Vähäinenkin liikunta näyttäisi suojaavan muistisairauksilta

Liikunnan merkitystä aivoterveydelle on tutkittu paljon. Tutkimuksissa on saatu viitteitä liikunnan aivoterveyttä suojaavasta vaikutuksesta, mutta tulokset ovat olleet osin ristiriitaisia.

Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyönä tekemässä meta-analyysitutkimuksessa kerättiin aiemmin julkaistut liikunnan ja muistisairausriskin yhteyttä havainnoineet tutkimustulokset ja analysoitiin ne yhdessä. Tutkimus kattoi 58 tutkimusartikkelia, joissa oli tarkasteltu yhteensä yli 250 000 henkilöä eri puolilta maailmaa.

British Journal of Sports Medicine -tiedelehdessä julkaistut tulokset osoittavat, että liikuntaa harrastavien riski sairastua erityyppisiin muistisairauksiin on alentunut. Liikuntaa harrastavilla on pienempi riski sairastua sekä Alzheimerin tautiin että vaskulaariseen eli verisuoniperäiseen muistisairauteen.

Meta-analyysissä arvioitiin myös liikunnan määrän vaikutusta riskiin sairastua muistisairauteen.

– Analyysiemme perusteella erityisen tärkeää oli se, että liikkui edes vähän, toteaa tutkijatohtori Paula Iso-Markku Helsingin yliopistosta.

Liikunta keski-iässä tukee aivoterveyttä vanhuudessa

Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, vaikuttaako tutkimusasetelma, kuten seurannan pituus tai tutkittavien ikä, liikunnan ja muistisairauksien yhteyteen.

Muistisairauden kehittyminen voi kestää jopa yli kaksikymmentä vuotta. Useissa nyt tarkastelluissa tutkimuksissa seuranta-aika on kuitenkin ollut lyhyt ja tietoa liikunnan harrastamisesta on kerätty vain muutaman muistitestejä edeltävän vuoden ajalta.

– Tällaisessa tutkimusasetelmassa kehittymässä oleva muistisairaus voisi näkyä vähentyneenä liikuntana ja ollakin siis muistisairauden seurausta. Meta-analyysitutkimuksemme perusteella näyttää kuitenkin siltä, että liikunnan muistisairauksilta suojaava rooli tulee esiin myös pidemmissä seurannoissa ja jo keski-ikäisillä, Paula Iso-Markku sanoo.

Liikunta kannattaa tunnetusta ApoE-riskigeenistä riippumatta

Tutkimuksessa selvitettiin myös perinnöllisen riskin vaikutusta liikunnan ja muistisairauden yhteyteen.

Noin kolmanneksella suomalaisista on Alzheimerin taudille sekä sydän- ja verisuonitaudeille altistava ApoE4-geenimuoto. ApoE:n tyypin on aiemmin arveltu vaikuttavan myös liikunnan ja muistisairauden yhteyteen.

– Tutkimuksemme perusteella liikunta pienentää muistisairauksien riskiä ApoE4-geenimuotoon liittyvästä geneettisestä riskistä riippumatta, kertoo Katja Waller Jyväskylän yliopistosta.

Tutkijoiden mukaan on syytä huomioida, että nyt analysoitujen seurantatutkimuksien avulla syy-seuraussuhteita ei voida varmistaa. Myös lisätutkimusta aiheesta tarvitaan, sillä osa niin sanotuista nollatutkimuksista, eli tutkimuksista, joissa yhteyttä liikunnan ja muistisairauden välillä ei todeta, saattaa jäädä julkaisematta. Meta-analyysi kuitenkin tukee liikunnan asemaa aivoterveyden ylläpidossa.

British Journal of Sports Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus on avoimesti luettavissa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Juho Vainion säätiö ja Suomen Akatemia.

 

Alkuperäinen julkaisu:

Paula Iso-Markku, Urho Kujala, Knittle Keegan, Juho Polet, Eero Vuoksimaa, Katja Waller. Physical activity as a protective factor for dementia and Alzheimer’s disease: systematic review, meta-analysis, and quality assessment of cohort and case-control studies. British Journal of Sports Medicine 2022. Online First: 17 March 2022. http://dx.doi.org/10.1136/bjsports-2021-104981

 

Lisätietoja:

Paula Iso-Markku, LT, tutkijatohtori, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto

sähköposti: paula.iso-markku@helsinki.fi, puh. +358503607439

Katja Waller, TtT, yliopistonlehtori, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

sähköposti: katja.waller@jyu.fi, puh. +358408053601