Suomen Pankki

Väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuus vaimentavat Suomen talouden pidemmän aikavälin kasvunäkymiä

Jaa

Energian ja elintarvikkeiden jyrkästi nousevat hinnat, tarjonnan pullonkaulat ja pandemian jälkeinen kysynnän elpyminen ovat lisänneet hintapaineita merkittävästi, ja inflaatio on kiihtynyt sekä euroalueella että Suomessa aivan liian nopeaksi. Lokakuussa inflaatio oli euroalueella jo 10,7 %. Sen vuoksi rahapolitiikkaa on kiristetty usean elvyttävän vuoden jälkeen.

”Aloitimme Euroopan keskuspankin neuvostossa rahapolitiikan normalisoinnin vuoden 2021 joulukuussa. Sitä viedään nyt eteenpäin johdonmukaisesti ja määrätietoisesti, jotta inflaatio vakaantuisi keskipitkällä aikavälillä 2 prosentin tavoitteemme mukaiseksi”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn eduskunnan talousvaliokunnan kuulemisessa.

Ennen koronnostojen aloittamista heinäkuussa EKP:n tärkein ohjauskorko oli negatiivinen, –0,5 %. Tällä hetkellä tämä pankkien keskuspankille maksama talletuskorko on 1,5 %. Ohjauskorkoja nostetaan todennäköisesti vielä lisää. Nostamistahti riippuu inflaatio- ja talouskehityksestä.

Suomen haasteista puhuttaessa ei voida sivuuttaa julkista taloutta ja pitemmän aikavälin kasvunäkymiä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF korosti viime viikolla, että Suomen julkista taloutta on keskipitkällä aikavälillä vakautettava huomattavasti, jotta velkasuhde saadaan pienenemään keskipitkällä aikavälillä. ”Meillä on puutteistaan huolimatta melko kelpo hyvinvointiyhteiskunta, mutta tätä nykyä liian pieni kansantalous kannattelemaan sitä. Ikärakenteen muutos ja ilmaston muuttuminen eivät ole enää pitkän aikavälin tai tulevaisuuden ongelmia, vaan niiden vaikutukset näkyvät jo”, tähdentää pääjohtaja Rehn.

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii aktiivisia tuloihin ja menoihin vaikuttavia toimia. Rakenteellinen alijäämä, kasvavat korkomenot ja ikäsidonnaiset menot johtavat kansantaloutemme ylivelkaantumiseen, ellei suuntaa muuteta. Lähtökohdaksi tulisi ottaa pidemmän aikavälin velkakestävyys ja asettaa tavoitteet sen mukaisesti.

Jos väestönkasvun ja koulutuksen nykyiset kehityskulut jatkuvat, uhkana on, että inhimillisen pääoman määrä alkaa vähentyä 2040-luvulla. ”Tulevaisuuden suuri haaste on perinteisen vahvuutemme, koulutetun ja osaavan työvoiman, muuttuminen vakavaksi kasvun pullonkaulaksi. Työvoiman ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen rajoittavat osaavan työvoiman saantia useilla toimialoilla ja ammateissa”, selventää pääjohtaja Rehn. Työvoiman saatavuus on avainkysymys ikääntyvässä Suomessa, mikä asettaa vaatimuksia niin työmarkkinoiden toiminnalle, koulutusjärjestelmälle kuin työperäiselle maahanmuutolle.

Pääjohtaja Olli Rehnin puhe eduskunnan talousvaliokunnassa:

Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin varjossa (suomenpankki.fi)

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Exceptionellt svag efterfrågan på bostadslån i oktober 202230.11.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Nya bostadslån betalades ut för 1,3 miljarder euro i oktober 2022, vilket var cirka en tredjedel mindre än vid motsvarande tid för ett år sedan. Beloppet av utbetalda bostadslån har i oktober senast varit så här lågt 2004. Av de nya utbetalningarna var andelen ägarbostadslån 92,8 % och andelen investeringsbostadslån 7,2 %. Genomsnittsräntan på nya bostadslån steg klart och uppgick till 3,09 % i oktober 2022. Genomsnittsräntan på nya investeringsbostadslån (3,34 %) var högre än genomsnittsräntan på ägarbostadslån (3,07 %). Den överenskomna årliga räntan på utestående bostadslån (107,7 miljarder euro) beskriver hushållens ränteutgifter för samtliga bostadslån. Den årliga räntan steg i oktober och var 1,55 %. Föregående gång var den överenskomna årliga räntan på utestående bostadslån högre än så i februari 2013. Räntan på utestående bostadslån följer med dröjsmål räntan på nya utbetalningar, när räntorna på lånestocken uppdateras i samband med bostadslånens räntejusteringar. Också hushåll

October 2022 sees exceptionally low level of housing loan drawdowns30.11.2022 10:00:00 EET | Press release

In October 2022, drawdowns of new housing loans totalled EUR 1.3 billion, a decline of one-third year-on-year. The last time the level of housing loan drawdowns was equally low in October was in 2004. Of the new drawdowns, owner-occupied housing loans accounted for 92.8% and investment property loans for 7.2%. The average interest rate on new housing loans rose notably in October 2022, to 3.09%. The average interest rate on investment property loans (3.34%) was higher than that on owner-occupied housing loans (3.07%). The annualised agreed rate (AAR) on the stock of housing loans (EUR 107.7 billion) reflects households’ interest payments on all housing loans. In October 2022, the AAR rose to 1.55%. The last time the AAR on the housing loan stock stock exceeded this level was in February 2013. The interest rate on the housing loan stock follows the interest rate on new drawdowns with a lag, as the rate on the housing loan stock is adjusted when the rate on housing loans is reset. Intere

Asuntolainoja nostettiin poikkeuksellisen vähän lokakuussa 202230.11.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Uusia asuntolainoja nostettiin 1,3 mrd. euron edestä lokakuussa 2022, mikä oli noin kolmannes vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Näin vähän asuntolainanostoja on tehty lokakuussa viimeksi vuonna 2004. Uusista nostoista omistusasuntolainojen osuus oli 92,8 % ja sijoitusasuntolainojen 7,2 %. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi selvästi ja oli 3,09 % lokakuussa 2022. Uusien sijoitusasuntolainojen keskikorko (3,34 %) oli korkeampi kuin omistusasuntolainojen (3,07 %). Asuntolainakannan (107,7 mrd. euroa) sovittu vuosikorko kuvaa kotitalouksien maksamia korkomenoja kaikista asuntolainoista. Lokakuussa vuosikorko kasvoi ja oli 1,55 %. Edellisen kerran asuntolainakannan sovittu vuosikorko oli tätä korkeampi helmikuussa 2013. Asuntolainakannan korko seuraa viipeellä uusien nostojen korkoa, kun lainakannan korot päivittyvät asuntolainojen korontarkistuksen yhteydessä. Myös kotitalouksien hankkimat korkosuojaukset hidastavat osaltaan asuntolainakannan koron nousua. Pandemiasta, ener

En åldrande befolkning och svag produktivitet dämpar tillväxtutsikterna för Finland22.11.2022 12:30:00 EET | Tiedote

Brant stigande energi- och livsmedelspriser, flaskhalsar i utbudet och återvändande efterfrågan efter pandemin har ökat pristrycket betydligt och drivit upp inflationen i både euroområdet och Finland till en alltför hög nivå. I oktober var inflationen i euroområdet redan 10,7 %. Därför har penningpolitiken stramats åt efter flera år av penningpolitisk stimulans. ”I Europeiska centralbankens råd inledde vi en normalisering av penningpolitiken i december 2021. Vi fortsätter processen konsekvent och målmedvetet för att inflationen ska stabilisera sig i enlighet med vårt mål 2 % på medellång sikt”, förklarar Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn. Före räntehöjningarna som inleddes i juli var ECB:s viktigaste styrränta negativ och låg på –0,5 %. För närvarande är denna inlåningsränta som bankerna betalar centralbanken 1,5 %. Vi kommer sannolikt att fortsätta att höja styrräntorna ytterligare. Höjningstakten beror på inflationsutvecklingen och det ekonomiska läget. Bland de utmaningar som Fi

Population ageing and weak productivity are blunting Finland’s longer term growth outlook22.11.2022 12:30:00 EET | Press release

Steeply rising energy and food prices, supply bottlenecks and the post-pandemic recovery in demand have added considerably to price pressures, driving up inflation in the euro area and in Finland to levels that are far too high. In October, the inflation rate in the euro area was already 10.7%. This is why monetary policy is being tightened after several years of an accommodative monetary policy stance. “In the Governing Council of the European Central Bank, we began the process of normalising monetary policy back in December 2021. That process is now being taken forward consistently and purposefully to ensure that over the medium term inflation stabilises at the 2% target we have set,” explains Governor of the Bank of Finland Olli Rehn. Before starting to raise interest rates in July, the ECB’s most important policy rate was negative: ‑0.5%. This deposit facility rate is currently at 1.5%. Key ECB interest rates are likely to be raised still further. The pace at which this is done wil

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme