Väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuus vaimentavat Suomen talouden pidemmän aikavälin kasvunäkymiä
Energian ja elintarvikkeiden jyrkästi nousevat hinnat, tarjonnan pullonkaulat ja pandemian jälkeinen kysynnän elpyminen ovat lisänneet hintapaineita merkittävästi, ja inflaatio on kiihtynyt sekä euroalueella että Suomessa aivan liian nopeaksi. Lokakuussa inflaatio oli euroalueella jo 10,7 %. Sen vuoksi rahapolitiikkaa on kiristetty usean elvyttävän vuoden jälkeen.
”Aloitimme Euroopan keskuspankin neuvostossa rahapolitiikan normalisoinnin vuoden 2021 joulukuussa. Sitä viedään nyt eteenpäin johdonmukaisesti ja määrätietoisesti, jotta inflaatio vakaantuisi keskipitkällä aikavälillä 2 prosentin tavoitteemme mukaiseksi”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn eduskunnan talousvaliokunnan kuulemisessa.
Ennen koronnostojen aloittamista heinäkuussa EKP:n tärkein ohjauskorko oli negatiivinen, –0,5 %. Tällä hetkellä tämä pankkien keskuspankille maksama talletuskorko on 1,5 %. Ohjauskorkoja nostetaan todennäköisesti vielä lisää. Nostamistahti riippuu inflaatio- ja talouskehityksestä.
Suomen haasteista puhuttaessa ei voida sivuuttaa julkista taloutta ja pitemmän aikavälin kasvunäkymiä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF korosti viime viikolla, että Suomen julkista taloutta on keskipitkällä aikavälillä vakautettava huomattavasti, jotta velkasuhde saadaan pienenemään keskipitkällä aikavälillä. ”Meillä on puutteistaan huolimatta melko kelpo hyvinvointiyhteiskunta, mutta tätä nykyä liian pieni kansantalous kannattelemaan sitä. Ikärakenteen muutos ja ilmaston muuttuminen eivät ole enää pitkän aikavälin tai tulevaisuuden ongelmia, vaan niiden vaikutukset näkyvät jo”, tähdentää pääjohtaja Rehn.
Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii aktiivisia tuloihin ja menoihin vaikuttavia toimia. Rakenteellinen alijäämä, kasvavat korkomenot ja ikäsidonnaiset menot johtavat kansantaloutemme ylivelkaantumiseen, ellei suuntaa muuteta. Lähtökohdaksi tulisi ottaa pidemmän aikavälin velkakestävyys ja asettaa tavoitteet sen mukaisesti.
Jos väestönkasvun ja koulutuksen nykyiset kehityskulut jatkuvat, uhkana on, että inhimillisen pääoman määrä alkaa vähentyä 2040-luvulla. ”Tulevaisuuden suuri haaste on perinteisen vahvuutemme, koulutetun ja osaavan työvoiman, muuttuminen vakavaksi kasvun pullonkaulaksi. Työvoiman ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen rajoittavat osaavan työvoiman saantia useilla toimialoilla ja ammateissa”, selventää pääjohtaja Rehn. Työvoiman saatavuus on avainkysymys ikääntyvässä Suomessa, mikä asettaa vaatimuksia niin työmarkkinoiden toiminnalle, koulutusjärjestelmälle kuin työperäiselle maahanmuutolle.
Pääjohtaja Olli Rehnin puhe eduskunnan talousvaliokunnassa:
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin varjossa (suomenpankki.fi)
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme