Uusien opintolainojen keskikorko lähellä nollaa — opintolainakanta ylitti 5 mrd. euroa
Elokuussa 2021 opintolainoja nostettiin 196 milj. euron edestä, mikä on 20 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien opintolainojen keskikorko oli ennätyksellisen alhainen (0,10 %). Opintolainat ovat valtiontakauksen myötä vähäriskisiä pankeille, mikä näkyy myös opintolainojen pieninä marginaaleina. Marginaalin lisäksi opintolainojen korkotasoon vaikuttaa lainan viitekorko. Elokuussa nostetuista opintolainoista 95 % oli euriborsidonnaisia[1] ja niiden keskikorko oli 0,06 %. Pankkien omiin viitekorkoihin sidottujen uusien opintolainojen keskikorko oli selvästi korkeampi (0,84 %).
Edellisvuoden tapaan myös vuoden 2021 kesäkuukausina opintolainoja nostettiin tavallista enemmän. Kesä-heinäkuussa opintolainoja nostettiin yhteensä 84 milj. euron edestä, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 2020 vastaavana aikana, mutta 64 % enemmän kuin kesä-heinäkuussa vuonna 2019.
Runsaiden nostomäärien vuoksi opintolainakanta ylitti ensimmäistä kertaa 5 mrd. euron rajan ja oli 5,1 mrd. euroa elokuussa 2021. Opintolainakannan kasvuvauhti oli edelleen nopeaa (13,4 %), vaikka kasvuvauhti onkin hidastunut vuodesta 2018 saakka. Opintolainojen määrää ovat kasvattaneet vuoden 2017 opintotukiuudistuksen seurauksena suurentuneet lainaerät sekä lainanottajien määrän kasvu. Alhainen korkotaso on myös kasvattanut opintolainojen suosiota. Kelan tilastojen mukaan maksettujen opintolainahyvitysten määrä on kasvanut viime vuosina, mikä puolestaan on hieman hidastanut opintolainakannan kasvua.
Opintolainakannan keskikorko on laskenut jo vuoden 2012 alusta alkaen, ja sama kehitys on jatkunut myös viimeisen vuoden aikana. Samanaikaisesti euriborsidonnaisten lainojen osuus on kasvanut merkittävästi. Elokuussa 2021 lainakannan keskikorko oli 0,29 %. Euriborsidonnaisten lainojen osuus lainakannasta oli 83 %, mikä on 36 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Muiden kuin euriborsidonnaisten opintolainojen kannan keskikorko oli 0,87 % elokuun 2021 lopussa.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat elokuussa 2021 uusia asuntolainoja 1,8 mrd. euron edestä, mikä on 118 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 10,0 %. Asuntolainojen kanta oli elokuun 2021 lopussa 105,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 4,3 %. Sijoitusasuntolainojen osuus asuntolainakannasta oli 8,0 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli elokuun lopussa kulutusluottoja 16,6 mrd. euroa ja muita lainoja 18 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) elokuussa 1,8 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski hieman heinäkuusta ja oli 1,64 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli elokuun lopussa 95,8 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 38,5 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli elokuun 2021 lopussa 108,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 98,9 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,5 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat elokuussa 48 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli elokuussa 0,20 %.
Lisätietoja antavat
Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 1.11.2021 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Vuoden 2021 elokuussa 12 kuukauden euribor oli keskimäärin −0,50 %.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme