Helsingin yliopisto

Vähäinenkin liikunta näyttäisi suojaavan muistisairauksilta

Jaa

Tuore väestötutkimuksiin perustuva analyysi vahvistaa, että liikunnan harrastaminen keski-iässä pienentää riskiä sairastua muistisairauteen vanhuudessa.

Liikunnan merkitystä aivoterveydelle on tutkittu paljon. Tutkimuksissa on saatu viitteitä liikunnan aivoterveyttä suojaavasta vaikutuksesta, mutta tulokset ovat olleet osin ristiriitaisia.

Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyönä tekemässä meta-analyysitutkimuksessa kerättiin aiemmin julkaistut liikunnan ja muistisairausriskin yhteyttä havainnoineet tutkimustulokset ja analysoitiin ne yhdessä. Tutkimus kattoi 58 tutkimusartikkelia, joissa oli tarkasteltu yhteensä yli 250 000 henkilöä eri puolilta maailmaa.

British Journal of Sports Medicine -tiedelehdessä julkaistut tulokset osoittavat, että liikuntaa harrastavien riski sairastua erityyppisiin muistisairauksiin on alentunut. Liikuntaa harrastavilla on pienempi riski sairastua sekä Alzheimerin tautiin että vaskulaariseen eli verisuoniperäiseen muistisairauteen.

Meta-analyysissä arvioitiin myös liikunnan määrän vaikutusta riskiin sairastua muistisairauteen.

– Analyysiemme perusteella erityisen tärkeää oli se, että liikkui edes vähän, toteaa tutkijatohtori Paula Iso-Markku Helsingin yliopistosta.

Liikunta keski-iässä tukee aivoterveyttä vanhuudessa

Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, vaikuttaako tutkimusasetelma, kuten seurannan pituus tai tutkittavien ikä, liikunnan ja muistisairauksien yhteyteen.

Muistisairauden kehittyminen voi kestää jopa yli kaksikymmentä vuotta. Useissa nyt tarkastelluissa tutkimuksissa seuranta-aika on kuitenkin ollut lyhyt ja tietoa liikunnan harrastamisesta on kerätty vain muutaman muistitestejä edeltävän vuoden ajalta.

– Tällaisessa tutkimusasetelmassa kehittymässä oleva muistisairaus voisi näkyä vähentyneenä liikuntana ja ollakin siis muistisairauden seurausta. Meta-analyysitutkimuksemme perusteella näyttää kuitenkin siltä, että liikunnan muistisairauksilta suojaava rooli tulee esiin myös pidemmissä seurannoissa ja jo keski-ikäisillä, Paula Iso-Markku sanoo.

Liikunta kannattaa tunnetusta ApoE-riskigeenistä riippumatta

Tutkimuksessa selvitettiin myös perinnöllisen riskin vaikutusta liikunnan ja muistisairauden yhteyteen.

Noin kolmanneksella suomalaisista on Alzheimerin taudille sekä sydän- ja verisuonitaudeille altistava ApoE4-geenimuoto. ApoE:n tyypin on aiemmin arveltu vaikuttavan myös liikunnan ja muistisairauden yhteyteen.

– Tutkimuksemme perusteella liikunta pienentää muistisairauksien riskiä ApoE4-geenimuotoon liittyvästä geneettisestä riskistä riippumatta, kertoo Katja Waller Jyväskylän yliopistosta.

Tutkijoiden mukaan on syytä huomioida, että nyt analysoitujen seurantatutkimuksien avulla syy-seuraussuhteita ei voida varmistaa. Myös lisätutkimusta aiheesta tarvitaan, sillä osa niin sanotuista nollatutkimuksista, eli tutkimuksista, joissa yhteyttä liikunnan ja muistisairauden välillä ei todeta, saattaa jäädä julkaisematta. Meta-analyysi kuitenkin tukee liikunnan asemaa aivoterveyden ylläpidossa.

British Journal of Sports Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus on avoimesti luettavissa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Juho Vainion säätiö ja Suomen Akatemia.

 

Alkuperäinen julkaisu:

Paula Iso-Markku, Urho Kujala, Knittle Keegan, Juho Polet, Eero Vuoksimaa, Katja Waller. Physical activity as a protective factor for dementia and Alzheimer’s disease: systematic review, meta-analysis, and quality assessment of cohort and case-control studies. British Journal of Sports Medicine 2022. Online First: 17 March 2022. http://dx.doi.org/10.1136/bjsports-2021-104981

 

Lisätietoja:

Paula Iso-Markku, LT, tutkijatohtori, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto

sähköposti: paula.iso-markku@helsinki.fi, puh. +358503607439

Katja Waller, TtT, yliopistonlehtori, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

sähköposti: katja.waller@jyu.fi, puh. +358408053601

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Linnunradan musta aukko on pystytty kuvaamaan – Heino Falcke luennoi Helsingin yliopistossa16.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Professori Falcke kertoo Event Horizon -teleskoopin viimeisimmistä tuloksista, ja mustan aukon uusien kuvien tieteellisistä vaikutuksista. Exactumissa 30.5. klo 17 järjestettävän tapahtuman juontaa Helsingin yliopiston kosmologi Syksy Räsänen ja mukana keskustelemassa on myös fysiikan yliopistonlehtori Esko Keski-Vakkuri sekä erikoistutkija Kaj Wiik Turun yliopistosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme