Uusien opintolainojen keskikorko lähellä nollaa — opintolainakanta ylitti 5 mrd. euroa

Elokuussa 2021 opintolainoja nostettiin 196 milj. euron edestä, mikä on 20 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien opintolainojen keskikorko oli ennätyksellisen alhainen (0,10 %). Opintolainat ovat valtiontakauksen myötä vähäriskisiä pankeille, mikä näkyy myös opintolainojen pieninä marginaaleina. Marginaalin lisäksi opintolainojen korkotasoon vaikuttaa lainan viitekorko. Elokuussa nostetuista opintolainoista 95 % oli euriborsidonnaisia[1] ja niiden keskikorko oli 0,06 %. Pankkien omiin viitekorkoihin sidottujen uusien opintolainojen keskikorko oli selvästi korkeampi (0,84 %).
Edellisvuoden tapaan myös vuoden 2021 kesäkuukausina opintolainoja nostettiin tavallista enemmän. Kesä-heinäkuussa opintolainoja nostettiin yhteensä 84 milj. euron edestä, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 2020 vastaavana aikana, mutta 64 % enemmän kuin kesä-heinäkuussa vuonna 2019.
Runsaiden nostomäärien vuoksi opintolainakanta ylitti ensimmäistä kertaa 5 mrd. euron rajan ja oli 5,1 mrd. euroa elokuussa 2021. Opintolainakannan kasvuvauhti oli edelleen nopeaa (13,4 %), vaikka kasvuvauhti onkin hidastunut vuodesta 2018 saakka. Opintolainojen määrää ovat kasvattaneet vuoden 2017 opintotukiuudistuksen seurauksena suurentuneet lainaerät sekä lainanottajien määrän kasvu. Alhainen korkotaso on myös kasvattanut opintolainojen suosiota. Kelan tilastojen mukaan maksettujen opintolainahyvitysten määrä on kasvanut viime vuosina, mikä puolestaan on hieman hidastanut opintolainakannan kasvua.
Opintolainakannan keskikorko on laskenut jo vuoden 2012 alusta alkaen, ja sama kehitys on jatkunut myös viimeisen vuoden aikana. Samanaikaisesti euriborsidonnaisten lainojen osuus on kasvanut merkittävästi. Elokuussa 2021 lainakannan keskikorko oli 0,29 %. Euriborsidonnaisten lainojen osuus lainakannasta oli 83 %, mikä on 36 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Muiden kuin euriborsidonnaisten opintolainojen kannan keskikorko oli 0,87 % elokuun 2021 lopussa.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat elokuussa 2021 uusia asuntolainoja 1,8 mrd. euron edestä, mikä on 118 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 10,0 %. Asuntolainojen kanta oli elokuun 2021 lopussa 105,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 4,3 %. Sijoitusasuntolainojen osuus asuntolainakannasta oli 8,0 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli elokuun lopussa kulutusluottoja 16,6 mrd. euroa ja muita lainoja 18 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) elokuussa 1,8 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski hieman heinäkuusta ja oli 1,64 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli elokuun lopussa 95,8 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 38,5 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli elokuun 2021 lopussa 108,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 98,9 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,5 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat elokuussa 48 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli elokuussa 0,20 %.
Lisätietoja antavat
Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 1.11.2021 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Vuoden 2021 elokuussa 12 kuukauden euribor oli keskimäärin −0,50 %.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Internationella valutafonden ger ut en landrapport om Finlands ekonomi19.1.2026 10:10:00 EET | Nyheter
Internationella valutafonden (IMF) har slutfört sin årliga utvärdering av det ekonomiska läget och de ekonomiska utsikterna för Finland. Utvärderingen grundar sig på diskussioner som IMF:s delegation i oktober-november 2025 förde i Finland med myndigheter, forskningsinstitut, privata finansinstitut, arbetsmarknadsparter och andra instanser. Den nu utgivna rapporten representerar IMF:s experters bedömningar och åsikter och den godkändes av IMF:s direktion den 9 januari 2026.
Kansainvälinen valuuttarahasto julkaisee maaraportin Suomen taloudesta19.1.2026 10:10:00 EET | Uutinen
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on saanut päätökseen vuosittaisen arvionsa Suomen talouden tilasta ja näkymistä. Arvio perustuu keskusteluihin, joita Suomessa loka-marraskuussa 2025 vieraillut IMF:n asiantuntijaryhmä kävi viranomaisten, tutkimuslaitosten, yksityisten rahoituslaitosten, työmarkkinaosapuolten ja muiden tahojen kanssa. Nyt julkaistu raportti edustaa IMF:n asiantuntijoiden arvioita ja näkemyksiä, ja se hyväksyttiin IMF:n johtokunnassa 9.1.2026.
Finlands Bank har ställt upp nya klimatetappmål för investeringsverksamheten och uppdaterat sina principer för ansvarsfulla investeringar16.1.2026 10:00:00 EET | Nyheter
Finlands Banks direktion har fattat beslut om nya klimatetappmål som styr bankens investeringsverksamhet mot nettonollutsläpp senast 2050. De uppdaterade målen ligger i linje med tidigare uppnådda etappmål, som var vägledande för verksamheten fram till 2025.
Suomen Pankki asetti sijoitustoiminnalle uudet ilmastovälitavoitteet ja päivitti vastuullisen sijoittamisen periaatteet16.1.2026 10:00:00 EET | Uutinen
Suomen Pankin johtokunta on päättänyt uusista ilmastovälitavoitteista, jotka ohjaavat pankin sijoitustoimintaa kohti hiilineutraalisuutta viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Päivitys jatkaa aiempien välitavoitteiden linjaa, jotka saavutettuina ohjasivat toimintaa vuoden 2025 loppuun saakka.
Bank of Finland sets new interim climate targets for its investment activities and updates its responsible investment principles16.1.2026 10:00:00 EET | News
The Bank of Finland Board has adopted new interim climate targets to guide its investment activities towards carbon neutrality by 2050 at the latest. This update continues the approach of the previous interim targets, which guided activities up to the close of 2025 and which have been attained.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

