvattanut opintolainojen suosiota. Kelan tilastojen mukaan maksettujen opintolainahyvitysten määrä on kasvanut viime vuosina, mikä puolestaan on hieman hidastanut opintolainakannan kasvua.
Opintolainakannan keskikorko on laskenut jo vuoden 2012 alusta alkaen, ja sama kehitys on jatkunut myös viimeisen vuoden aikana. Samanaikaisesti euriborsidonnaisten lainojen osuus on kasvanut merkittävästi. Elokuussa 2021 lainakannan keskikorko oli 0,29 %. Euriborsidonnaisten lainojen osuus lainakannasta oli 83 %, mikä on 36 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Muiden kuin euriborsidonnaisten opintolainojen kannan keskikorko oli 0,87 % elokuun 2021 lopussa.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat elokuussa 2021 uusia asuntolainoja 1,8 mrd. euron edestä, mikä on 118 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 10,0 %. Asuntolainojen kanta oli elokuun 2021 lopussa 105,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 4,3 %. Sijoitusasuntolainojen osuus asuntolainakannasta oli 8,0 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli elokuun lopussa kulutusluottoja 16,6 mrd. euroa ja muita lainoja 18 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) elokuussa 1,8 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski hieman heinäkuusta ja oli 1,64 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli elokuun lopussa 95,8 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 38,5 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli elokuun 2021 lopussa 108,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 98,9 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,5 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat elokuussa 48 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli elokuussa 0,20 %.
Lisätietoja antavat
Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 1.11.2021 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Vuoden 2021 elokuussa 12 kuukauden euribor oli keskimäärin −0,50 %.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Det är inte läge att skjuta upp lösningarna för Finlands offentliga finanser19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands offentliga finanser befinner sig alltjämt långt från balans. För att vända skuldsättningsutvecklingen krävs en betydande konsolidering av de offentliga finanserna och investeringar i tillväxt. Höjningen av de nödvändiga försvarsutgifterna försvårar den offentligfinansiella konsolideringen. Inflationen i euroområdet ligger på målet och ekonomin har vuxit något snabbare än förutsett.
Suomen julkisen talouden ratkaisuja ei kannata lykätä19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen talous on edelleen kaukana tasapainosta. Velkaantumiskehityksen kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista ja investointeja kasvuun. Välttämättömien puolustusmenojen kasvattaminen vaikeuttaa tasapainottamista. Euroalueella inflaatio on tavoitteessa ja talous on kasvanut hieman ennustettua paremmin.
Finland’s decisions on public finances should not be postponed19.12.2025 11:00:00 EET | Press release
Finland’s public finances are still far from being in balance. Reversing the rise in public debt will require considerable fiscal consolidation and investments in growth. An expansion of essential defence spending will hamper the fiscal adjustment process. Inflation in the euro area is at target, and growth in the euro area economy has been slightly higher than forecast.
Återhämtningen i Finlands ekonomi går sakta framåt19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands ekonomi lämnar snart perioden med svag tillväxt bakom sig, men ingen kraftig tillväxt väntas under åren framöver. Inflationen är fortsatt måttfull och sysselsättningen stiger gradvis. Den stramare handelspolitiken och globala politiska osäkerheter samt eventuella åtgärder för konsolidering av de offentliga finanserna kastar en skugga över tillväxtutsikterna för ekonomin i Finland. De offentliga finanserna uppvisar alltjämt ett djupt underskott.
Suomen talouden elpyminen etenee maltillisesti19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen talouden hitaan kasvun jakso on jäämässä taakse, mutta voimakasta kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Inflaatio pysyy maltillisena ja työllisyys kohenee vähitellen. Talouden kasvunäkymiä varjostavat kauppapolitiikan kiristyminen ja kansainvälisen politiikan epävarmuudet sekä mahdolliset julkisen talouden sopeutustoimet. Julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

