Uutuuskirja uranuurtaja-arkkitehti Wivi Lönnistä

3.5.2022 09:36:12 EEST | Kustannusosakeyhtiö Parvs | Tiedote

Jaa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta arkkitehti Wivi Lönnin syntymästä. Uutuuskirja ”Wivi Lönn 1872–1966. Arkkitehti” on ensimmäinen Lönnin arkkitehtuuriin keskittyvä monografiateos, jonka kirjoittajia ovat Suomen johtavat Wivi Lönn -asiantuntijat.

Wivi Lönn kuului niiden lahjakkaiden nuorten arkkitehtien etujoukkoon, joka toi viime vuosisadan vaihteessa Suomeen täysin uuden arkkitehtuurikäsityksen. Hän oli myös Suomen ensimmäinen nainen, jolla oli itsenäinen arkkitehtitoimisto. Lönnin suunnittelijantyö jatkui 1800-luvun lopulta 1950-luvulle ja käsitti valtavan määrän toteutuneita suunnitelmia julkisista rakennuksista ja teollisuuden kohteista asuinrakennuksiin sekä yksityisiin kesähuviloihin niin Suomessa kuin ulkomailla. Kuitenkin Wivi Lönn pudotettiin elinaikanaan säännönmukaisesti pois suomalaisen arkkitehtuurin historian yleisesityksistä.

Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti Renja Suominen-Kokkonen luo yleiskatsauksen Wivi Lönnin elämäntyöhön: opinnoista ensimmäisiin suunnittelutehtäviin, itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ja useiden merkkirakennusten arkkitehdiksi.

Arkkitehtuurimuseon vs. tutkimus- ja tietopalvelupäällikkö Petteri Kummala keskittyy artikkelissaan Lönnin julkisiin rakennuksiin, joiden kautta hahmottuu keskeisiä piirteitä Lönnin arkkitehtuurin ominaislaadusta.

Rakennustutkija Anna-Leena Lehto tarkastelee Wivi Lönniä asuinrakennusten arkkitehtina. Tämä Lönnin tuotannon osa-alue on vähemmän tunnettu, vaikka se lukumäärällisesti muodostaakin selvästi laajimman kokonaisuuden hänen työluettelossaan.

Taidehistorioitsija Susanna Aaltonen paneutuu artikkelissaan Lönnin matkoihin. Matkustelu oli Lönnille suoranainen elämäntapa ja etenkin ensimmäiseen maailmansotaan saakka keskeinen keino ammatilliseen kehittymiseen.

Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Hanna Tyvelä keskittyy Lönnin uran tärkeimpiin yhteistyöverkostoihin. Vaikka Lönn etenkin uransa alkupuolella voitti useita kutsukilpailuita, hänen toimintansa arkkitehtina ei perustunut kilpailumenestykseen, vaan suoriin toimeksiantoihin.

Kirjan julkistamistilaisuus järjestetään Arkkitehtuurimuseossa sunnuntaina 22.5.2022 klo 11–12.30 (10/5/0 € tai Museokortti, ennakkoilmoittautuminen, Kasarmikatu 24, Helsinki). Teoksen kirjoittajat Susanna Aaltonen, Anna-Leena Lehto ja Hanna Tyvelä keskustelevat Wivi Lönnin elämäntyöstä.

Eläköön Wivi Lönn! -näyttely Arkkitehtuurimuseossa 29.4.2022–8.1.2023

Arkkitehtuurimuseo järjestää lisäksi 20.–22.5.2022 viikonlopun mittaisen festivaalin, jossa kokoonnutaan Wivi Lönnin ja hänen seuraajiensa työn äärelle pohtimaan monitaiteisesti ja -tieteisesti arkkitehtuurin ja sukupuolen suhdetta.

Avainsanat

arkkitehti arkkitehtuuri Arkkitehtuurimuseo Naisarkkitehti rakennusperintö Wivi Lönn

Yhteyshenkilöt

Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs

Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fi

Kuvat

Wivi Lönn vuonna 1915.
Kuva: Keski-Suomen museo — Wivi Lönn vuonna 1915. Kuva: Keski-Suomen museo

Uusi ylioppilastalo oli Wivi Lönnin ja Armas Lindgrenin
ensimmäinen yhteistyö. Kuva: Aukusti Heinonen — Uusi ylioppilastalo oli Wivi Lönnin ja Armas Lindgrenin ensimmäinen yhteistyö. Kuva: Aukusti Heinonen

Tampereen suomalaisen tyttökoulun portaikko. Kuva: Aukusti Heinonen

Estonia-teatteri nykyasussaan.
Kuva: Martin Siplane, Eesti arhitektuurimuuseum — Estonia-teatteri nykyasussaan. Kuva: Martin Siplane, Eesti arhitektuurimuuseum

Tampereen paloaseman perspektiivipiirustus. Kuva: Pirkanmaan palolaitos

Wivin Lönnin postikortti vuodelta1897. ”Ensimmäinen ulkomaanmatkani Tukholmaan. Asuin hotel Örnsköldissa viikon ja vietin aikani pääasiallisesti näyttelyssä. Päivä Drotningholmissa.”

Suomen Naisarkkitehtien Yhdistys Architectan perustamissanat lausuttiin nuorempien naisarkkitehtien Wivi Lönnille toukokuussa 1942 järjestämien 70-vuotisyntymäpäiväjuhlien yhteydessä. Syntymäpäiville oli kutsuttu kaikki Suomen naisarkkitehdit juhlimaan arkkitehtuurin pioneerinaista.Kuva: Kansallisarkisto

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uudenmaankatu 26 A 3a
00120 HELSINKI

https://parvs.fi/

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Ateneumin taiteilijat -kirjasarja täydentyy – vuorossa Albert Edelfelt24.10.2025 10:38:15 EEST | Tiedote

Albert Edelfelt (1854–1905) on yksi maamme rakastetuimmista taiteilijoista. Hän oli suomalaisen taiteen uudistaja ja yksi ensimmäisistä ulkoilmamaalareista Suomessa. Taidehistorioitsija ja historioitsija Maria Vainio-Kurtakko kirjoittaa uutuuskirjassaan Albert Edelfeltin elämästä ja teoksista ajan pohjoismaisten ja eurooppalaisten yhteiskunnallisten kysymysten valossa.

Kyösti Kakkosen lasi- ja keramiikkakokoelma koottuna kahteen englanninkieliseen suurteokseen23.10.2025 11:13:51 EEST | Tiedote

Teokset esittelevät kauppaneuvos Kyösti Kakkosen poikkeuksellisen laajan kokoelman lasi- ja keramiikkataiteen helmet.

Uutuuskirja kokoaa yhteen Stefan Bremerin myyttiset valokuvat Helsingin yöstä17.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Stefan Bremer (s. 1953) on keskeinen nimi suomalaisessa valokuvataiteessa. Hän on tullut tunnetuksi urbaanin yöelämän dokumentoijana.

Helsingin empirearkkitehtuuri saa arvoisensa käsittelyn Mikko Lindqvistin uutuusteoksessa15.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Empirearkkitehtuuri on Helsingin kaupunkikuvan ydin. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778–1840) 1800-luvun alussa suunnittelemat julkiset rakennukset ovat lujittaneet asemansa Helsingin tunnetuimpina ja pysyvimpinä symboleina, ja hänen työnsä käsitti ainutlaatuisella tavalla kokonaisen pääkaupungin suunnittelun ja rakentamisen.

Uutuuskirja Emil Cedercreutzin Maahengen temppelistä3.9.2025 09:27:26 EEST | Tiedote

Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879─1949) oli kiinnostunut kotimaakuntansa Satakunnan talonpoikaisesta perinteestä, ja hän keräsi laajan kokoelman talonpoikaisesineistöä. 1910-luvun alussa hän alkoi suunnitella kokoelmalle omaa museota, Maahengen temppeliä. Se rakennettiin Cedercreutzin taiteilijakodin Harjulan viereen Harjavaltaan vuosina 1916–1942.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme