Uusien opintolainojen keskikorko lähellä nollaa — opintolainakanta ylitti 5 mrd. euroa
30.9.2021 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote

Elokuussa 2021 opintolainoja nostettiin 196 milj. euron edestä, mikä on 20 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien opintolainojen keskikorko oli ennätyksellisen alhainen (0,10 %). Opintolainat ovat valtiontakauksen myötä vähäriskisiä pankeille, mikä näkyy myös opintolainojen pieninä marginaaleina. Marginaalin lisäksi opintolainojen korkotasoon vaikuttaa lainan viitekorko. Elokuussa nostetuista opintolainoista 95 % oli euriborsidonnaisia[1] ja niiden keskikorko oli 0,06 %. Pankkien omiin viitekorkoihin sidottujen uusien opintolainojen keskikorko oli selvästi korkeampi (0,84 %).
Edellisvuoden tapaan myös vuoden 2021 kesäkuukausina opintolainoja nostettiin tavallista enemmän. Kesä-heinäkuussa opintolainoja nostettiin yhteensä 84 milj. euron edestä, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 2020 vastaavana aikana, mutta 64 % enemmän kuin kesä-heinäkuussa vuonna 2019.
Runsaiden nostomäärien vuoksi opintolainakanta ylitti ensimmäistä kertaa 5 mrd. euron rajan ja oli 5,1 mrd. euroa elokuussa 2021. Opintolainakannan kasvuvauhti oli edelleen nopeaa (13,4 %), vaikka kasvuvauhti onkin hidastunut vuodesta 2018 saakka. Opintolainojen määrää ovat kasvattaneet vuoden 2017 opintotukiuudistuksen seurauksena suurentuneet lainaerät sekä lainanottajien määrän kasvu. Alhainen korkotaso on myös kasvattanut opintolainojen suosiota. Kelan tilastojen mukaan maksettujen opintolainahyvitysten määrä on kasvanut viime vuosina, mikä puolestaan on hieman hidastanut opintolainakannan kasvua.
Opintolainakannan keskikorko on laskenut jo vuoden 2012 alusta alkaen, ja sama kehitys on jatkunut myös viimeisen vuoden aikana. Samanaikaisesti euriborsidonnaisten lainojen osuus on kasvanut merkittävästi. Elokuussa 2021 lainakannan keskikorko oli 0,29 %. Euriborsidonnaisten lainojen osuus lainakannasta oli 83 %, mikä on 36 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Muiden kuin euriborsidonnaisten opintolainojen kannan keskikorko oli 0,87 % elokuun 2021 lopussa.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat elokuussa 2021 uusia asuntolainoja 1,8 mrd. euron edestä, mikä on 118 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 10,0 %. Asuntolainojen kanta oli elokuun 2021 lopussa 105,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 4,3 %. Sijoitusasuntolainojen osuus asuntolainakannasta oli 8,0 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli elokuun lopussa kulutusluottoja 16,6 mrd. euroa ja muita lainoja 18 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) elokuussa 1,8 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski hieman heinäkuusta ja oli 1,64 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli elokuun lopussa 95,8 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 38,5 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli elokuun 2021 lopussa 108,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 98,9 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,5 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat elokuussa 48 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli elokuussa 0,20 %.
Lisätietoja antavat
Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 1.11.2021 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Vuoden 2021 elokuussa 12 kuukauden euribor oli keskimäärin −0,50 %.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Suomen Pankin järjestämä Maksufoorumi 27.5.202621.5.2026 09:00:00 EEST | Kutsu
Tilaisuuden teemat ovat maksamisen ekosysteemin muutos ja maksupetosten torjunta.
Kraftfull finansiell reglering nödvändig för att skydda mot kriser20.5.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det finansiella systemet i Finland är fortsatt stabilt, fastän internationella konflikter tidvis har skakat finansmarknaden och de stigande marknadsräntorna har fått bostadshandeln att bromsa in. Kraftfulla regler för banker skyddar mot finanskriser och stöder hållbar ekonomisk tillväxt. Man bör inte ge avkall på de finländska bankernas och låntagarnas slagkraftighet. En djupare europeisk kapitalmarknad skulle ge fart åt tillväxten och förstärka Europas strategiska autonomi.
Vahvaa rahoitussääntelyä tarvitaan suojaksi kriiseiltä20.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka kansainväliset konfliktit ovat ajoittain ravisuttaneet rahoitusmarkkinoita ja markkinakorkojen nousu on hidastanut asuntokauppaa. Vahva pankkisääntely suojaa finanssikriiseiltä ja tukee kestävää talouskasvua. Suomalaisten pankkien ja lainanottajien iskunkestävyydestä ei tulisi tinkiä. Syvemmät eurooppalaiset pääomamarkkinat vauhdittaisivat kasvua ja vahvistaisivat Euroopan strategista autonomiaa.
Strong financial regulation needed for shielding against crises20.5.2026 10:00:00 EEST | Press release
Finland’s financial system has remained stable, although financial markets have been shaken at times by international conflicts and the housing market has slowed due to the rise in market interest rates. Strong banking regulation provides protection against financial crises and underpins sustainable economic growth. The resilience of Finnish banks and borrowers should not be compromised. Deeper European capital markets would boost growth and strengthen Europe’s strategic autonomy.
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 20.5. rahoitusjärjestelmän vakaudesta13.5.2026 13:55:34 EEST | Kutsu
Miten ajankohtaiset kansainväliset konfliktit vaikuttavat talouteen ja rahoitusjärjestelmään? Miten voidaan jatkossakin turvata Suomen pankkisektorin ja lainanottajien riskinkestävyys? Miltä asuntomarkkinoilla näyttää? Mikä olisi yhteisen eurooppalaisen talletussuojan merkitys?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

