- Vaasan kehitys on edelleen positiivista. Elinkeinoelämän investoinnit, työllisyys ja väestömäärä ovat kehittymässä suotuisasti. Valtakunnallisissa väestöennusteissa ei ole huomioitu esimerkiksi kuntien taloudellisia investointeja eikä työperäistä maahanmuuttoa, sanoo kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Haasteita talouden suunnitteluun tuovat valtionosuuksien ja verotulojen vaikea ennustettavuus.

- Vuoden 2020 tavoitteena on edelleen kumulatiivisen alijäämän eli 32,9 miljoonan euron kattaminen määräajassa. Talous ei ensi vuonnakaan ole suojassa yllättäviltä ulkoisilta muutoksilta, vs. talousjohtaja Jari Karjalainen jatkaa.

Valtionosuuksien odotetaan kasvavan ensi vuonna 120,5 miljoonaan euroon.

- Vuonna 2020 valtionosuudet ja verotulot nousevat hieman. Vaasan osalta valtionosuudet kasvavat noin kymmenen miljoonaa euroa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä asiaa, että talousarviossa pitää huomioida lomarahojen palautuminen normaalitasoon, sosiaali-ja terveysmenojen kasvu, valtion kaavailemat palvelutason korotukset esimerkiksi koskien varhaiskasvatusta ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta sekä hoitajamitoitukset ja hoitotakuut, kertoo Karjalainen.

Vuoden 2020 vuosikatteeksi tavoitellaan 51,8 miljoonaa euroa, jolloin tilikauden tulos olisi 20,5 miljoonaa euroa plussalla.

Nettoinvestoinnit olisivat noin 45,1 miljoonaa euroa. Kuntaveroksi esitetään 21 prosenttia eli veroa esitetään nostettavan vuoden 2019 tasosta 0,5 prosenttiyksiköllä. Yleistä kiinteistöveroa nostettaisiin 0,1 prosenttiyksiköllä.

Kumulatiivinen alijäämä pyritään kattamaan vuoteen 2021 mennessä. Lainamäärä per asukas putoaisi ensi vuonna 3738 euroon.

Talouden haasteet ovat valtakunnallisia

Negatiivista vuosikatetta odotetaan Suomen kunnista vuonna 2019 tekevän 21 kuntaa ja alijäämää kerryttää 47 kuntaa. Tulevina vuosina määrän uskotaan nousevan ollen vuonna 2023 jo 144 ja 131 kuntaa. Veroprosentin korotuspainetta on Vaasan kokoisista kaupungeista ensivuodelle 17 kunnalla.

Vaasa on poikkeus siinä, että kaupunki tähtää talousarviossaan yli 51 miljoonan euron positiiviseen vuosikatteeseen, vaikka veroprosentin nostopainetta onkin.

Kun Vaasaa vertaa muihin samankokoisiin kaupunkeihin, koko maan keskiarvoon ja Pohjanmaan keskiarvoon, käytetään Vaasassa rahaa esimerkiksi liikenneväyliin, museoihin, kirjastoihin, teatteriin, varhaiskasvatukseen, ammatilliseen koulutukseen, suunterveyden huoltoon ja musiikkiin enemmän kuin muualla.

Vastaavasti vähemmän rahaa laitetaan lukioihin, vammaisten ympärivuorokautiseen asumiseen, ympäristöterveydenhuoltoon, yhdyskuntasuunnitteluun, yleishallintoon ja elinkeinoelämän edistämiseen.

Vuoden 2018 kuntien kustannusrakenteisiin voi tutustua kuntaliiton sivuilla: https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kustannusrakenne

- Talouden haasteet koskevat useita Suomen kuntia. Kuntien menot ovat kasvaneet 3 prosenttia vuosittain, eivätkä verotulot ja valtionosuudet ole riittäneet kuluihin. Kuntien vuoden 2019 tilinpäätökset tulevat olemaan historiallisen surullista luettavaa, Karjalainen pohtii.

Uskoa tulevaisuuteen löytyy

Investointeja tehdään vuonna 2020 maltillisesti. Merkittävimmät investoinnit Vaasan kaupungilla ovat:

Alskatintien muutostyöt (1,8 miljoonaa euroa), Sataman kehittäminen (7,2 miljoonaa euroa), vesi- ja viemärihuolto (7,8 miljoonaa euroa), hallintotalon peruskorjaus (5,6 miljoonaa euroa), muut peruskorjaushankkeet (6,3 miljoonaa euroa), maanhankinta (4 miljoona euroa), jäähallin laajennus (2 miljoonaa euroa), hulevesityöt (800 000 euroa) ja Gerbyn uusi ruotsinkielinen vuokrapäiväkoti (400 000 euroa).

-  Olemme selvittäneet yritysmaailman tulevia investointeja Vaasan seudulla ja näyttää siltä, että lähitulevaisuudessa täällä olisi noin 1,2 miljardin euron investoinnit menossa. Uskoa tulevaisuuteen ja talouteen siis on, summaa Häyry.

Talousarvio vuodelle 2020 käsitellään 4.11. kaupunginhallituksessa ja 18.11. kaupunginvaltuustossa.