Uutta näyttöä koulutuksen merkityksestä aivoterveydelle
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tiedetään heikentävän vanhuusiän kognitiota eli muistia ja muita tiedonkäsittelytaitoja. Helsingin ja Turun yliopistoissa toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako koulutustaso tähän yhteyteen. Age and Ageing -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui yli 4000 suomalaista kaksosta.
Väestön ikääntyessä ja elinodotteen kasvaessa muistisairauksista kärsivien määrä lisääntyy. Muistisairauksien ehkäisyn kannalta on tärkeää saada tarkempaa tietoa muistisairauksille altistavien ja niiltä suojaavien tekijöiden yhteyksistä vanhuuden kognitioon.
– Tutkimuksemme osoitti, että sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten korkea verenpaine, korkea kolesteroli, korkea painoindeksi ja liikkumattomuus, olivat yhteydessä heikompaan vanhuusiän muistiin ja tiedonkäsittelytaitoihin. Tämä yhteys oli vahvempi vähän koulutetuilla, kertoo tutkimuksen toteuttanut tutkijatohtori Paula Iso-Markku Helsingin yliopistosta.
Löydös korostaa lapsuuden ja nuoruuden koulutuksen merkitystä dementian ennaltaehkäisyssä.
– Löydöksen taustalla olevia mekanismeja ei vielä tunneta, mutta tulokset voivat heijastaa niin sanotun kognitiivisen reservin vaikutusta: korkeammin koulutetut näyttäisivät kestävän matalammin koulutettuja paremmin dementian riskitekijöitä, toteaa tutkimuksesta vastannut Akatemiatutkija Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta.
Kaksostutkimusaineisto mahdollisti myös geneettisten tekijöiden ja yhteisten ympäristötekijöiden vaikutuksen tarkastelun. Yhteisillä ympäristötekijöillä tarkoitetaan samassa perheessä kasvaneen kaksosparin jäsenistä samankaltaisia tekeviä ympäristötekijöitä, kuten yhteistä sosioekonomista taustaa ja kasvuympäristöä, esimerkiksi perheen ruokailu- ja liikuntatottumuksia.
Kun tutkijat tarkastelivat kaksosia, joiden sydäntautiriski oli samankaltainen, korkeampi koulutus ennusti parempaa vanhuusiän muistia ja tiedonkäsittelykykyä. Sen sijaan kaksosilla, joilla oli samanlainen koulutustausta, sydän- ja verisuonitautien riskitekijät eivät olleet yhteydessä vanhuusiän kognitiiviseen suoriutumiseen. Löydökset viittaavat siihen, että koulutuksen ja vanhuusiän kognition yhteys olisi geeneistä ja yhteisistä ympäristötekijöistä riippumaton, kun taas sydän- ja verisuonitautiriskitekijöiden yhteys vanhuuden kognitioon selittyisi geeneillä ja yhteisillä ympäristötekijöillä.
– Tutkimustulokset eivät kyseenalaista terveellisten elintapojen tärkeyttä, vaan korostavat perheympäristön tärkeyttä niiden luomisessa sekä koulutuksen tärkeyttä dementian ennaltaehkäisyssä, kiteyttää Paula Iso-Markku.
Tutkimuksen aineistona oli Helsingin yliopiston vanhempi kaksoskohorttitutkimus. Tutkimukseen osallistuneet ovat vastanneet sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä sekä koulutusta koskeviin kysymyksiin vuosina 1975, 1981 ja 1990 toteutetuissa kyselytutkimuksissa (keskimäärin 46-vuotiaana ja kaikkiaan 31 – 59-vuotiaina). Vuosina 1999–2007 ja 2013–2017 on osallistujien kognitiivista suoriutumista arvioitu kahdella dementian seulomiseen tarkoitetulla puhelinhaastattelulla. Tutkimukseen osallistujat olivat keskimäärin 73-vuotiaita puhelinhaastattelun aikaan.
Age and Ageing -lehdessä julkaistu tutkimus on avoimesti luettavissa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Juho Vainion säätiö.
Alkuperäinen julkaisu:
Paula Iso-Markku, Jaakko Kaprio, Noora Lindgrén, Juha O. Rinne & Eero Vuoksimaa. Education as a moderator of middle-age cardiovascular risk factor – old-age cognition relationships: testing cognitive reserve hypothesis in epidemiological study. Age and Ageing, Volume 51, Issue 2, February 2022, afab228, https://doi.org/10.1093/ageing/afab228
Lisätietoja:
Paula Iso-Markku, LT, tutkijatohtori, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto, puh. +35850 428 4611
Eero Vuoksimaa, PsT, Akatemiatutkija, ryhmänjohtaja, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto, puh. +358294127586
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme